On yksinkertaisesti väärin olla pitkä, ahkera, tyylikäs tai pitkäjänteinen

Helsingin Sanomissa oli poikkeuksellisen perustelematon mielipidekirjoitus rikkauden vääryydestä.

Kirjoittajalta olivat unohtuneet järkiargumentit kokonaan, ja hän eteni tunneperusteisesti. Tunnevetoisuudella ei kuitenkaan voi kehittää yhteiskuntaa – vaikka joskus olisikin sellainen olo, että mun fiilis on oikee ja että sen pitäisi olla valtiollisen päätöksenteon pohja.

Niinpä kertaan nyt muutaman faktan, joka seuraisi, jos rikkaus jotenkin kiellettäisiin. Lisäksi listaan, mitä fakta- ja argumenttivirheitä mielipidekirjoituksessa oli.

  1. Ensinnäkään jos meillä ei olisi rikkaita, meillä ei olisi niitä, jotka maksavat yli puolet isoista tuloistaan valtiolle veroina. Sen sijaan meillä olisi paljon keskituloisia. Veroprosentti pienenisi, jolloin valtio saisi käyttöönsä vähemmän verorahaa teihin, sairaaloihin, kouluihin ja kulttuuritapahtumiin. Yhteiskuntamme infrastruktuuri kutistuisi ja surkastuisi väistämättä. Rikkaan euro on hänelle 40 senttiä ja meille muille 60 senttiä. Jos rikkaita ei olisi, meillä olisi moni asia absoluuttisesti huonommin.
  2. Jos rikkaus jotenkin kiellettäisiin, seuraisi kaksi asiaa:
    a) Rikkaat muuttaisivat ulkomaille, jolloin saamamme verot pienesivät vielä enemmän.
    b) Päämäärätietoisuus, yritteliäisyys ja ponnistelu vähenisivät, kuten kävi kommunismissa: mitä hyötyä tehdä töitä, kun siitä ei saa ansaitsemaansa palkkiota? Ihminen tarvitsee haaveita, niitä utopistisiakin.
  3. Mielipidekirjoituksessa oletetaan, että kaikki talouskavu tehdään luonnon riistämisen avulla. Tämä on kukkua. Digitalous, kiertotalous, cleantech ja tehokkaampi suunnitelmallisuus nimenomaan säästävät luontoa ja silti tuottavat kasvua. Lisäksi kehitystä voi ohjailla, kun verottaa epäekologisia ratkaisuja enemmän kuin puhtaita.
  4. Mielipidekirjoitus viittaa Roomaan, joka muka hajosi siksi, että ”kulttuurin mätäneminen ja loisivan yläluokan elättäminen”. Rooman romahduksen syiksi on kuitenkin listattu ensisijaisesti muita asioita, jotka voi tsekata Wikipediasta. Mielipidekirjoittaja lähinnä poimii sen osasyyn, joka sopii hänen agendaansa parhaiten, ja jättää muut käsittelemättä.

Mielipidekirjoituksen logiikka on samanlainen kuin otsikossani. On yksinkertaisesti väärin olla pitkä, ahkera, tyylikäs tai pitkäjänteinen, koska minä en ole sellainen vaikka haluaisin ja koska jotain haittaa niistä kaikista joskus on.

* * *

Tunnustan suoraan, että kyllä minuakin joskus kadehdittaa jonkun rikkaus. Vähänkö olisi hienoa matkustella suihkujetillä ympäri maailmaa, syödä huippuravintoloissa ja kylpeä samppanjassa.

En silti näe, että tie onneen on a) raha b) rahan saaminen pois rikkailta. Tie onneen on oman elämäntarkoituksen toteuttaminen.

Ilmeisesti joillakuilla elämäntarkoitus on kirjoittaa epäloogisia ja tunnevetoisia mielipidekirjoituksia.

* * *

Edit 15.8.2017 klo 23.55: Kannattaa muuten lukea Arno Kotron osuva kolumni hyvätuloisen ja varakkaan eroista sekä pienituloisen ja köyhän eroista. Tässä postauksessa käytin mielipidekirjoituksen mallin mukaan termiä ”rikas”, mutta yleensä ottaen kannattaa aina haastaa tuollaisen termin käyttäjä: Puhutaanko nyt varakkaista vai suurituloisista vai ison omaisuuden haltijoista? Ja mikä määrittelee rajan, jolloin joku on rikas tai köyhä?

7 kommenttia

Oooh, kokonaista kahdeksan #puppulogia-voittajaa!

Tammikuussa julkaisin Twitterissä #puppulogia-kilpailun:

Unohdin tietenkin päättää voittajat, joten korvasin syntini palkitsemalla useamman ansiokkaan ehdotuksen. Osallistujia oli yhteensä 13, joista kirjapalkinnon saivat tuittismi, singlemaltismi, flatuvatulointi, feelologia, randomismi, markkinologia, selfismi ja trollogia:

Kiitos kaikille osallistuneille! Tänään aion laatia loppuvuoden liiketoimintastrategian feelologiaan perustuen, mutta saatan ottaa myös vaikutteita randomismista.

PS. Kajomedialta en ole vielä saanut osoitetta, mutta kirja on jo kääritty pakettiin. Sekin lähtee matkaan, kunhan saan oikean osoitteen käsiini.

Kerro oma kantasi

Ravitsemusasiantuntija Kortesuo kertoo totuuden

Me täällä EOT-blogissa saimme haastateltavaksi ravitsemusasiantuntija Katleena Kortesuon. Katleenalla on yli 40 vuoden kokemus syömisestä, ja niinpä hänellä on merkittäviä uutisia suomalaisille. Annetaan asiantuntijan itse kertoa:

– Oleellista on huomioida syödyn ruuan väri. Värienergia nimittäin resonoi ulospäin ja aiheuttaa yhteen suuntaan osmonoivan kalvon kehomme ulkopintaan.

Hetkinen, näkyykö tämä kalvo jotenkin ulospäin?

– Höpsö, ei tietenkään näy. Kyse on astraalikehon ulkopinnasta. Sen voi mitata katleenoskoopillani, jota myyn verkkokaupassani.

Entä mitä tämä kalvo aiheuttaa?

– Jos ihminen syö väärän väristä ruokaa, värienergia kimpoaa sisäänpäin ja jää kehoon muodostamaan rasvaa. Sen sijaan oikean värinen ruoka siroutuu ulospäin ja vaikuttaa positiivisesti läheisiimme.

Mistä tiedän, onko ruokani oikean väristä?

– Ruoan väri pitää aina valita vaatteiden värin mukaan. Jos siis pukeudut punaiseen, kannattaa syödä aamulla punajuurta, mansikkaleivoksia ja punaviiniä.

Kuinka tarkka värisävyn kanssa täytyy olla?

– Heh, eihän tässä nyt mitään huuhaaväkeä olla. Ruoan värin kanssa voi olla suurpiirteinen.

Mitä seurauksia on väärän värisen ravinnon syömisestä?

– Oletko koskaan juonut kirkasta vodkaa niin, että ylläsi on ollut jotain ei-läpinäkyvää? Seurauksena on varmasti ollut aamulla päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä. Tämä on selkeä todiste siitä, että värillä on merkitystä.

Miten olet pätevöitynyt ja mistä olet hankkinut tietoa työsi pohjaksi?

– Olen lukenut tosi paljon muiden ruokailijoiden blogeja. Lisäksi olen itse kokeillut omilla fiiliksillä, mitä vaikutusta väreillä oikein on.

Mitä haluaisit sanoa ravitsemusterapeutti Hanna Partaselle ja ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille, joiden mukaan tieteellinen tutkimus antaa luotettavampia tuloksia kuin oma kokemus?

– Tutkimus ja shmutkimus. En luottaisi noihin tyyppeihin yhtään, sillä he piilottelevat takanaan lääketehtaiden salaliittoa, isokenkäisten unionia ja partiotyttöjen maailmanvalloitussuunnitelmia.

Onko sinulla vielä terveisiä lukijoillemme?

– Kannattaa uskoa puolueetonta tahoa, eikä mitään mukatutkijoita, jotka saavat taloudellista hyötyä väitteistään. Ja katleenoskoopeista on nyt verkkokaupassani vapputarjous.

 

 

18 kommenttia