Aloitteleva bloggaaja, valitse WordPress

EOT:n lukija lähestyi postilla:

[– –] Kannattaisko ottaa Blogger, WP, vai joku lehtien tarjoama, esim Uusi Suomi? Mitä eroa, mitä hyötyä, mitä oneglmia? [– –]

Ota WordPress. Hyödyt ovat selkeät:

  1. WordPress on lähtökohtaisesti ilmainen. (Sen saa muuten osoitteesta WordPress.com.)
  2. Sitä on helppo oppia käyttämään.
  3. Käyttöliittymän saa myös suomeksi, jos englanninkieliset termit ovat vieraita.
  4. WP:llä saa aikaan isommankin sivuston, jos on tarvis. Järjestelmä joustaa enemmän kuin esimerkiksi Blogger.
  5. Tarjolla on valtava valikoima erilaisia templateja eli mallipohjia. Saatavilla on sekä ilmaisia että maksullisia.
  6. Jos sivustosi kasvaa ja haluat ammattimaisemman ylläpidon, WP-sivu on helppo siirtää haluamallesi hostaajalle.
  7. Blogiisi ei ilmesty kontrolloimattomia mainoksia eikä kilpailijan teksti näy vieressä (kuten lehtien blogialustoilla voi käydä).
  8. Edistyneempi käyttäjä saa WordPressiin vaikka mitä lisäosia. Saat liitettyä mukaan esimerkiksi keskustelupalikan, roskapostisuodattimen, hakukoneoptimointikikkareen ja melkein myös sähkövatkaimen.
  9. WordPressille on tarjolla varsin hyvä käyttäjätuki. Kyseessä on niin yleinen julkaisujärjestelmä, että neuvot löytyvät googlaamalla helposti – ja myös suomeksi.
  10. Saat blogistasi tismalleen sellaisen kuin toivot. Ulkoasussa WordPressin valinnanvara on isompi kuin lehtien blogialustoilla. (Ja jos sinulla on firma, saat ulkoasun brändin mukaiseksi.)
  11. WordPress on responsiivinen, eli sillä tehty sivu mukautuu katsottavaksi sekä kännykästä että isommalta ruudulta.

Oman blogini leiskan ja ylläpidon olen hankkinut Aucorilta. Homma alkoi asiakassuhteena, mutta nykyään istun Aucorin hallituksessa.

Olen reilu yhteistyökumppani, joten tuosta linkistä veloitan Aucorilta vain 3000 e + toimistokulut + käsittelykulut + alv:n.

 

17 kommenttia

Syksyn 2014 avoimet seminaarit

Muutama blogin lukija on kysellyt, missä avoimissa seminaareissa laukkaan puhumassa syksyn mittaan. Jos oikein katsoin kalenteriani, niin kolmessa:

Hämeen kesäyliopisto:  Facebook ja Twitter – sosiaalisen median viestijän aamuvitamiinit

  • 30.10.2014, Hämeenlinna

Suomen nuorkauppakamarit ja Differo: Jätä jälki – asiakkuusjohtamisen uudet pelisäännöt

  • 5.11.2014, Tampere
  • Puheenvuoroni otsikko on Verkko, some ja asiakkaiden johtaminen.

Talentum Events: Asiakaspalvelu 2014

  • 25.–26.11.2014, Helsinki
  • Puheenvuoroni otsikko on Asiakaspalvelu somettuu uhkaavasti.

 

Kerro oma kantasi

Vedä viivaa, mutta vedä oikean mittainen

Sain lukijapostia Kallelta:

Ihan pientä konsultointia vailla:
1-2 kertaa viikossa VAI 1–2 kertaa viikossa?
1-2 tapahtumaa VAI 1–2 tapahtumaa?

Näistä jälkimmäiset vaihtoehdot olivat oikein (edellyttäen että pitkä viiva näkyy juuri sinun selaimessasi ehjänä).

Kirjoitin vastausmeiliini Kallelle lyhyet perustelut, mutta päätin sadepäivän kunniaksi postata viivoista laajemminkin.

Lyhyt viiva eli tavuviiva eli yhdysmerkki

Lyhyen viivan virallinen nimi on yhdysmerkki, mutta nimitys on idiootti. Harva maallikko tajuaa, että sana ”merkki” tarkoittaa viivaa. Yhtä hyvin meillä voisi olla ”kauttamerkki” ja ”ajatusmerkki”.

Mutta asiaan. Lyhyttä viivaa käytetään yhdyssanoissa ja tavutuksessa:

  • Kun liität sanaan numeron tai lyhenteen: MM-kisat, asiakas-wc, 12-vuotias, 30-osainen.
  • Kun liität nimen tai vierasperäisen sanan suomenkieliseen sanaan: Kalle-setä, kohu-Jaana, roaming-maksu.
  • Kun et halua toistaa yhdyssanojen yhteistä osaa: luku- ja kirjoitustaito, työtakki ja -kengät.
  • Kun yhdyssanan rajalla on sama vokaali: ilta-ateria, kuu-ukko.
  • Kun rakennat moniosaisesta nimestä tai ilmauksesta yhdyssanan: antaa mennä -periaate, Mercedes Benz -työsuhdeauto.
  • Kun haluat rinnastaa kaksi tasavahvaa asiaa: viritin-vahvistin, isännöitsijä-talonmies, kirsikka-suklaapiirakka.
  • Kun kirjoitat yhdysnimiä: Anna-Maija Gyllendorf-Holopainen, Esa-Pekka Mäki-Vuorio, Mänttä-Vilppula.
  • Kun haluat korostaa tavuittain lukemista tai kun tavutat tekstiä taitossa: hän tavasi hi-taas-ti.

Pitkä viiva eli ajatusviiva eli en-dash

Pitkää viivaa käytetään

  • luettelomerkkinä eli ranskalaisena viivana
  • välimerkkinä eli ajatusviivana – kunhan kirjoitat sen irti viereisistä sanoista –
  • raja-arvon ilmauksissa ja vastapari-ilmauksissa.

Nämä viimeksi mainitut ovat Kallen tarkoittamia tapauksia. Siltä varalta että viiva ei satu näkymään oikein juuri sinun ruudullasi, niin seuraavissa esimerkeissä on pitkä viiva.

  • Kun kirjoitat ajankohtia: klo 9–12, ke–to 11.–12.6., vuosina 2012–2013.
  • Kun kirjoitat raja-arvoja: se maksaa 5–7 euroa, siellä oli 100–120 ihmistä.
  • Kun ilmaiset vastapareja: on–off-kytkin, Suomi–Ruotsi-maaottelu (ensin pitkä viiva, sitten lyhyt).

Ylipitkä viiva eli em-dash

Tämä on helppo sääntö: suomen kielessä et tarvitse ylipitkää viivaa eli merkkiä —.

Kuinka korvaan pitkän viivan sähköisessä tekstissä?

Kaikissa sähköisissä välineissä pitkä viiva ei välttämättä näy. Nytkin todennäköisesti osalla tämän postauksen lukijoista on edessään vain lyhyitä viivoja.

Niinpä kirjoitan esimerkiksi sähköposteissa pitkän viivan lyhyeksi. Se ei maailmaa kaada. Eikä taida edes huojuttaa.

24 kommenttia