Tärkeä Wikipedia-vinkki henkilöbrändille

Aina silloin tällöin Wikipediassa tulee vastaan sivu, joka ei tunnu kovin puolueettomalta tai neutraalilta. Teksti sisältää hieman liikaa kehumista tai epäolennaisia yksityiskohtia.

Silloin kannattaa katsoa sivun muokkaushistoria sivun ylälaidasta kohdasta Näytä historia. Se näyttää esimerkiksi omalla Wikipedia-sivullani tältä.

Asiallista sivua on usein muokannut useampi henkilö, ja sivu on voinut kehittyä pitkän ajan aikana. Jos jokin muutos vaikuttaa epäasialliselta, voit itsekin käydä editoimassa tai jättämässä kommentin.

Kun selvität omituisen Wikipedia-artikkelin taustoja, joskus paljastuu, että kaikki muokkaukset on tehnyt vain yksi henkilö. Kun menet tekijän taustatietosivulle, käy ilmi että hän kirjoittaa Wikipedia-artikkeleita maksusta.

Tämän pohjalta muotoilin loistavan vinkin kaikille oman elämänsä henkilöbrändeille:

Älä palkkaa ketään tekemään Wikipediaan sinusta kertovaa yli-imelää mukatietoartikkelia.

Se on helkutin noloa, jos ostaa itseään kehuvan sivun. Sivuhistoriasta näkee maksullisen tekijän nimen, jolloin rahaliikenteestä jää kiinni enivei.

Tämä sama ilmiö on jo aiemmin käyty läpi yritysten kohdalla. Termi on astroturffaus eli valekomppaus. Yleensä kuluttajajärjestöt ovat halveksineet valekomppausta. Ei olisi mikään ihme, jos sama keskustelu herää myös B2B-puolella asiantuntijabrändien kohdalla.

Onneksi minulla on antaa kolme pörröistä lisävinkkiä fiksulle henkilöbrändille:

  1. Wikipedia-sivu ei ole missään nimessä ainoa henkilöbrändin merkki. On paljon huippuammattilaisia, joista ei ole silti omaa sivua. Pääasia on, että löydyt sekä Googlella että asiakkaiden suosittelemana.
  2. Jos sinusta on tehty Wikipedia-sivu, älä käy lisäämässä sinne yhtä ainutta kehua, adjektiivia tai edes toisten antamaa positiivista palautetta tai arvostelua. Voit korkeintaan korjata tai lisätä faktatietoja – ja niihinkin tarvitaan aina lähde, joka on jokin muu kuin sinun oma nettisivusi tai sinun oma haastattelusi.
  3. Ihmisestä voi käyttää Wikipediassa vain todennettavia ja mitattavia adjektiiveja. Joku voi olla Suomen vanhin ihminen tai vuoden 2012 suosituin radiopersoona. Sen sijaan yhdessäkään ihmistä käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa ei pitäisi lukea arvottavia adjektiiveja kuten suosittu, kokenut, ainutlaatuinen, mahtava, upea, juhlittu tai pidetty. Ne kuuluvat arvosteluihin ja palautteisiin, ei tietosanakirjaan.

Sen jotenkin ymmärrän, että iso firma tai julkinen organisaatio ostaa neutraalit Wikipedia-tietosivut palveluna. Sen sijaan hehkuttavat henkilöhistoriasivut ovat lähinnä facepalmin arvoisia. Lisäksi ostettu henkilösisältö heikentää Wikipedian laatua, sillä sivustolle pitäisi päästä yhteisön vertaisarvioinnilla, ei rahalla.

PS. Voit tsekata omasta Wikipedia-artikkelistani, että olen lisännyt sinne vain puuttuvat kirjat. Muuhun en ole koskenut.

19 kommenttia

Uhriutuvan hammastahnan brändäysvinkki

Keksin juuri upeita sloganeita hammastahnabrändille. Miltä nämä kuulostavat?

Hammastahnaamme ei arvosteta tarpeeksi!

Miksi huulipuna myy, mutta hammastahna ei?

Anna hammastahnalle arvostus, joka sille kuuluu.

Älä dissaa hammastahnaa!

Jos sinä olisit hammastahna, sinäkin ymmärtäisit.

No eiväthän ne hyvältä kuulostaneet. Uhriutuva hammastahna ei vaikuta kovin vakuuttavalta. Tuollaisen mainostaja ei usko itseensä edes itse, vaan hän hakee hyväksyntää muilta.

Miksi siis teemme tätä ihmisinä? Miksi kerromme, että ”meidän naisten on vaikea edetä miesvaltaisella alalla” tai ”me pienyrittäjät emme saa ääntämme kuuluviin” tai ”VR unohtaa meidät hämeenlinnalaiset”?

Huomaathan, ettei kyse ole nyt siitä, ovatko nämä väitteet tosia vai eivät. Faktasisällöllä ei tässä kohtaa ole mitään merkitystä. Sen sijaan väliä on sillä, että jos esität väitteen, jossa asemoit itsesi uhriksi, pysyt uhrina.

Uhri on aina riippuvainen muiden hyväksynnästä ja muiden ratkaisuista. Hän asemoi itsensä alisteiseksi suhteessa muihin. Sen sijaan aktiivinen ihminen on itse toimija ja ratkaisija.

Olen toukokuun alussa lavalla haastateltavana eräässä henkilöbrändäystapahtumassa yhdessä Lenita Airiston kanssa. Lenita on erinomainen esimerkki ihmisestä, joka ei nöyristele eikä marttyroidu. Hän on uhriutuvan hammastahnan vastakohta. Kaiken lisäksi Lenita on puskenut itsensä läpi 1960–1980-lukujen, jolloin maailma faktisesti oli seksistisempi kuin nykyään. Siitä huolimatta en ole nähnyt häneltä yhtä ainutta uhriutuvaa lausuntoa.

* * *

Tiedän jo nyt, että muutamalla lukijalla on tällä hetkellä karvat pystyssä, pulssi katossa ja verenpaine niin korkealla, että se ylittää älykkyysosamäärän. Miten tuo mikälie-katleena kehtaa verrata ihmistä hammastahnaan? Eihän ihmisarvoinen elämä ole kaupallisuutta! Emme me ihmiset ole brändejä!

Nyt kannattaa tasata pulssi ja miettiä markkinoinnin historiaa. Käytöksemme ei nimittäin tarvitse perustua markkinointiin, sillä markkinointi perustuu ihmisten käytökseen. Mainostajat ovat huomanneet jo kauan sitten, että meihin ihmisiin vetoavat esimerkiksi sellaiset asiat kuin kauneus, turva ja läheisyys. Jos mietimme mainostajan keinoja, samalla analysoimme itseämme ihmisrotuna.

Markkinoinnista voi siis oikeasti ottaa oppia. En tietenkään tarkoita oman itsen kaunistelua paremmaksi enkä tarkoita oman itsen vääristelyä. Sen sijaan tarkoitan sitä, että uhriutuminen ei vetoa keneenkään muuhun paitsi uhrin omaan viiteryhmään. Jos uhriutuminen olisi validi viestinnällinen pelimerkki, sitä olisi käytetty mainonnassa jo vuosikymmenten ajan.

Osta nyt pliis meidän hammastahnaa, sillä me kaipaamme huomiotasi.

Yksilön elämässä pätevät samat yksinkertaiset viestinnän lait kuin organisaatioiden toiminnassa: pyydä anteeksi, auta muita, ole avoin ja ratkaise ongelmia.

Seuraavat linkit käsittelevät kahden korkeastikoulutetun Minnan työnhakua. Mitä veikkaat, miksi jälkimmäinen sai nopeammin duunia?

Ensimmäinen korkeakoulutetuista Minnoista on itsesäälin vallassa. Hän surkuttelee sitä, että työttömyydessä ”osittain kyse saattaa olla siitä, että tämä on miesvaltainen ala”. Jälkimmäinen Minna taas piti blogia ja lähetti joulukortteja potentiaalisille työnantajille. Hän sai duunia.

* * *

Jos ei saa uhriutua, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Maailma on kuitenkin monesti epäoikeudenmukainen paikka, eikä kaikkien arki ole yhtä auvoista leijailua kuin minun elämäni ilmeisesti on.

Ratkaisuista tykkäävänä ihmisenä annan pari konkreettista neuvoa voimallisempaan viestintään:

  1. Muista, että viestintä on oman asenteen muuttamista. Pyri aina keskittymään vahvuuksiin ja ratkaisuihin, älä heikkouksiin ja ongelmiin. Kävele esteet kumoon tai kierrä ne olkia kohauttaen, aivan kuin niitä ei olisikaan tai niillä ei olisi väliä.
  2. Puutu epäkohtiin kolmantena osapuolena. Silloin et asemoidu uhriksi, vaan pelastajaksi. Esimerkiksi ruokajätti Orkla vastusti rasismia aktiivisesti – ja profiloitui samalla auttajaksi.
  3. Voit käyttää silloin tällöin itseironiaa, kunhan siinä ei ole marttyyrivivahdetta. Itseironia nostaa ihmisen vaivansa tai heikkoutensa yläpuolelle. Sen sijaan jos marttyroidut tai uhriudut, pysyt ikuisesti ”vahvempien” alapuolella.
  4. Älä syytä muita, ellei sinulla ole vedenpitäviä todisteita. (Ja silloinkin kannattaa hankkia joku muu esittämään syytökset puolestasi.) Monesti oma painottunut asenne saa hakemaan vikaa muista, vaikka itsekin voisi katsoa peiliin.
  5. Omista ongelmista voi puhua ammattilaisille tai läheisille. Älä kuitenkaan vuodata niitä somessa tai mediassa. Jos annat haastattelun kokemistasi raskaista ajoista, tuo mukaan toivoa ja selviytymistä.

Älä ole uhriutuva hammastahna. Ole se hammastahna, joka saa ihmisten parhaat puolet esiin.

16 kommenttia

Lenita lavalla ja muut kesän huipputapahtumat

Tämä on härski mainostuspostaus. Keväällä on nimittäin tulossa muutama tosi upea tapahtuma, joista liekehdin jo nyt. Listaan kolme tärkeintä aikajärjestyksessä:

Diakirjan julkkarit 4.5.

Jiihaa, Jarkon ja minun Lisää otsikko napsauttamalla -diakirja on valmis. Julkkarit ovat Kauppakamarilla Helsingissä torstaiaamuna 4.5. Tarjolla on tuhtia tietoa paremmista diaesityksistä. Tilaan mahtuu vain viitisenkymmentä ihmistä, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa.

Ilmoittaudu julkkareihin täällä.

Pääsen lavalle Lenitan kanssa 9.5.

Lexperiencen omistaja, juristi Elina Koivumäki järjestää henkilöbrändäyksestä kertovan seminaarin Helsingissä tiistaina 9.5. iltapäivästä. Itse pääsen lavalle yhtä aikaa legendaarisen bisnesvaikuttajan Lenita Airiston kanssa.

Voi olla, etten pysty puhumaan mitään, koska otan vain kuvia Lenitasta. Tai sitten kyhjötän hiljaa muistivihko kädessä ja kirjoitan ylös Lenitan jokaisen sanan.

Ilmoittaudu katsomaan Lenitaa täällä.

Retoriikan kesäkoulu 9.6. – kovempi kuin Chuck Norris

Antin ja minun järjestämä Retoriikan kesäkoulu tulee taas, kuudennen kerran. Tapahtuma on perjantaina 9.6. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Torstain työpaja on myyty loppuun, ja näyttää siltä, että perjantainkin tilaisuus pitää siirtää suurempaan saliin. Olemme jo nyt tehneet kävijäennätyksen, vaikka tapahtumaan on vielä yli kaksi kuukautta.

Puhujina on muun muassa infosodan asiantuntija Saara Jantunen sekä ajankohtainen toimittaja Susanne Päivärinta. Lisäksi lavalle nousee esiintyjiä, joista me kuolevaiset emme ole kuulleetkaan: heidän työnsä puhuvat puolestaan. Puheenkirjoittaja Sarah Hurwitz tulee Valkoisesta talosta ja puheenkirjoittaja Tim Kiddell Downing Street 10:stä.

Ilmoittaudu Kesäkouluun täällä.

 

Kerro oma kantasi