Terveisiä Pete Poskiparran postilaatikosta

Uusi tuttuni, mentalisti Pete Poskiparta sai eilen kohteliaan ja rakastettavan tarjouspyynnön.

Oot varmaan kova jätkä, mutta meidän tilaisuuksiin ei ole asiaa, jos ei osaa suomea. Suosittelen, että oikoluetat sivustosi suomenkielen asiantuntijalla. Urpot ei sitä tajuu, mutta hyvällä suomella ja pilkutuksella saat lisää asiakkaita meistä nihilisteistä. :)

Kukaan ei varmastikaan ylläty siitä, että lähettäjä ilmoitti yrityksekseen ”Besserwisser inc”. Todennäköisesti myös meiliosoite oli keksitty, mutta en lähtenyt testaamaan sitä.

Olen itsekin saanut tällaisia yhteydenottoja. Joku ilkeilijä haluaa toteuttaa itseään, joten hän lähettää anonyymiä, pilkallista palautetta. Sillä ei ole väliä, onko palaute aiheellinen vai ei, mutta anonyymin palautteen sävy on usein pistävän sarkastinen.

Mitä tällaiseen pitäisi vastata? Kehitin kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat yhtä surkeita.

Surkea vaihtoehto A: vastasarkasmi

Rakas Anonyymi, olen murtunut siitä, että en pääse kohtaamaan avointa ja humaania persoonaasi. Ymmärrät selvästikin, mikä on työssäni tärkeintä ja osaat kehittää sitä rakentavalla tavalla. Kiitos tästä aarteesta, jonka talletan muistojeni kirjaan.

Surkea vaihtoehto B: passiivis-aggressiivinen tiedonanto

Hyvä Anonyymi, kiitos viestistäsi. Tiesithän, että ”suomen kieli” kirjoitetaan erikseen? Lisäksi ”tajuta”-verbi on puhekielinen eikä kongruenssisi ole kunnossa, joten voisit ehkä jatkossa kirjoittaa ”eivät sitä käsitä”.

Surkea vaihtoehto C: avoin kiukku

Harvoin tapaa kaltaistasi tolloa, joka jaksaa räyhätä anonyyminä vieraille ihmisille. Tuki suusi, vaihda nimesi ja mene komeroon häpeämään. Tai hetkinen. Sen sijaan että vaihdat nimesi, vaihda mieluummin luonteesi.

Kaikki nämä kolme vastausta ovat huonoja vaihtoehtoja, koska jos ne päätyisivät median käsiin ja keskustelupalstoille, kirjoittajan maine olisi lopullisesti mennyttä. Silloin on turha sanoa, että ”toi toinen alotti”, koska media ei julkaise taviksen alkuperäistä viestiä. Lööpit vain kirkuisivat, että ”kuuluisa mentalisti menetti malttinsa: missä on mielenhallinta nyt?” Se karkottaisi enemmän yritysasiakkaita kuin kirjoitusvirheet nettisivulla.

Ainoa oikea ratkaisu on olla vastaamatta – niin kuin Pete tekikin.

Paras palvelus näissä anonyymeissä viesteissä onkin se, että niissä on yleensä kuvitteellinen meiliosoite yhteystietona. Onneksi. Muuten olisin mennyt monta kertaa siihen halpaan, että olisin vastannut kiukuspäissäni ja loukkaantuneena takaisin. Silloin peli on menetetty.

9 kommenttia

Steam Coffee ja EOT-blogi

Jo kolme EOT-blogin aktiivilukijaa on ehdottanut minulle samaa postausaihetta: sitä kuinka huonosti Steam Coffee palveli Nörttityttöjä. (Jätän tarkoituksellisesti linkkaamatta, joten joudutte googlaamaan asian itse.) Kyseessä oli siis Nörttitytöt ry:n perustamiskokoustaan varten tekemä tilavaraus, jonka Steam Coffee perui viime tingassa.

Kiitokset kaikille postausaihetta ehdottaneille! Tämä kuuluu ilman muuta Ei oo totta -blogin teemoihin: asiakaspalvelua, kirjallista viestintää, bisnestä ja asiakaskokemusta.

Jätän silti kommentoimatta. Olen nimittäin vasta lähiaikoina tajunnut, kuinka iso vaikutusvalta tällä blogilla on. Yritän siis välttää kannanottoja sellaisissa tilanteissa, joissa osapuolina ovat asiakas vs. pieni tai pienehkö yritys.

Kyseisestä tilavarauksen perumisesta on sitä paitsi jo jäänyt sellainen nettijalanjälki, että useimmat tietänevät asiasta. Olin itsekin nähnyt jo aiemmin kaksi FB-päivitystä, jotka liittyivät Steam Coffeehen.

Mikä on tarinan opetus?

Jokainen moka ansaitsee arvoisensa nettijalanjäljen. Ei suurempaa eikä pienempää.

12 kommenttia

Pitääkö yritysblogin noudattaa yrityksen linjaa?

Sain lukijapostia:

[- -] voiko omia ajatuksiaan esille tuova blogi olla yritysblogi? Meidän mielestämme tämä tuo kiinnostavuutta ja inhimillisyyttä sisältöön.

Kai yritys palkkaa kuitenkin ihmisiä, jotka arvoiltaankin edustavat yrityksen arvoja? Luulisi näin. Tämä näkökulma näyttäisi olevan vahvistumassa myös aiheen ympärillä käydyissä nettikeskusteluissa.

Perinteisen näkemyksen edustajat ovat sitä mieltä, että "yritysblogin tulee edustaa yrityksen virallisia kantoja".

Tokihan olemme viestineet, että jokainen bloggaaja tietää ja ymmärtää, kenen leipää syö, ja sitä kautta pahimmat kärjistykset jäävät bloggaamatta. Mutta oma kädenjälki, ajatukset ja elämä voi näkyä.

Onko sinulla tähän asiaan näkemystä (siis arvaan, että on :) )

Peijakkaan hyvä kysymys.

Olen ajatellut asian visuaalisesti:

Organisaatioviestintä on nykyään moniarvoisempaa kuin ennen.

Yhteenveto

Jos palkkaat fiksua väkeä, he osaavat kyllä blogata rakentavasti. Heidän ei tarvitse olla pilkkua myöten organisaation kannalla, mutta varmasti he edustavat suurissa linjoissa työnantajansa näkemystä.

Organisaatiosta muodostuu itse asiassa hyvä kuva, kun se sallii moniarvoisuutta ja erilaisia ääniä. Jos joko organisaatio toitottaa yhdestä suusta samaa totuutta, työntekijät on joko aivopesty tai peloteltu kuoliaaksi.

Sitä paitsi kuka lukisi yritysblogia, joka tuuttaa samaa tavaraa kuin yrityksen viestintäosasto? Silloinhan lukija voisi vain tilata tiedotteet ja jättää blogin huomiotta.

10 kommenttia