Annan Heikki Talvitielle anteeksi #Suomiareena

Olin tänään seuraamassa Suomi-areenan keskustelutilaisuutta EU–Venäjä–Suomi – yhteistyötä vai vastakkainasettelua?

Juontajana oli kokenut diplomaatti Heikki Talvitie. Hän on joviaali ja asiantunteva herrasmies, joka kaiken lisäksi osaa lohkaista hauskan jutun sopivaan paikkaan.

Mutta.

Jostain syystä Heikki Talvitie pitää naisia ilmeisen vähäpätöisinä keskustelijoina. Kaksi esimerkkiä:

  • Kun Talvitie esitteli yleisölle Suomi–Venäjä-seuran uuden puheenjohtajan Paula Lehtomäen, hän sanoi ”seuran johtajiston kaunistuneen yhdessä yössä”.
  • Kun yleisön joukosta naishenkilö pyysi puheenvuoroa, Talvitie totesi ”Jahas, nyt tulee naiskysymys.”

En aivan tarkkaan ymmärrä, mitä tekemistä Paula Lehtomäen ulkonäöllä on puheenjohtajuuden kanssa. Enkä myöskään ymmärrä, miksi naiset olisivat jotenkin erilaisia keskustelijoita yleisön joukossa.

Sovitaanko niin, että kukaan ei ennusta saati arvota toisen tekemisiä sillä perusteella että hän on nainen? Tai sillä perusteella että hän on vuonna 1939 syntynyt diplomaatti?

 

26 kommenttia

Analyysi kansanedustajien esiintymisestä #Suomiareena

Seurasin eilen Suomi-areenassa keskustelua, jonka otsikko oli Näin kirjoitan uuden hallituksen ohjelman. Puheenjohtajana oli Polemiikki-lehden päätoimittaja Antti Mykkänen, ja panelisteina olivat Jouni Backman (sd), Jari Lindström (ps), Arto Satonen (kok) ja Kimmo Tiilikainen (kesk).

En valitettavasti löytänyt keskustelun tallennetta Suomi-areenan nettisivuilta. Jos joku EOT:n lukijoista löytää, niin linkatkaapa.

Mutta asiaan. Tein analyysin panelistien kehon kielestä ja äänenkäytöstä. En siis puutu sanallakaan itse sisältöön, vaan käyn läpi vain kielenulkoiset seikat.


Jouni Backman

Plussat

  • Backman on keskittynyt, eikä hänen katseensa harhaile.
  • Kun muilla on puheenvuoro, Backman katsoo heihin.

Miinukset

  • Nojaa usein kyynärpäillään polviinsa, joten elekieli kuihtuu.
  • Puhuessaan katsoo yleensä puheenjohtajaan tai yleisöön, mutta ei kovin usein muihin panelisteihin.
  • Hieman persoonaton ja vetäytyvä.

Puolueeton EOT-arvosana: 8+


Jari Lindström

Plussat

  • Silloin kun muistaa käyttää käsiään, tukee niillä hyvin sanomaansa.
  • Selkeä ääni.
  • Persoona tulee hyvin esille.

Miinukset

  • Keskeyttää puheenjohtajan monta kertaa.
  • Nojaa usein taaksepäin rehvakkaan patruunamaisesti.
  • Ei katso muihin panelisteihin, kun nämä puhuvat.
  • Käyttää turhan tiiviisti ”nyppimiskättä”, jossa sormet ovat yhtenä kimppuna tökkimässä ilmaan.

Puolueeton EOT-arvosana: 7-


Arto Satonen

Plussat

  • Katsoo edes joskus muihin, kun nämä puhuvat.
  • Vasta lopussa vapauttaa hieman elekieltään.

Miinukset

  • Nojaa kyynärpäitään polviinsa, mikä supistaa elekieltä.
  • Artikuloi erittäin epäselvästi.
  • Pitää usein kättään suunsa edessä.
  • Tuijottelee lattiaan sekä oman että muiden puheenvuoron aikana.
  • Istuu usein sormet ristissä.
  • Välttelee katsekontaktia yleisöön.

Puolueeton EOT-arvosana: 6-


Kimmo Tiilikainen

Plussat

  • Käyttää rauhallisesti käsiään ja tukee eleillään sanomaansa; ei viuhdo turhaan.
  • Katsoo muihin kun nämä puhuvat.
  • Artikuloi selkeästi.
  • Miellyttävä persoona (ottaa toiset katseellaan huomioon, ei vie tilaa, seisoo viestinsä takana, hymyilee oikeissa paikoissa).

Miinukset

  • Nojaa turhaan tuolissa taakse, mikä tekee vetäytyvän ja pienen vaikutelman.

Puolueeton EOT-arvosana: 9+


Miksi analysoida vain kehon kieltä?

Esiintyminen on kokonaisuus. Katsekontaktin välttely kertoo epävarmuudesta tai tunteiden kätkemisestä. Takakenossa röhnöttäminen viestii ylimielisyydestä ja jopa röyhkeydestä.

Tärkeäkin sanoma hukkuu, jos esiintyminen on heikkoa. Jos poliitikko haluaa olla vakuuttava, hänen pitää hioa viestinsä kuntoon pienintäkin detaljia myöten.

 

3 kommenttia

Konttikoteja nuorille #Suomiareena

Kävin äsken tutustumassa Konttikotiin, joka on Allianssin, Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön yhteinen hanke. Konttikodin suunnittelija on Harri Nordling Hansacontainers-yrityksestä.

Konttikoti on 14,3-neliöinen merikonttiin rakennettu miniasunto, jossa on kaikki tarvittava yhdelle ihmiselle. Parvekekin löytyy. Nyt Konttikodista on valmiina prototyyppi, mutta niitä haluttaisiin myös massatuotantoon.

Kontin toisesta päästä tullaan sisään, ja toisessa päässä on parveke. Asunnossa on pieni wc-suihku, minikeittiö sekä yhdistetty makuualkovi, oleskelutila ja työnurkkaus.

Ajatuksena on, että kontteja kootaan päällekkäin kerrostaloksi, ja niiden ympärille tulee eristetty metallikehikko. Porrasrakenteet tehdään pystykonteista.

Kokonaisuuden ulkoverhoilun voi tehdä kaavoittajan toivomalla tavalla. Metallipintaa ei jätettäisi näkyviin, ellei joku ehdottomasti halua. Porin torilla ollut mallikappale oli verhoiltu ulkoa valkoisilla laudoilla.

Konttikoti ei olisi kenellekään lopullinen ja pysyvä koti. Sen sijaan se toimisi opiskelija-asuntona, ensimmäisenä omana kotina sekä kesätyöpaikan tai harjoittelupaikan aikaisena väliaikaisena asumuksena.

Käytännössä Konttikoteja kannattaisi rakentaa vain isoihin kaupunkeihin kunnollisten joukkoliikennereittien varrelle. Näin asukkaat pääsevät kulkemaan tehokkaasti töihin, harrastuksiin ja opiskelupaikkoihin.

Hankkeella on monta hyötyä:

  • Konttikerrostalot ovat siirrettävissä sinne, missä asuntoja tarvitaan eniten.
  • Konttikodit ovat halpoja rakentaa ja asua. Sarjatuotannossa yhden kontin hinta asettuisi alle 30 000 euron, joten miniasunnon kuukausivuokraksi tulisi arviolta 250–300 euroa.
  • Nuoren kynnys ensimmäiseen omaan kotiin madaltuisi huomattavasti.
  • Ahtaat ja kalliit tontit tulisi käytettyä tehokkaasti.
  • Konttikoti ehkäisee nuorten syrjäytymistä, sillä niiden avulla saataisiin isoihin kaupunkeihin halpoja asuntoja. (Tätä nykyähän pk-seudulla on mahdotonta yhdistää 1300 euron kuukausitulot ja 800 euron kuukausivuokra.)

Hankkeella on ikävä kyllä lainsäädännöllisiä esteitä:

  • Laki ei vielä anna rakentaa alle 20-neliöisiä asuntoja.
  • Laki vaatii kerrostaloilta väestösuojia, vaikka vaatimus kuulostaa varsin vanhentuneelta.
  • Laki vaatii tietyn määrän autopaikkoja kerrostaloa kohden. Konttikoteja rakennettaisiin kuitenkin niille, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja. Harvalla nuorella on varaa saati tarvetta pitää autoa isossa kaupungissa.
  • Lisäksi nykylain mukaan kylpyhuoneeseen pitää mahtua pyörätuoli. Tämä syö arvokasta tilaa kontin muulta asumiselta, joten lainsäädännön pitäisi mahdollistaa myös tavallista pienempi pesuhuone.

Olen vilpittömästi Konttikotien puolella, mutta niiden rakentaminen vaatii lainsäädännön uudistusta. Laissa pitäisi olla määriteltynä poikkeustapaus Konttikodin kaltaisille rakenteille. Lakimuutosta tarvitaan, jotta pystymme tarjoamaan ratkaisuja väliaikaiseen asumiseen ja nuorten asuntopulaan.

Lisää räpsimiäni kuvia Konttikodista löydät Dropbox-kansiostani.

42 kommenttia