Vinkki: älä koskaan keksi itse ”asiakkaiden kokemuksia”

Sain EOT:n lukijalta juttuvinkin. Hän oli etsinyt yhdistykselleen mitaleja jaettavaksi ja törmännyt erään palkintoja myyvän firman melko epäuskottavaan ”Asiakkaiden kokemuksia” -sivuun:

Kokemuksia palkinnot

 

Tuskin oikeat asiakkaat olisivat oma-aloitteisesti lopettaneet palautteensa samaan sloganiin. Puhumattakaan siitä, että Jarkko, Nina ja Puavo esiintyvät monessa muussakin mainosmatskussa ympäri maailman:

Jarkko Google kuvahaku Nina Google kuvahaku Paavo Google kuvahaku

Soitin firman omistajalle ja kysyin markkinoinnin todenperäisyyttä. Hän vastasi ytimekkäästi:

En mä tiedä niistä tarinoista. Ne on mainostoimiston tekemiä. Sun pitää antaa palautetta sinne.

Kerroin, että hän ei voi vierittää julkaisuvastuuta mainostoimistolle. Muistutin myös, että hänen firmansa rikkoo markkinointilainsäädäntöä. Vastaus oli tömäkkä:

Jos sä kirjoitat tästä sun blogiin, mä nostan herjaussyytteen.

Lopuksi sain tietenkin luurin korvaani, mutta se oli odotettua.

Nyt puntaroin kovasti, pitäisikö firman nimi julkaista. Omistajan harrastama uhkailu vain voimisti tarvettani julkaista linkki EOT:ssa.

Linjani on kuitenkin ollut, että en kiusaa pienempiäni. Yritin selvittää yrityksen taloustietoja, mutta se ei ole toimittanut dokumentteja kaupparekisteriin.

Niinpä en toistaiseksi linkitä tähän kyseistä firmaa, koska se lienee varsin vaatimaton kooltaan. (Jos löydät firman googlaamalla, ethän pistä linkkiä kommentteihin. Uskon, että omistaja korjaa tapansa piakkoin.)

Sen sijaan jos käy ilmi, että kyseinen toimija on iso tai laajemminkin epäeettinen, linkki ja nimi pamahtavat julki saman tien.

Summa summarum:

Älä koskaan tekaise päästäsi kehulauseita. Valehtelusta kärähtää.

Jos kukaan ei oikeasti halua kehua sinua, yrityksesi on todennäköisesti huono yhteistyökumppani.

29 kommenttia

Absurdius, tuo vanha ystävämme Muurmanskista

Eräs koulutukseni osallistuja on ison organisaation tiedottaja. Hän saa jatkuvasti korjattavakseen muiden kirjoittamia tekstejä, joista pitää tehdä sujuvampia ja uutismaisempia.

Isoin ongelma on kuulemma otsikoissa. Miten saada lattea otsikko informatiivisemmaksi tai kiinnostavammaksi?

Niinpä keksin viisi latteaa otsikkoa ja korjasin ne otsikkometodien avulla tolkullisemmiksi.

Latteat otsikot:

  • Puolueetonta apua
  • Pari kysymystä sinulle
  • Tärkeää sanottavaa
  • Kiva vauvavuosi
  • Remonttikertomus

Ja alla on 11 korjausmetodia. Kaikkia ei tietenkään voi käyttää jokaiseen otsikkoon.

1) Muuta tavalliset sanat kiinnostavammiksi

Älä käytä kuluneita adjektiiveja kuten hyvä, kiva, huono tai tärkeä. Keksi tilalle erikoisempi.

  • Uuvuttava vauvavuosi
  • Huikea vauvavuosi
  • Erilainen vauvavuosi

2) Muuta epätarkat sijamuodot ja sanat terävämmiksi

Vältä otsikossa passiivia (tiedetään) ja partitiivia (tärkeää sanottavaa). Vältä myös epätarkkoja ilmaisuja (pari, muutama, jotain). Kirjoita tilalle jämäkämpi otsikko.

  • Puolueeton apu
  • Kaksi kysymystä sinulle
  • Tärkeä viesti

3) Vältä yhden sanan otsikoita

Yhden sanan otsikot sopivat lähinnä sanakirjatyyppiseen artikkeliin kuten Wikipedia-artikkelin otsikoksi. (Poikkeuksena on niin erikoinen sana, että se riittää yksinään otsikoksi.) Yleensä uutisissa pitää kuitenkin olla kuvailevampi. Lisää yksisanaiseen otsikkoon vaikkapa verbi eli teonsana tai jokin suuntaa tai muutosta kuvaava ilmaisu.

  • Remonttiraiska
  • Remontti ja kertomus siitä
  • Remontti, tuo koko perheen kriisitilanne

4) Lisää otsikkoon persoona

Yksi tapa elävöittää tylsää otsikkoa on lisätä siihen persoona. Voit joko puhutella lukijaa sinä-muodossa tai kertoa itsestäsi minä– tai me-muodossa.

  • Muista tarjota puolueetonta apua
  • Mitä tuumaat näistä kysymyksistä?
  • Oletko jo kuullut tärkeän viestin?
  • Outo vauvavuotemme
  • Tarina remontistamme

5) Pelaa välimerkeillä

Otsikossa voi joskus olla ajatusviiva, kysymysmerkki tai huutomerkki. Käytä näitä kuitenkin säästeliäästi: niitä ei tarvita jokaisessa otsikossa.

  • Muista puolueeton apu!
  • Saanko kysyä sinulta jotain?
  • Onko sinulla tärkeää sanottavaa?
  • Vauvavuosi – kuolaa ja kukkakaalia
  • Remontti valmis!

6) Käytä väitettä tai jopa provokaatiota

Otsikossa saa olla asennetta, jos se sopii tekstilajiin.

  • Puolueeton apu on taattava
  • Minä kysyn, sinä vastaat
  • Kenelläkään ei ole enää tärkeää sanottavaa
  • Voiko vauvavuosi olla muka upea?
  • Täydellinen remontti on mahdottomuus

7) Käytä alkusointua elävöittämään latteaa otsikkoa

Alkusointu tarkoittaa kahta samalla kirjaimella tai kirjainyhdistelmällä alkavaa sanaa. (Tätä keinoa ei kuitenkaan saa yliviljellä.)

  • Kaksi kysymystä sinulle
  • Tärkeä tilastotieto
  • Vaatimaton vauvavuosi
  • Kuivakka kertomus remontista

8) Kokoa vaakakuppirakenne

Vaakakuppirakenne asettaa rinnakkain kaksi erilaista elementtiä. Sitä voi höystää myös alkusoinnulla.

  • Puolueetonta apua, puolueellista rahaa
  • Kysymys sinulle, vastaus kaikille
  • Muovimatosta maalipurkkiin

9) Käytä intertekstuaalisuutta

Intertekstuaalisuus on kielen piirre, joka viittaa toisiin teksteihin. Sen voi suomentaa myös tekstienvälisyydeksi. Voit siis käyttää sitaattia, sanontaa, mainoslausetta tai laulun sanoja – muokattuna tai sinällään.

  • Armotonta menoa, puolueetonta apua
  • Yksi toimittaja kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata
  • Vauvasta vararikkoon

10) Käytä avainsanaa, joka aktivoi lukijan

Jos kirjoitat verkkoon, otsikossa kannattaa usein olla sellaisia hakusanoja, jolla ihmiset etsivät tietoa.

  • Puolueeton humanitaarinen apu kriisitilanteissa
  • Kysymyksiä pyöränkorjauksesta
  • Tärkeä viesti eduskuntavaaleista
  • Kaakelit vaihtoon kylppäriremontissa

11) Absurdius, tuo vanha ystävämme Muurmanskista

Jos tekstilaji sallii, voit irroitella absurdeilla käänteillä. Tähän tyylilajiin istuvat myös ylipitkät otsikot.

  • Kysymys juuri sinulle, joka nyt luet tätä otsikkoa porkkanaa rouskuttaen
  • Jokellusta, vauvantuoksua ja iloista naur- EI SAA SYÖDÄ KISSANRUOKAA!
  • Oi kuinka tekisi mieleni muurata mattoasentaja savupiippuun

 

 

 

20 kommenttia

Miten käyttää korostusta kuten lihavointia, kursiivia ja suuraakkosia?

Valmennuksen osallistujalta tuli sähköpostitse kysymys:

Jotkut käyttävät raporteissaan alleviivausta, lihavointia ja/tai kursivointia korostaakseen tärkeimpiä seikkoja. Suosittelisitko tätä käytäntöä? Raportteja tulee tosiaan joskus todella paljon, eivätkä ihmiset ehdi välttämättä lukea niitä kunnolla. Korostus voi auttaa poimimaan tärkeimmät tiedot, jos tekstin vain silmäilee läpi. Toisaalta korostuskeinot voivat tehdä tekstistä hieman sekavan. Ajatuksia tästä?

Kysymys on siis julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiosta, jossa raportteja laaditaan ja luetaan viikossa sadoittain. Niistä pitäisi yhdellä silmäyksellä löytää oleellisimmat asiat.

Niinpä kokosin oheen parhaat korostusvinkkini. Laajennan alkuperäistä kysymystä sen verran, että otan mukaan myös eri tekstilajit ja suuraakkoset.

1. Journalistisessa tekstissä kursiivilla ja lihavoinnilla on oma tarkoituksensa.

Jos teet uutista lehteen tai verkkoon, toimi näin:

  • Lihavoi ihmisen nimi, kun se esiintyy ensimmäisen kerran tekstissä.
  • Kursivoi teokset kuten kirjojen ja näytelmien nimet, jos ne muuten uhkaavat seota leipätekstiin.
  • Älä käytä lihavointia tai kursivointia tähdentämiseen. Jos on jotain erityisen tärkeää sanottavaa, sijoita se kappaleen alkuun ja käytä ytimekästä kieltä.

2. Älä koskaan käytä suuraakkosia.

Suuraakkoset (eli VERSAALI) on äärimmäisen huono korostuskeino. Syitä on muutamia:

  • Suuraakkoset ovat hidaslukuisempia kuin pienaakkoset. (Katso vaikka englanninkielisiä nettipalveluiden sopimusehtoja, niin tiedät mistä puhun.)
  • Suuraakkoset ovat netiketissä huutamista, joten ne voidaan tulkita epäkohteliaisuudeksi.
  • Suuraakkosten seasta on vaikea nähdä välimerkkejä, joten lauseiden ja virkkeiden rajat hämärtyvät.

3. Alleviivaus tai värillisyys on linkkejä varten.

Alleviivaus on nykyään linkin merkki. Älä siis käytä sitä korostamiseen, koska lukija tuntee vastustamatonta himoa klikata alleviivaustasi.

Sama pätee nykyään myös fontin värin vaihtoon. Lukija mieltää yksittäinen värillisen sanan linkiksi, ei korostuskeinoksi.

4. Jos lihavoit, älä lihavoi tekstiä sieltä täältä pitkin asiakirjaa.

Taitava kirjoittaja ei käytä lihavointeja juuri lainkaan, vaan hän käyttää seuraavia vinkkejä:

  • Sijoita tärkein asia kappaleen alkuun.
  • Kirjoita tärkein asia lyhyeen virkkeeseen ja lyhyeen kappaleeseen.
  • Voit korostaa ydinasioita (kuten väitteitä ja teesejä) myös voimakkailla ilmaisuilla, jos ne istuvat tekstin tyyliin.
  • Kirjoita tärkeimmät asiat otsikkoon ja väliotsikoihin.
  • Voit nostaa esille oleellisia listoja numeroinneilla ja bulleteilla.
  • Sijoita tärkeimmät asiat ingressiin, tiivistelmään tai erilliseen nostoon (eli tietolaatikkoon tai isomman pistekoon sitaattiin).
  • Jos on pakko lihavoida, sijoita lihavointi kappaleen alkuun. Älä koskaan lihavoi pitkää virkettä, vaan mieluummin ydinsana tai lyhyt lause.
  • Jos haluat korostaa termiä, voit kursivoida sen, kun se esiintyy ensimmäisen kerran.

Sen sijaan jos tekstissä on lihavointeja siellä täällä, silmäilevän lukijan katse harhailee niihin, eikä kokonaiskuvaa muodostu.

* * *

Summa summarum: jos joudut korostamaan tekstistäsi avainsanoja ja ydinvirkkeitä pitkin poikin, olet rakentanut tekstisi väärin.

* * *

5. Twitterissä voit käyttää *tähtiä* tai _alleviivausta_

[Edit 13.3.2015 klo 11.15: Lisäsin tämän vinkin lukijakysymyksen vuoksi.]

Joskus lihavointi ei onnistu. Esimerkiksi Twitterissä, Facebookissa tai kevyissä muistiinpano-ohjelmissa muotoilut eivät ole mahdollisia.

Silloin voit painottaa sanoja tähdillä tai alleviivauksella. Ohessa esimerkkini tältä aamulta:

2 kommenttia