Nokian luurien ennakoiva tekstinsyöttö on perusperiaatteena kätevä, mutta miksi sanakirjan sisältötyöhön ei ole pyydetty ammattilaisia? Eikö Nokia tiedä, että siihenkin hommaan on olemassa koulutettuja ihmisiä? Vai onko Nokia-nörtti niin pätevä (tai ylimielinen), että hän osaa tehdä mitä vain?
Muutama esimerkki toimimattomuudesta:
1) Sanakirjan pitäisi ehdottaa sanoja yleisyysjärjestyksessä: on-sana on yleisempi kuin no, joten sanakirja osaa onneksi tarjota verbiä. Ongelmana on, että Nokia-nörttien elämänpiiri on melko erilaista kuin monen muun, eivätkä he ole tutustuneet sanojen yleisyys- tai toistuvuustutkimuksiin.
Niinpä jos haluan kirjoittaa ”Saanko sen reseptin”, kännykkä ehdottaa reseptin tilalle reserviä. (Nokia-nörttiä kiinnostaa enemmän nuoruuden inttiajat kuin ruoanlaitto tai apteekissa käynti.)
Jos yritän kirjoittaa ”osta sipulia”, kännykkä ehdottaa tilalle ripulia. (Nokia-nörtin maha on sekaisin liiasta energiajuomien litkimisestä.)
2) Sanakirjassa painottuvat liikaa Nokia-nörtin oman elämänalan sanat. Sanakirja tuntee it-alan ja bisneselämän erikoissanastoa (bugi, palvelin, missio, tuotekehitys) mutta ei arjen sanastoa tai muiden alojen termejä (vanukas, meloni, espresso, kaasutin, poljin).
3) Sanakirja ei saisi olla kielipoliisi. Nokian sanakirja ei kuitenkaan tunnista puhekielisiä arjen sanoja kuten lenkkarit, meilata, tekstata, ällö tai törkätä.
4) Sanakirja ei myöskään saisi olla tyylipoliisi. Kännykän sanakirja ei silti tunne sanoja vittu, perse, paska, tunari tai dorka. (Onneksi sentään tuikitärkeä tissit on sanastossa.)
5) Sanakirja ei saisi ehdottaa siansaksaa. Ks. tämän postauksen otsikko.
Kännykän sanakirjan pitäisi edetä puhtaasti käyttötarpeiden ehdoilla. Ihmisten pitää saada kirjoittaa tekstiviesteihin puhekieltä, kirosanoja, ostoslistan sisältöjä ja laitteiden käyttöohjeita. Se ei nykyisellään onnistu kovin hyvin.
Hyvät sanakirjansuoltajanörtit, tehdään sopimus: Minä en koodaa, koska en ole sitä opiskellut saati harjoitellut. Älkää tekään tehkö sanakirjojen sisältöjä.
Totta! Nokialaiset eivät myöskään tunnista erisnimiä kovin hyvin. Toisaalta se ei haittaa, sillä Natsi (=Mauri) Pekkarinen jaksaa hymyilyttää aina.
Orgcomms, kiitos kommentista ja blogin aktiivisesta seuraamisesta! ”Natsi Pekkarinen” kuulostaa sykähdyttävän runolliselta.Jos olisin Nokia-nörtti, tekisin sanakirjaan sellaisen asetuksen, että aina kun käyttäjä yrittää kirjoittaa sanan Nokia, kone ehdottaa ”mokia” tai ”onkia”. -Nuo molemmat termithän liittyvät Nokiaan, varsinkin näinä sähköpostitietojen kalastelun aikoina.
Nuo ongelmathan voi hyvin kertää soittamalla Nokialaisella.Soitossa välittyy tunnetila ja moni muu oleellinen tioeto aivan aidosti, niin että kuulija ymmärtää asian oikein. Tekstiviestissä syntyy usein väärinymmärrystä sanoman painotuksissa.Kaikissa Nokioissa on vielä jäljellä mahdolliosuuus soittaa….Shellillähän on jo huoltoasemia missä ei voi enää tankata, koska oheismyytni on kannattavampaa…..
Parrakas, kiitos kommentista! Onneksi on tosiaan jäljellä puhelun mahdollisuus.Tekstiviesti on kylläkin kätevä silloin, kun ihmiset eivät ole yhtä aikaa vapaina. Palaverista toiseen juostessa tekstari on ainoa vaihtoehto, koska kollega lukee sen sitten kun ehtii.Olet ihan oikeassa siinä, että tekstiviestin voi tulkita väärin. Yleensä suosittelen lukemaan viestin läpi ajatuksella, ennen kuin lähettää sen. Useimmiten pari ylimääräistä sanaa auttavat ohjaamaan tulkintaa oikeaan suuntaan.