Brändin ei tarvitse erottua maallikkojen silmissä (paitsi jos)

Tee huviksesi kuvahaku lausekkeella ”heavy metal band logo”. Tuloksena on kasa mustavalkoisia, tulenkeltaisia ja verenpunaisia teräväsärmäisiä logoja, joissa yhtyeen nimi yrittää näyttää hurjalta.

Näin ulkopuolisena huvittaa: Missä on erottuvuus? Missä ovat brändit?

Kaikki maailman hevikitaristit haistattavat kuitenkin pitkät minun hihityksilleni. En nimittäin kuulu kohderyhmään, joten on aivan samantekevää, erotanko Napalm Deathin Gorgorothista tai Immortalin Oberdoomista. (Keksin viimeisen nimen ihan itse. Saa käyttää.)

Jos minun mielestäni heidän musiikkinsa kuulostaa samalta tai rumpalit näyttävät samoilta, se ei ole bändeille itselleen edes olankohautuksen arvoinen mielipide.

Sama yhdenmukaisuus pätee lifestylekuvaajiin. Kävin kurkkaamassa muutaman instagrammaajan tilin, enkä erota niitä toisistaan.

lifestyle instagram

Ei tässäkään kohdassa minun mielipiteelläni ole mitään väliä, koska en kuulu kohderyhmään. Sen sijaan alan harrastajat erottavat kyllä tyylit. Yksi lifestylebloggaaja kuvaa kenties enemmän matkakohteita, toinen käyttää voimakkaita värejä, kolmas kuvaa itseään ja neljäs keskittyy ruokakuviin.

En erota mangahahmoja toisistaan, konjakkeja toisistaan, ruusulajikkeita toisistaan, hattumerkkejä toisistaan tai hipsterikahviloita toisistaan. Ei se haittaa, koska en ole kohderyhmää.

Sama toimii toki minunkin suuntaani. Jos kaikki kirurgit ja kaivinkonekuskit ovat sitä mieltä, että me viestinnän ammattilaiset näytämme samoilta tai toimimme samoin, niin se on OK. He eivät osta meiltä mitään.

Oleellista on tavoittaa oma kohderyhmä ja olla heidän kannaltaan erottuva. Asiantuntevat asiakkaat huomaavat kyllä nyanssit ja painotuserot.

Mutta.

Jos haluat kasvattaa omaa kohderyhmääsi, silloin joudut erottumaan muista alasi toimijoista. Sinun pitää olla erilainen myös maallikon silmissä, koska hän ei tajua hienovaraisia eroja näkökulmissa tai menettelytavoissa.

Sama pätee silloin, jos kohderyhmääsi on ”kuka tahansa”. Jos olet hieroja, juristi tai pitopalvelun omistaja, sinun pitäisi jäädä potentiaalisen asiakkaan mieleen paremmin kuin muiden alan toimijoiden.

Tämä vaatii tietenkin esimerkkejä. Otetaanpa niitä laidasta laitaan: ulkomailta ja kotimalta, yksilöistä ja yrityksistä.

  • Tsekkaa metalliyhtye Party Cannon. Sen logo on kuin suoraan lastenkutsuilta.
  • Aira Samulin nousee esiin missä ryhmässä tahansa naurullaan ja asenteellaan. Hän erottuu sekä muista tanssin ammattilaista että koko omasta ikäluokastaan.
  • Kaverini Jussi Kari on ainoa juristi, joka esiintyy hevosnaamari päässään, harrastaa animea ja tykkää kuuteista.
  • Osuuspankki on ryhtynyt digitalouden startupiksi. Heillä on jo toimitilapalveluita Oulussa, sairaaloita ja autojen liisausta. Tuotevalikoima on täysin erilainen kuin muilla pankki- ja vakuutusalan toimijoilla.

Mieti siis ensin kohderyhmäsi. Jos he ovat maallikoita, sinun pitää erottua muista kaltaisistasi muutenkin kuin pelkin nyanssein. Se ei riitä, että ”katsos kun muut kirjanpitäjät käyttävät harmaita puvuntakkeja, mutta meillä on tummansiniset.”

6 kommenttia

Oma nimi, salanimi, taiteilijanimi vai jokin muu, mikä?

Sain lukijapostia, jonka aiheena oli henkilönnimet:

Eli aihe oli salanimi/taiteilijanimi. Haittaa/hyötyä näin viestinnän ja brändäämisen näkökulmasta? Onko oikeasti parempi olla Matti Virtanen vai Max River? Entä jos oma nimi sattuu olemaan Leena Lehtolainen?

Kysymys tuli kaunokirjallisen alan ammattilaiselta, ja sillä puolella nimien ja brändien lainalaisuudet ovat hieman erilaisia kuin tietokirjapuolella. Joitain nyrkkisääntöjä kuitenkin on:

1) Täysnimikaimat ovat haitaksi.

Jos sinulla on tismalleen sama etunimen ja sukunimen yhdistelmä kuin jollakulla muulla, olet saanut täysnimikaiman.

Täysnimikaimoista on aina vähintään pientä harmia ja joskus isoa haittaa. Helpoimmillaankin kaimasi jättää oman jalanjälkensä sosiaaliseen mediaan. Silloin yhteydenotot menevät sekaisin, ja sinun on vaikeampi saada näkyvyyttä Googlessa. Pahimmillaan kaimasi tekee rikoksen, jolloin sinunkin nimesi tahriintuu.

Jos siis voit, vaihda tai muuta nimeäsi. Tämän voi tehdä joko virallisesti maistraatissa tai epävirallisesti käyttämällä taiteilijanimeä.

Vaihtoehtoja on useita.

  • Ota käyttöön toisen nimen alkukirjain: Anne J. Järvinen
  • Ota käyttöön myös toinen nimesi: Anne Janette Järvinen
  • Virallista lempinimesi: Appu Järvinen
  • Muuta vaikka koko roska, kunhan uusi nimi sopii tavoitteisiisi: Unelma Gurmundilainen

2) Kansainvälisyydessä ääkköset eivät ole esteenä.

Moni antaa lapselleen ”kansainvälisen” nimen, jotta muksun olisi mahdollisesti helpompi muuttaa ulkomaille aikuisena. Ajatus on hyvä, mutta toteutus voi olla hyödytön. Lapsihan saattaa muuttaa Aasiaan tai Lähi-itään, jossa Michelle on aivan yhtä vaikeasti muistettava nimi kuin Mirkku.

Meillä on itse asiassa esimerkkejä siitä, että ääkköset eivät haittaa lainkaan kansainvälistä uraa: Björk, Peter Høeg ja Mikko Hyppönen ovat selvinneet vallan hyvin. Jos olet superhyvä omalla alallasi, nimesi ei ole este.

3) Nimi on viesti muille.

Mieti mahdollista taiteilijanimeä ensisijaisesti sen kannalta, millaisen viestin se antaa kohderyhmälleen. Se on tärkein kriteeri nimen valitsemisessa.

Jos siis tekisin dekkareita, valitsisin kirjailijanimekseni jotain lyhyttä ja iskevää: olisin ehkä Kat Kiilu. (Kuulostipa se hauskalta!) Sen sijaan tietokirjailijalla uskottavuus syntyy aidosta nimestä, jonka pystyy verifioimaan: taiteilijanimi olisi epäilyttävää ja epäläpinäkyvää.

Summa summarum. Ihannenimi työelämän kannalta on

  1. lyhyt
  2. helposti muistettava
  3. helposti käytettävä
  4. erottuva
  5. omaa työtä tukeva.

PS.

Edesmennyt kirjailija-isoäitini joutui käyttämään valenimeä, kun hän kirjoitti dekkareita pojille. Tuohon aikaan olisi ollut epäkorrektia, jos nainen olisi tehnyt poikakirjoja. Niinpä isoäidin kirjat ilmestyivät kirjailijanimellä Hannu Hartus. Se oli lyhyt, helppo muistaa, helppokäyttöinen, erottuva ja omaa työtä tukeva.

11 kommenttia

Vastaako tekstisi yrityksen brändiä?

Tiesithän, että tekstiä voi muotoilla? Ja että sitä pitää muotoilla?

Se ei riitä, että verkkosivujen ulkonäkö vastaa haluttua brändiä. Eikä sekään riitä, että asiakaspalvelu tukee brändin mukaista mielikuvaa. Eikä sekään vielä riitä, että mainostoimistona on strateginen kumppani, joka ymmärtää brändin päälle.

Teksti – sekä puhuttu että kirjoitettu – on kaiken viestinnän ja brändin välittymisen ydin.

Otetaanpa harjoitus.

Design ja teksti

Oikea vastaussuora on 1B, 2C ja 3A.

Mikä teksti erottuu seasta? Tietenkin näyte C. Se on nimittäin ainoa, jolla on brändi.

Näytteet A ja B (eli Silmäasema ja Synsam) yrittävät tarjota kaikkea kaikille. Kieli on tyypillistä markkinointikieltä ja ominaisuuskuvailua, joka ei erotu mistään.

Sen sijaan Varustelekan näyte on kunnolla brändätty: teksti on suunnattu ronskeille akoille ja ukoille, jotka eivät ole kiinnostuneita hienostelusta. Varusteleka erottuu joukosta kuin maastopuku linnan juhlista.

Mitä tämä tarkoittaa oman yritykseni kohdalla?

Kopioi verkkosivuiltasi pätkä tekstiä. Käy etsimässä sama aihepiiri kilpailijoittesi sivuilta ja kopioi pätkät niistäkin. Poista teksteistä tuotenimet ja yrityksen nimet. Numeroi näytteet.

Näytä pätkiä yhteistyökumppaneillesi. Erottavatko he yrityksesi tekstiä kilpailijoiden teksteistä?

Jos kaikki näytteet vaikuttavat samasta tuutista tulleilta, on aika viilata brändi kuntoon.

7 kommenttia