Paneelikeskustelu – miten siellä pitäisi toimia? #SuomiAreena

Seurasin Suomi-areenassa nuorten kansanedustajien paneelikeskustelua. Puheenjohtajana oli Ylen Marja Sannikka; keskustelu pidettiin Porin Purje-lavalla tänään aamukymmeneltä.

Päätin analysoida keskustelijoiden esiintymistaidot ja viestintäosaamisen. Lopputulos oli vetelän keskiverto. Plussia en voi jakaa juuri kenellekään, joten kokosin yhteen yhteiset vinkit fiksumpaan toimintaan.

1) Katso aina sitä, joka puhuu.

Paneelikeskustelussa voi kulua useita minuutteja siihen, että itse saa puheenvuoron. Tätä hiljaisuuden hetkeä ei kuitenkaan saa käyttää siihen, että tuijottelee kattoon, katsoo varpaitaan tai vilkuilee epävarmana yleisöä. (Kyllä, tähän sortui joka ikinen keskustelijoista.)

Jos olet paneelikeskustelussa, katso aina sitä, joka kulloinkin on äänessä. Kyse on peruskohteliaisuudesta ja kiinnostuksesta toista puhujaa kohtaan.

Sitä paitsi toimittajat valokuvaavat tilaisuutta koko ajan. Et taatusti halua näkyä lehtikuvissa tyyppinä, joka ei keskity keskusteluun.

2) Valitse vilauttamaton asu.

Lava on usein yleisöä ylempänä, ja istuessa hameen helma kipuaa vesirajaan. Jos kaiken lisäksi esiintyjä nostaa polven toisen päälle, näkymä ei enää ole kovin professionaali.

Olen juuri istunut tunnin verran katsomassa vastentahtoisesti erään kansanedustajan pakaraa.

Jos tykkäät hameista, valitse sellainen, joka ulottuu polven alle.

3) Varaa muistiinpanovälineet mukaan.

Paneelikeskustelussa nousee todennäköisesti mieleen jokin asia, jonka haluat nostaa esille, kunhan vuorosi tulee. Voit vallan hyvin käyttää kynää ja paperia ja kirjoittaa pointtisi muistiin. Joudut ehkä odottamaan puheenvuoroasi jonkin aikaa, ja silloin saatat unohtaa viestisi tai mahdollisen sitaatin, jonka juuri poimit toiselta keskustelijalta.

4) Älä supata toisen puheenvuoron aikana.

Yleensä kaikille on jaettu madonnamikit tai kaulusmikit. Älä silloin kuiskaile vieruskaverillesi kesken kaiken, koska mikki poimii pienenkin äänen.

Keskity puhujaan. Älä supata.

5) Pidä puheenvuorosi lyhyenä.

Paneelikeskustelussa puheenjohtajan on pakko huolehtia keskustelun etenemisestä. Jos puhut pitkään, puheenjohtaja joutuu keskeyttämään sinut, eikä pääpointtisi koskaan pääse esille.

Opettele sanomaan viestisi niin ytimekkäästi, että saat sen ulos parilla lyhyellä lauseella. Mieti pääteesisi ja -perustelut jo etukäteen kuntoon, jotta sinulla on valmis muotoilu sinua kiinnostaviin teemoihin.

6) Älä nojaa taakse äläkä eteen.

Paneelikeskustelussa pidä hyvä mutta rento ryhti. Taakse nojaaminen näyttää nimittäin ylimieliseltä tai veltolta, ja eteenpäin kumartuminen näyttää hyökkäävältä tai kyyhöttävältä. Jäykkä selkä taas kertoo jännittämisestä tai henkisestä joustamattomuudesta.

Ilman muuta selkärankasi liikkuu ja kiertyy puheen tahdissa, mutta pääasennon on oltava pysty ja ryhdikkään rento. Kyykkyasento polvien varassa näyttää pahalta kuvissa.

7) Ole aktiivinen.

Tartu muiden kommentteihin, pyydä puheenvuoroa, kuuntele tarkasti. On huono juttu, jos puheenjohtaja joutuu erikseen pyytämään sinulta näkemystä, koska olet ollut hiljaa ja epäaktiivinen.

8) Artikuloi selkeästi.

Käytä jämäkkää ääntä ja muodosta kirjaimet selkeästi. Arka äänenkäyttö ja pehmeä artikulaatio eivät edistä asiaasi.

(Eikä tämä tietenkään tarkoita vastakohtaa, jossa huudetaan tai puhutaan ylikovalla äänellä.)

Ääniteknikot huolehtivat siitä, että äänesi kuuluu yleisölle. Sinun ei tarvitse huutaa mikkiin eikä kuiskailla siihen. Normaali, selkeä puheääni riittää.

9) Älä katso kameraan. (Lisätty 12.7.2016 klo 12.10.)

En tarkasti pysty sanomaan, tapahtuiko tämä, koska seurasin tilannetta sivusta. Mutta enivei: älä katso kameraan. Niitä on Suomi-areenankin lavalla useita, ja jokainen vilkaisu näyttää tosi hassulta kuvassa.

Pyri olemaan tilanteessa niin, kuin paikalla olisi vain muut keskustelijat ja liveyleisö. Kuvittele, että kameroita ei ole.

Kun puhut, katso muita keskustelijoita ja liveyleisöä. Kun kuuntelet, katso vain puhujaa.

* * *

”Miksi ihmeessä se Kat-muka-leena puhuu sivuseikoista? Mitä väliä on asennolla ja silmien paikalla? Keskittyisi nyt olennaisuuksiin.”

On kaksi syytä, miksi analysoin viestintää ja esiintymistä:

  1. Olen viestinnän ammattilainen, en politiikan. Minulla ei ole kompetenssia vertailla puheen sisältöä, vaan keskityn mieluummin omaan osaamisalueeseeni.
  2. Viestisi on vettä. Viestintätaito on astia, jossa kuljetat veden perille. Jos astia vuotaa, viesti ei saavuta koskaan vastaanottajaa. Sen sijaan kun puhuja valitsee ehjän, puhtaan ja tilavan astian, hän saa viestinsä perille parhaalla mahdollisella tavalla.

16 kommenttia

Konteksti. Muista aina konteksti. #suomiareena

Tekstintutkimuksen peruskäsite on konteksti, eli asiayhteys ja viitekehys, jossa jokin teksti esiintyy. Kontekstiin kuuluvat esimerkiksi viestintäkanava, viestijä ja aiottu vastaanottaja.

Vaikkapa seuraava lause irrotettuna kontekstistaan voidaan tulkita monella eri tavalla:

Aina yksi aurinkopaneeli ydinsähkön voittaa.

Jos tämä tulisi aurinkovoimaa kannattavan Vihreiden poliitikon suusta, ottaisimme tämän mielipiteenä. Sen sijaan jos tämä tulisi ydinvoiman kannattajan suusta, tulkitsisimme tämän ironiana ja aurinkovoiman halveksuntana.

Tekstiä ei koskaan saa tulkita ilman kontekstia, vaikka joskus tekisikin mieli irrottaa lause vaikkapa ironisesta asiayhteydestään ja ottaa se tarkoituksellisesti tosissaan.

Sama pätee muuten myös tekoihin, ei vain teksteihin.

Eräs kaverini on 25 senttiä minua pitempi. Hänestä on hauska ottaa minua niskasta kiinni ja kääntää kävelysuuntaani. Minustakin se on huvittavaa, koska vastakohdat naurattavat minua. Lisäksi tiedän hänen arvostavan minua, joten eleessä ei ole mitään alistavaa.

Sen sijaan jos tuiki tuntematon mies yrittäisi tarttua minua niskasta ja ohjata minut muualle kuin haluan, todennäköisesti puolustusrefleksini toimisivat niin, että mottaisin kyseistä heppua.

Toinen esimerkki: eräs kaverini vinoilee aina minulle toheloudestani ja siitä, kuinka naisen paikka on imurin varressa. Tämäkin on suunnattoman hauskaa meidän mielestämme, koska välitämme toisistamme erityisen paljon. (Hän on itse asiassa minulle läheisin mies perheen ulkopuolelta.)

Sen sijaan jos joku ulkopuolinen lähtisi viskomaan minulle tällaista huumoria, napauttaisin takaisin varsin nopeasti.

Idolini ja esikuvani Jussi Lähde jäi eilen väärän kontekstitulkinnan vangiksi. Hän käytti ronskia huumoria FB-sivuillaan ja kutsui hyvää ystäväänsä Krista Kiurua ”vasemmistovosuksi”. Huumori oli heidän välistään, mutta silti puolestaloukkaantujia riitti. Kolmannet osapuolet ottivat nokkiinsa siitä, että kahden ihmisen välinen huumori on rouheaa.

Hyvä puolestaloukkaantuja. Jos joku tarttuu minua kadulla niskasta ja minä nauran, anna meidän olla. Se on meille OK. Sen sijaan jos joku tarttuu minua kadulla niskasta ja minä lyön, saat puuttua asiaan.

10 kommenttia

#allmalepanel vai jotain muuta? #SuomiAreena

Disclaimer: tämä postaus käsittelee sukupuolia vain nais-mies-näkökulmasta. Muitakin sukupuolia on toki olemassa, mutta tällä kertaa keskityn pelkästään näihin kahteen.

* * *

Olen tämän viikon Porissa Suomi-areena-tapahtumassa. En ehtinyt eilen seuraamaan yhtäkään puheenvuoroa tai paneelikeskustelua, mutta huomasin Twitterissä Maria Ohisalon viestin:

Twitterissä asiasta syntyi keskustelu, johon minäkin otin osaa. Oma suhtautumiseni #allmalepanel-ilmiöön on monijakoinen.

Seminaarin tai paneelikeskustelun järjestäjän kannalta:

  • Hanki nyt hitossa naispuhujia. Se on noloa, jos juuri sinun seminaarisi saa toimialanne näyttämään vanhanaikaiselta.
  • Poikkeuksena on toimiala, jossa oikeasti ei ole naisia. Silloin on turha raahata paikalle alan naispuolista opiskelijaa vain hänen sukupuolensa takia.
  • Seminaarijärjestäjät eivät koskaan ole pahantahtoisia. He eivät ajattele, että ”kjäh-kjäh, otetaanpas vain miehiä”. He eivät myöskään ajattele, että ”naiset on niin tyhmii, ettei niitä tarvita”. Kysymys on vain tiedostamattomasta valinnasta, siitä että marjapensaassa käsi osuu ensin aina ylimpään vadelmaan, eikä pensaan alimpaan. Tiedostamattoman valinnan sijaan tarvitsemme tiedostavia valintoja.

Naispuhujan kannalta:

  • Mene nyt hitossa puhumaan. Jos sinua pyydetään, silloin järjestäjä on arvioinut osaamisesi riittäväksi. Älä koskaan ajattele ”en mä kehtaa”, ”en mä osaa”, ”on niitä parempiakin” tai varsinkaan ”mä näytän rumalta kameran edessä”.
  • Nainen ei ole puhujana sen kummoisempi kuin miehetkään. On typerää yleistää, että ”naiset ovat keskustelevampia” tai ”naiset viestivät paremmin”. Et siis saa mitään etua siitä, että olet nainen, eikä siitä kuulukaan saada mitään etua.
  • Äläkä sitten paneelin aikana kertaakaan heitä kehiin sellaista kuten ”naisena ajattelen niin, että – –” tai ”me naiset olemme usein – –”. Sukupuolellasi ei ole mitään väliä. Olet mukana asiantuntemuksesi vuoksi, et kohtusi takia.

Yhteiskunnan kannalta:

  • Miksi sitten naispuhujia tarvitaan? Ei siksi, että he olisivat jotenkin erilaisia, parempia tai huonompia kuin mies. Naispuhujia tarvitaan siksi, että meidän pitää rikkoa se tiedostamaton valinta, jossa puhuja on aina mies. Muuten meillä on iso riski siitä, että jätämme valtavan määrän osaamista ja aivokapasiteettia käyttämättä vain siksi, koska huomaamattamme päädymme aina mieheen. (Tästä muuten Tuomas Enbuske kirjoitti erinomaisesti blogissaan.)
  • Se, että seminaariin tai paneeliskeskusteluun pyydetään vain miehiä, on sama asia kuin että sinne pyydettäisiin vain 60-vuotiaita, vain kirjanpitäjiä tai vain ruskeatukkaisia. Valinta on irrationaalinen, typerä ja ilmeisesti tiedostamaton. Paitsi jos seminaarin aiheena on se, miltä tuntuu olla kuusikymppinen / kirjanpitäjä / ruskeatukkainen.

Twitterissä pohdittiin sitä, onko naisia edes pyydetty siihen paneelikeskusteluun, josta Ohisalo tviittasi. Niinpä soitin kahdelle järjestäjälle, MTK:lle ja Bayerille. Keskustelun tulokset olivat tiivistetysti nämä:

MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen:

En ollut itse järjestämässä kyseistä seminaaria, mutta miespuhujat olivat sattumaa. Tällä alalla työskentelee kyllä paljon naisasiantuntijoita. Itsekin naurahdin sille, että onpas monta Juhaa puhujissa.

Hartikainen myönsi puhelussa, että miesten valinta oli tiedostamaton valinta.

Bayerin viestintäpäällikkö Tuomas Forsell:

Meitä järjestäjiä oli kolme tahoa: MTK, Porin kaupunki ja me. Emme koordinoineet puhujia, joten nyt pääsi käymään niin, että kaikki puhujat ovat miehiä. Korjaamme tämän tietenkin ensi vuonna, ja meillä on jo tänään toinen paneelikeskustelu, jossa on yksi nainen. Yritimme saada jo maanantaillekin naisia, mutta he eivät päässeet lomien vuoksi. Alallamme on paljon naisasiantuntijoita, ja meillä isona monikansallisena yrityksenä diversiteetti on tärkeää.

Väitän, että #allmalepanel-ilmiö ei ole koskaan tietoista toimintaa saati pahantahtoista naisten syrjintää. Kyseessä on tiedostamaton valinta, joka johtaa helposti siihen, että puolet yhteiskuntamme osaamisesta jää vahingossa huomioimatta.

10 kommenttia