Seitsemän askelta kouluttajaksi

Sain lukijapostia:

Viime aikoina minulle on alkanut sadella sellaisia yhteydenottoja, joissa ihmiset pyytävät minua järjestämään koulutustapahtumia [aiheesta X]. Ongelma on vain se, etten ole koskaan pitänyt koulutustapahtumia eikä minulla ole hajuakaan siitä, että miten koulutuksia vedetään kunnialla läpi.

Sinä olet varmasti vetänyt satoja eri koulutustilaisuuksia ja tiedät, että miten temppu tehdään. Olisiko sinulla vinkata minulle jotain kättä pidempää, joka lyhentäisi learning curveani? Resourcena voi toimia esimerkiksi joku kirja, jonka olet itse kokenut hyödylliseksi. Olet myös itse kirjoittanut joitakin kirjoja, mitä niistä suosittelisit minulle luettavaksi?

Tässä oli niin ihanaa imartelua, että vastasin kysyjälle. Sitten tajusin, että ehkä vastauksen voivat haluta myös blogin muut lukijat.

1) Tutki verkosta koulutusten ja seminaarien ohjelmia.

Niistä huomaat, miten rakennetaan puolen päivän tai koko päivän mittainen koulutus. Ohjelmiin ei tosin ole merkitty lyhyitä jaloittelutaukoja, mutta isommat tauot niissä kyllä on.

2) Kolua läpi ilmaiset koulutukset ja seminaarit.

Koulutuksen aiheella ei ole mitään väliä. Pidä yllä muistiota, johon kirjaat hyvät ja huonot toimintatavat kouluttajan toiminnassa.

Älä kiinnitä huomiota sisällön oikeellisuuteen. Sillä ei ole mitään merkitystä sen suhteen, kuinka itse kehityt kouluttajana.

3) Pidä koulutuksissa perusrytmi.

  • 5-10 minuuttia teoriaa tai alustusta aiheesta A (rajaa aihe tiukasti; hyödynnä tarinoita)
  • 5-10 minuuttia keskustelua tai harjoituksia
  • 5-10 minuuttia teoriaa tai alustusta aiheesta B (rajaa aihe tiukasti; hyödynnä tarinoita)
  • 5-10 minuuttia keskustelua tai harjoituksia
  • 5-10 minuuttia teoriaa tai alustusta aiheesta C (rajaa aihe tiukasti; hyödynnä tarinoita)
  • 5-10 minuuttia keskustelua tai harjoituksia
  • 5-10 minuuttia jaloittelu- ja tupakkataukoa

Tämä sykli pitäisi kiertää läpi tunnissa. Näitä syklejä ehtii heittää ennen lounasta 2-3 kpl, lounaan jälkeen 1 kpl ja päiväkahvien jälkeen 1 kpl. (Toki kaikki ajat ovat arvioita.)

Muistathan, että "teoria tai alustus" ei ole yksinpuhelu, vaan sekin on keskustelua ja vuorovaikutteista luennointia.

Harjoitus- ja keskustelumetodeja pitää muistaa varioida, etteivät osallistujat puudu. Menetelmistä löydät hyviä lisävinkkejä kollegani Reetta Kosken Kouluttajan Ideapakasta.

4) Mieti, mikä on oman persoonasi vahvuus.

Hyödynnä omaa persoonaasi koulutuksissa. Joku voi olla spontaanin hauska, toinen taitava tarinankertoja, kolmas intensiivinen keskustelija ja neljäs rajaton tietopankki. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole kaikkea.

5) Nosta hintoja vähitellen.

Kun aloittelet kouluttajana, älä vielä julkaise hinnastoa. Se nimittäin muuttuu melko nopeasti oman kehittymisen myötä. Aluksi kannattaa hinnoitella halvalla, jotta saa keikkaa.

Aloittelija ja sivutoiminen kouluttaja laskuttaa yleensä tunnin keikasta 300-500 euroa (+ alv + matkakulut). Noviisin päivähinta pyörii tonnin kieppeillä. Nämä ovat siis laskutettavia hintoja; verokortilla hinnat ovat tietenkin pienempiä.

Hinnoissa voi olla alakohtaisia eroja, mutta hintatason saa selville, kun koluaa koulutusyritysten hintoja netistä ja haastattelee alan toimijoita. Kaikki eivät tosin kerro hintojaan – kyse lienee jostakin taikauskoisesta perinteestä. Omat hintani löydät täältä blogista kohdasta Palvelut.

Varsin pian hintoja voi hilata ylöspäin. Huomaat sen kyllä, kun ihmiset hämmästelevät halpaa hintaa, maksavat mukisematta ja tilaavat isoja kokonaisuuksia saman tien.

6) Pidä muistikirjaa jokaisesta vetämästäsi puheenvuorosta.

Mikä meni pieleen? Mitä kannattaa tehdä toisin? Mitä kannattaa toistaa? Miten osallistujat reagoivat?

Muistikirjaa kannattaa täyttää jokaisella tauolla, koska päivän loputtua et enää muista havaintojasi.

7) Kerää sähköinen palaute jokaisen koulutuksen jälkeen.

Palautteessa pitää olla 2-3 numeerista kysymystä sekä lisätilaa sanalliselle arvioinnille. Liian pitkä kysely ei innosta vastaamaan.

Toimita palautekooste tilaajalle ja opi siitä itse.

+1) Hanki kirjani.

Olen itse varsin tyytyväinen Avaa tästä -kirjaan.
 

11 kommenttia

Kaino syntymäpäivätoive

Sain tekstiviestin hyvältä partiokaveriltani Liisalta. Viestissä oli upea runo, jonka viimeiset säkeet kuuluivat näin:

Toivottavasti saat tänään paljon kakkua,
eikä hiuksiisi tule lisää takkua!

Tämä oli niin lyyrinen kokonaisuus, että haluaisin mieluusti samanlaista lisää. Jos siis runosuonesi sykkii, voit purkaa luovuuttasi kommentteihin.

Olen kiitollinen jokaisesta riimitelmästä, joka on yhtä herkkä ja eleginen kuin Liisan.

2 kommenttia

Tahatonta kylttihuumoria

Kinusin taannoin OP-Pohjola-ryhmässä työskentelevältä Anssi Juutilaiselta esimerkin huonosta kyltistä. Hän lähetti ottamansa kuvan:

Amica ei siis tee ruissämpylöitä vaan "ruistuotteita" – mitä ne sitten ovatkin. (Anssi on muuten aiemminkin muistanut blogiani Amica-tiedotteilla.)

Jos et pidä ruistuotteista vaan haluat enemmän valikoimaa, tule meille Hämeenlinnaan Marin Grillille. Saatat tosin nääntyä nälkään, ennen kuin olet lukenut tämän ruokalistan läpi:

Huh! Tähän valinnanvaraan tukahtuu, ja taitaa tukahtua Marin Grillin nettisivujen tekijäkin. Niinpä Marin Grillin sivuilla ruokalistaa on hieman yksinkertaistettu:

  • Hampurilaiset
  • Ranskalaiset
  • Perinteiset hämäläiset hotsit
  • Kebabit 

Tämä sama lista olisi riittänyt myös kioskin ikkunaan. Se nopeuttaisi jonoa aamuyöllä. Nykyinen pitkä lista aiheuttaa kysymyksiä ja keskustelua, eikä jono etene. (Minun ainakin piti kysyä, mitä ovat Henryn Heikkous ja Hessun Herkku.)

Suosittelen muuten lämpimästi Marin Grillin ruokia. Oma lempparini on muna-ananas-juustohampurilainen ilman pihviä – listan ulkopuolelta siis joka tapauksessa.

Jos et halua syödä ruistuotetta tai valita hampurilaista, voit toki yhtyä ja ryhtyä valokuvauspakkoon. Näin muistutetaan Hämeenlinnan Teatteri Verstaalla:

Saivarteleva mieleni tulkitsi tämän niin, että "valokuvaamattomuus ja äänitys kielletty". Jos haluat katsoa Verstaalla esityksen, sinun on pakko ottaa kamera mukaan ja kuvata.

Loppuhuipennuksena – kun ateria on syöty ja esitys on katsottu – pitää päästä vessaan. Suosittelen käymään Tampereella Marusekin vessassa:

Nähtävästi ravintolan pitäjä on ihan hitusen suivaantunut Idon laatuun. Tämän kyltin voi jättää sinälleen; se on sen verran hauska.

Jos liikut Tampereella, niin suosittelen myös Marusekia. Tonnikalasushit vievät kielen mennessään.

5 kommenttia