AKT:n puheenjohtaja Piirainen on sitä mieltä, että uusi liikennekaari vaarantaa kuljetusalan työpaikat.

Minulla on Piiraiselle uutisia:

Kuljetusalan työpaikat ovat jo mennyttä kalua. Kymmenen vuoden päästä kuskaamme ihmisiä ja tavaroita robottiautoilla. Tämä on väistämätön kehitys, jota on aivan turha yrittää estää lainsäädännöllä.

Viisaampaa olisi pohtia, mistä kuljetusala tulee saamaan tulonsa vuonna 2030. Älyliikenteestä, luksuspalveluista, liikennekonsultoinnista vai kenties logistiikasta ja sen optimoinnista?

Jos oma lapseni nyt pohtisi opiskelualaansa, en missään nimessä suosittelisi hänelle ammattikuljettajan uraa. Sen turvin hän ei tule elättämään itseään edes nelikymppiseksi.

* * *

Disclaimer: Tunnen Anne Bernerin henkilökohtaisella tasolla – joskin kavereissani on enemmän taksi-, bussi- ja rekkakuskeja. Ymmärrän kuljetusalan harmin, mutta maailman kehittymistä ei pysty estämään. Ainoa vaihtoehto on sopeutua siihen.

39 kommenttia

  1. IT-alan ammattilaisena olen erittäin eri mieltä. Ei tule toteutumaan, ja jos runnotaan väkisin läpi, ihmiskuljettaja on halvempi, tuhoa syntyy ihan fyysisesti teillä. Robotiikka ei toimi Suomen talvessa, tämä yksin riittää syyksi. Käy kuten sote-uudistuksessa — uudistuksen piti säästää mutta sen rahoittamiseen tarvitaankin uusi vero.

    1. Antti, kiitos kommentista! Tähän mennessä robotti- ja sähköautot ovat antaneet lupaavia tuloksia myös Suomen talvessa. Ymmärrän epäilysi, mutta se ei ole fakta-argumentti, vaan pelkkä luulo. Tulevaisuus kumoaa sen melko varmasti.

      Btw, kun roboautojen hinnat saadaan alas, ihmiskuljettaja on helkutin paljon kalliimpi.

      Sama kehitys näkyy jo tehtaissa ja lääketieteessä: robotit rakentavat autoja ja leikkaavat ihmisiä. Sitä mukaa kun tekoäly kehittyy, se pystyy tekemään yhä monimutkaisempia suorituksia, eikä ihminen pärjää niille kustannuksissa eikä tehoissa.

      Robottikuski ei väsy, ei aja kännissä eikä riko liikennesääntöjä. Lisäksi se saa ”sairauskohtauksen” pienemmällä todennäköisyydellä kuin ihminen – eikä se kovin helposti aja edes harhaan.

      1. Katleena,

        Lentokoneita lentää, siis valvoo, kaksi ihmistä, vailka automatiikka hoitaa paljon. Autoille käynee samoin. Menee kauan, ennen kun autot ilman kuskeja tulee. Toki ajaminen helpottuu, eli ei tarvitse tehdä mitään, muuta kun istua ja valvoa.

        1. Vertaus lentokoneisiin on sikäli virheellinen, että ongelmatilanteissa lentokonetta ei voi pysäyttää kuin maanpinnalla. Näin ollen tarvittava automatiikka esim. moottorin hajotessa on huomattavasti monimutkaisempi lentokoneessa kuin autossa.

        2. Autojen kohdalla tämän valvonnan voi todennäköisesti tehdä etänä.

          Kehitys on nopeampi kuin arvaammekaan sen takia, että tietotekninen kehitys ei ole lineaarista vaan kiihtyvää.

          Ja siksi toisekseen: jos autossa oleva kuski vain valvoo päältä, siihen tarvitaan vähemmän koulutusta, joten alalle tulee runsaasti uutta tarjontaa. Tämä tulee laskemaan palkkoja, koska pätevyysvaatimukset alenevat.

        3. Tai toistepäin: entä jos äskettäin Lufthansan lentokoneturmassa, jossa kuljettaja tahalleen ajoi päin vuorta, EI olisi ollut kuljettajia, olisiko onnettomuus voitu jopa helpommin välttää?

          1. Hyviä argumentteja.

            Selvennäm omaa kantaani sen verran, että epäilen tätä siksi, että ihmiset ja byrokratia eivät tähän taivu. Tekniikkaa en epäile tässä tapauksessa juurikaan.

          2. Hyvä tarkennus. Mä luotan siihen, että ihmiset ovat muutosvalmiimpia kuin ennen.

            Olet kyllä oikeassa hidasteiden lajin suhteen: asenne laahaa auttamatta tekniikan jäljessä.

      2. Otetaan yksi pieni robottiauton ”haaste”, paikannus. Miten luulet että automatiikka paikantaa ajoneuvon sadan prosentin luotettavuudella joka ikinen hetki, myös lumipyryssä kun tien pintaa peittää viisi senttiä jäätä ja kymmenen senttiä lunta? Näissä olosuhteissa esimerkiksi GPS:n tarkkuus on metrejä. Kun vastaantulevan rekan ja oman autoni väliin jää 1-2 metriä tilaa ja tarkkuus on viitisen metriä, se vaan ei käy. Suomen tiestön alle asennettavat anturitko tässä tilanteessa pelastavat? Paljonko se maksaa? Toimivatko ne luotettavasti? GPS ei ole luotettava teknologia tällaiseen tarkoitukseen. Olen ollut kehittämässä paikannussovelluksia joten en ”luule” yhtään mitään.

        Edellä siis vain yksi ”pieni” ongelma. Muitakin on. Miten automatiikka tunnistaa samoissa edellä mainituissa olosuhteissa Katleenan pimeälle tielle sammuneen auton kun se robottirekka sieltä tulee 100km/h samaa kaistaa…

        1. Antti, auton toiminta ei perustu pelkkään gps-signaaliin, vaan autossa on kamera ja tutka.

          Kamera reagoi kuten ihmisen silmät: se välittää tietoa ohjaukselle, että nyt on ahdasta tai vaarallista. Tietokone väistää tai hidastaa vauhtia, aivan kuten ihminenkin, mutta ilman väsymystä, kiukkua tai paniikkia.

          Jos tiellä on jotain, jota auton kamera ei näe, eivät sitä näe ihmisen silmätkään. Silloin kolari tapahtuu joka tapauksessa. (Paitsi että auton tutka havaitsee tehokkaammin kuin ihmisen silmät.)

        2. Antti, miksi sä oletat että roborekka ajaisi satasta? Tai että se luottaisi pelkästään gps-signaaliin? Aika hurja ajatus, ja jos käytössä olisi pelkästään gps niin koko jutun voi ihan hyvin unohtaa.

  2. ”Tulevaisuus kumoaa sen melko varmasti.”
    Tässäpä oli sitä usein toivottua tiukkaa faktaa ja pätevää lähteiden esittelyä väitteiden tueksi.

    Vakavasti puhuen, voi kuitenkin olla parempi, että hieman hillitsee väitteitä 10 vuoden aikajänteellä tapahtuvista teknologian ja elinkeinoelämän mullistavista asioista, ellei todella ole todistusaineistoa (mitä ei ole kenelläkään) tai vahvaa perehtyneisyyttä ja uskottavuutta teknologia-alalla. Jälkimmäisiä ei ihan tarkkaan ottaen viestintä-alan ammattilaisuus aina automaattisesti tuota, mitä voi pitää kansallisen pärjäämisemme kannalta hyvänä asiana. Horses for courses ja professionals for professions.

    1. MattiV, minua ei haittaa, jos olen väärässä arviossani. Voi olla, että ammattiliikenne automatisoituu 12 vuodessa.

      Ethän kuitenkaan hylkää arviotani sillä perusteella, minkä alan ihminen olen? Se alkaa helposti haiskahtaa ad hominem -argumentilta. En nimittäin heittele arvioitani hatusta, vaan minulla on perusteluita:
      – Tietokoneiden (tai oikeammin prosessoreiden) kapasiteetti ei kehity lineaarisesti, vaan kasvu on kiihtyvää.
      – Meillä on jo nyt olemassa toimivia robottiautoja.
      – Jo nyt tehdään lääketieteellisiä leikkauksia roboteilla (minkä ajateltiin olevan mahdotonta vielä vähän aikaa sitten).
      – Robotit voivat korvata ihmisen niissä tehtävissä, joissa tarvitaan havaintotarkkuutta ja laskentakapasiteettia. Tätä autoilu on mitä suurimmassa määrin.

      Minua taas kiinnostaisi kuulla perustelut sille, miksi ammattiliikenne EI robotisoituisi vauhdikkaasti. Onko sinulla perusteita siihen, mikä viivästyttää roboautoja? (Toki jos yhteiskuntamme romahtaa täydellisesti, silloin tekninen kehitys pysähtyy väistämättä. Mutta silloin meillä kaikilla on aika paljon muutakin mietittävää kuin EOT-bloggaajan visiot.)

      Jos sinulla olisi lapsi, joka haluaisi taksikuskiksi tai bussin kuljettajaksi, oletko oikeasti sitä mieltä, että hän elättää sillä ammatilla itsensä 70-vuotiaaksi?

      1. Eivät leikkausrobotit leikkauksia suorita – ihminen ne tekee. Se robotti on kokonaan kauko-ohjauksessa ja vaimentaa ihmisen kädenliikkeistä vapinan ja ”pienentää” liikelaajuuksia mahdollistaen millin kymmenysosan tarkkuuden, joka käsivaralla ei ole mahdollista.

  3. Kuljetusala voi automatisoitua paljon nopeamminkin kuin Katleena epäili tai mitä ”it-alan asiantuntijat” toppuuttelevat. Teknologia on jo olemassa, mutta ihmisten pelkojen takia ne riippuvat edelleen paljon siitä että ihminen on jotenkin läsnä: Teslan autoissa on autopilotti ja esimerkiksi droneja lentää taivaalla niin siviili- kuin sotilaskäytössä.

    Jos haluaa käsityksen siitä, mitä dronetutkimuksen parissa on jo tehty niin kannattaa perehtyä vaikkapa Pennsylvanian yliopiston KumarLabin tutkimushankkeisiin.

    Teknologian näkökulmasta voisimme antaa jo koneiden hoitaa hommat ilman että ihminen paimentaa. Kone varmasti tekisi aluksi virheitä, mutta käsittääkseni ihmisetkin tekee? Mä oon ainakin tehnyt.

    1. Koneen ja ihmisen tekemissä virheissä on se ero, että kun ohjelmaan tehdän muutos, kone ei tee samaa virhettä uudelleen. Sen oppimiskäyrä on paljon kovempi kuin ihmsen.

      Turvallisuusuhka on muutosvastarinnan peitenimi.

      Ihmiset pelkää susia, muttei autoja. Autot tappaa useammin kuin moni muu. Tuttua, vaikka vaarallista ei pelätä. Tuntematonta pelätään, vaikka sen riskin toteutuminen on paljon isompi.

      Parhaillaanhan kokeillaan postipakettien kuskaamiseen helikoptereita ja jo nyt autot parkkeeraa paremmin kuin ihminen, jarruttaa, jos ollaan liian lähellä ja kääntää auton ajokaistalle, jos se menee yli sivuvalkoviivan.

      Jos lainsäädäntö sallisi kuskitta ajamisen, etenisikö se muutamassa vuodessa?

      1. Pia, erinomaisia esimerkkejä.

        Useimmat ihmisethän eivät ole perehtyneet koko asiaan, vaan tuomitsevat robottiliikenteen suoralta kädeltä. Tässäkin keskustelussa on esitetty luulo, jonka mukaan roboautot liikkuvat *gps-paikantimen* avulla.

      2. Pia, roboautojen suhteen on myös yksi täysin ylivoimainen seikka verrattuna ihmisiin. Samat opit on siirrettävissä periaatteessa kaikille seuraavan polven autoille (tai ohjelmistopäivityksenä vaikka yhdessä yössä) samaan aikaan. Hurja ajatus.

  4. Nyrkkisääntö menee siten, että lyhyellä aikavälillä ihmiset tuppaavat yliarvioimana ennustamiaan muutoksia ja pitkällä aikavälillä taas aliarvioimaan.

    Robottiauto on siinä mielessä kiinnostava keissi, että yksittäinen robottiauto on mahdollinen jo nyt. Vaan tuntuu tuo sähköautonkin yleistyminen kestävän (ensimmäinen sähköauto vuodelta 1835). Tekninen toimivuus on välttämätön mutta ei suinkaan riittävä ehto robottiautojen laajalle käytölle.

    1. Mä luotan kehityksen nopeuteen myös siksi, koska kehittäjinä ovat kaupalliset tahot. Yleensä yritykset (kunnon rahankiilto silmissään) saavat aikaan paljon enemmän kuin julkinen sektori. Jos valtio kehittäisi roboautoja, ne olisivat liikennekunnossa vuonna 2078.

    2. Tästä hyvänä esimerkkinä on myös ns. paperiton toimisto, jota on odotettu jo yli 30 vuotta ja vasta aivan viime aikoina on asiassa merkittävästi edistytty.

      1. Totta puhut. Veikkaan, että isoimpana esteenä ovat olleet ihmisten luutuneet toimintatavat, ei tekniikka. Yhä on ihmisiä, jotka tulostavat sähköpostinsa.

  5. Samaa aihepiiriä sivuten kirjoitti myös Pekka Vehviläinen Hesarissa: http://www.hs.fi/ura/a1460944553672

    Itse uskon, että robottiautot tulevat.

    Meidän pitäisi iloita rutiinimaisen työn automatisoitumisesta. Eläköön vapaa-aika! Toisaalta on vaikea hymyillä, jos ei tiedä kuinka tulla toimeen ilman palkkaa. Koska työttömyys tulee vain lisääntymään, varallisuuden jako pitäisi ajatella aivan uusiksi.

  6. Olet Katleena niin oikeassa! Robottiautoja on jo olemassa. Lait sallivat jo niiden käytön. Itse asiassa Yhdysvalloissa robottiautossa ei tarvitse edes olla kuljettajaa sisällä. Kuten sinä, uskon, että todellinen läpimurto tulee ammattiliikenteen puolella, eikä niinkään yksityisautoilussa. Rekoissa robottiauto viehättänee siksi, ettei rekan enää tarvitsisi pitää lepotaukoja. Pitkien matkojen kuljetuksissa rekka olisikin äkkiä kilpailukykyisempi muiden muotojen kanssa.

    Uskon kuitenkin, että todelliset hyödyt tulevat jakeluliikenteessä jossa henkilökulut ovat korkeimmat. Samalla robottiautot mullistavat myös kaupan alaa radikaalisti. Jos nostat mielessäsi postin jakeluautomaatin kaupan tuulikaapista robotisoidun pakettiauton lavalla, saat idean siitä mitä tarkoitan. Jos tilaat nettikaupasta tuotteen, niin tulevaisuudessa robottiauto tuo pakettiautomaatin pihalle ja ilmoittaa etukäteen. Asiakas noutaa tuotteen autolta.

    Robottiauto lisää myös sähköauton kilpailukykyä tavaraliikenteessä. Ei sillä niin väliä käykö auto välillä lataamassa itseään, koska tuntihintaa ei rasita kuljettajan palkka.

    Ilman kuljettajaa ja edullisesti sähköllä liikkuva, kellon ympäri työskentelevä, jakeluauto on järkyttävän paljon edullisempi kuin perinteinen kuorma-auto ja kuski. Hintaetu valuu väistämättä jakeluhintoihin. Tämä taas muuttaa nettikaupan ja kivijalkakaupan kilpailuasetelmia. Ehkä sinne Kehälle ei enää kannatakaan lähteä ajamaan, kun paketti tulee pihalle parilla eurolla.

    Nettikauppa ei tarvitse kivijalkakaupan henkilömääriä. Eikä sen tarvitse sijaita joka kylässä, ei edes joka maassa.

  7. Leikkausrobotilla on kyllä robotin ”kädet”, mutta toimintaa ohjaavat sataprosenttisesti ihmisaivot ja -kädet. Robotti ei tee itsenäisesti yhtään mitään.
    Minusta robotti-nimitys on alunperinkin tässä kohtaa väärä ja harhaanjohtava .

  8. Mikä mahtaa olla tekniikka, joka automaattiautoilla on kymmenen vuoden päästä käytöstä? Kameraperustaiset kaistavahdit ovat alttiita olosuhdemuutoksille. Googlen auto on kehittyneempi, mutta sekin ajaa vielä rajatulla alueella.

    Tekniikan vakiinnuttaminen tasolle, jossa se on riittävän varmaa ja kustannustehokasta, ei käy ihan hetkessä.

    Roboautot epäilemättä tulevat jossain vaiheessa, mutta eri asia on milloin. Ensin ne lienee helpointa toteuttaa paikallisbusseissa, jotka ajavat aina saman reitin, mutta esimerkiksi tukkikuskeilta tuskin ihan heti työt loppuvat.

    https://www.youtube.com/watch?v=O-86Gsg9ATA

    Luulen että palvelujen pariin ei kannata tulevaisuudessa hakeutua. Ihmiset eivät kaipaa ihmiskontakteja vaan sujuvaa ja automatisoitua palvelua. Aina kun joku palvelu automatisoidaan, ihmiset rupeavat käyttämään sitä. Vaikka nykyäänkin olisi mahdollista käydä maksamassa laskut pankin tiskillä, niin ei tehtäisi.

    1. Osuvaa pohdintaa! Muutos alkaa varmasti bussilinjoista ja takseista. Voi hyvin olla, että tukkirekat säilyvät ihmisten ajamina. Silti työpaikkojen menetys on valtaisa.

      Olet myös ihan oikeassa sen palvelun välttelyn suhteen. Moni hoitaa mieluummin pankkiasiansa netissä ja käyttää säästyvän ajan perheeseen ja ystäviin.

      Asiakaspalvelijoiden kouluttajana olen muuten törmännyt surulliseen ilmiöön: monella yksinäisellä vanhuksella ainoita ihmiskontakteja ovat pankin neuvojat ja kaupan kassat. Nämä vanhukset eivät taatusti siirry kännyköihin.

    1. Yhtä hyvin ihminen itse aiheuttaa kolareita. Robottiautot tulevat joka tapauksessa olemaan turvallisempia kuin ihminen, koska robotti ei raivoa, aja kännissä eikä nukahda.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.