Asiakasreferenssejä saa nyt helpommin – eikä se johdu koulutuksen laadusta

Urani alkuvaiheissa oli helkutin vaikea saada asiakasreferenssejä. Koulutuksen tilaajat ja osallistujat olivat kyllä tyytyväisiä, mutta homma kilpistyi byrokratiaan.

Meillä hyväksytetään referenssit brändijohtajalla vain kolmesti vuodessa. Taustamateriaaliksi tarvitaan 12-sivuinen hakemus perusteluineen.

Meidän logoamme saa käyttää vain valkopohjaisilla verkkosivuilla, jos etäisyys muihin logoihin on vähintään logon leveys kertaa puolitoista ja jos sivuilla käytetty fontti on Verdana, enintään 16 pt.

Jos haluat käyttää meitä referenssinä, haluamme hyväksyä etukäteen kaikki mahdolliset verkkotekstit, lauseyhdistelmät, esitteet ja sitaatit, joihin yrityksemme nimi ja logo on liitetty.

Nykyään homma on toisin.

1) Koulutuksen osallistujat jakavat Twitterissä kokemuksiaan livenä:

Piritta Twitter ETK koulutus Twitter Kela koulutus Twitter Turun yrittajat Someco Twitter

2) Asiakkaat jakavat tiedotteissaan ja blogeissaan tietoa käyttämistään kouluttajista. Itse asiassa on osa brändityötä kertoa, että henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti.

S-pankki on kertonut käyttäneensä minua, ja AKL kertoo käyttävänsä Viestintä-Pirittaa.

3) Me kouluttajat jaamme materiaalimme Slidesharessa, ja siellä näkyvät myös asiakkaidemme nimet.

* * *

Kiinnostavinta on, että tämä muutos on syntynyt itsestään. Tuskin minkään organisaation johtoryhmässä on päätetty, että ”nyt ne työntekijät saavat kertoa koulutuksista somessa” ja ”nyt se kouluttaja voi ladata matskunsa verkkoon näkyville”. Asenneilmasto on muuttunut, ja sen myötä myös ihmisten toiminta.

Isoimmat kulttuurimuutokset saattavat olla juuri niitä, joista ei tehdä tietoista päätöstä.

2 kommenttia

Kesko ja Silja Line vitsailevat Twitterissä

Nykyään yrityksen täytyy käyttäytyä kuin ihminen. Sen pitää viihdyttää, nöyrtyä, pyytää anteeksi ja ahertaa. Yrityksen pitää kertoa kuulumisistaan, jutella muitten kanssa ja tuntea asiakkaansa.

Odotukset ovat pahuksen kovat. Yritys ei nimittäin saa olla kuin mikä tahansa ihminen, vaan kuten täydellinen ihminen. Yritys ei saa suuttua, nälviä, masentua, pelätä, ilkeillä, nipottaa eikä harrastaa huonoa huumoria.

Mutta asiaan. Yritykset laskevat nykyään myös leikkiä. Tämä on näkynyt kuluneen viikon aikana Twitterissä.

Ensin Kesko tarttui keskusteluumme sukkahousuista:

 

Kesko Twitter sukkahousut

Sama kävi eilen Silja Linen kohdalla, kun vitsailimme yrityslahjoista ja bisnesidentiteetistä.

Twitter Silja Line mainoskynat

Mitä tämä kertoo Keskosta ja Silja Linesta? Pelkkää hyvää:

  1. Kesko ja Silja monitoroivat somepresenssiään, eivätkä vain odota, että heidät kutsutaan paikalle mainitsemalla @käyttäjätunnus.
  2. Kesko ja Silja ymmärtävät huumoria ja osaavat reagoida oikealla sävyllä.
  3. Kesko ja Silja tuntevat Twitter-etiketin eli twetiketin: toisten keskusteluihin saa puuttua.
  4. Kesko ja Silja ymmärtävät, että positiivinen mielikuva syntyy myös jutustelusta ja vitsailusta – aina kyseessä ei tarvitse olla varsinainen ostotapahtuma tai asiakaspalvelutilanne.

Nämä yritykset osaavat siis käyttäytyä kuin mukava ihminen.

Se on pahuksen vaikeaa joskus meille ihmisillekin.

Kerro oma kantasi

Jos jaan linkin, jaan sen omalla nimellä

Silloin tällöin netin keskustelupalstoilla käy niin, että joku kommentoijista käyttää blogipostaustani tai haastatteluani lähteenä tai keskustelunaloittajana. Mikäs siinä. Olen siitä otettu.

Joskus kommenttiketjuun ilmestyy muita keskustelijoita, jotka epäilevät, että ”taijat olla ite se Kortessuo, kerta niin paljo sen linkkiä jaat”.

Ajattelin nyt puhdistaa pöydän kertomalla henkilökohtaiset keskustelupalstasääntöni:

  • En juuri koskaan kommentoi sellaisilla keskustelupalstoilla, joissa valtaosa on tunnistamattomia nimimerkkejä tai kokonaan anonyymejä. En edes käy niillä palstoilla muuten kuin kirjojen taustatutkimuksen merkeissä tai Google Analyticsin yllyttämänä. (Kaikki kunnia keskustelupalstoille: ne ovat monelle tärkeä henkireikä, mutta oma verkkoyhteisöni on muualla.)
  • Jos kommentoin, teen sen aina omalla nimelläni.
  • En spämmää omia linkkejäni. Jos jaan linkkini, siihen on oltava perusteltu syy. Viimeksi taisin tehdä sen syksyllä 2010.

Jos siis jaat keskusteluissa linkkini ja joku epäilee sinua Katleenaksi, voit lisätä ketjuun tämän postauksen.

Vaikka eiväthän ne sinua usko senkään jälkeen.

Disclaimer: Ainoa tilanne, jossa haluaisin olla anonyymi, olisi jokin arkaluonteinen teema. Jos minä tai läheiseni kärsisi esimerkiksi vakavasta sairaudesta, hakisin mielelläni vertaistukea nimettömästi.

6 kommenttia