Sain taas Jannelta haukut tietokirjavinkeistäni

Sain jälleen kerran kuulla kunniani. Janne motkotti minulle siitä, että käytän koti-illastani aikaa vieraitten ihmisten yksilölliseen auttamiseen ilmaiseksi.

Olin saanut sähköpostiin erään tietokirjan alustavan käsikirjoituksen. Toinen tekijöistä toivoi, että tykkäisin heidän kirjansa Facebook-sivusta ja mainostaisin sitä kavereilleni.

Lukaisin käsikirjoituksen läpi ja totesin, että se on vielä pahasti kesken. En siis voinut tykätä FB-sivusta saati suositella kollegoille. Päätin kuitenkin laatia tekijöille vinkkilistan, jonka avulla he voisivat parantaa kirjaa. Meilasin sen toiselle tekijälle ja vaihdoin vielä yhden tarkentavan viestin hänen kanssaan.

Janne motkotti ajankäytöstäni. Selitin pokkana, että olin koko ajan suunnitellut laativani meilin perusteella postauksen, koska se auttaa muitakin esikoiskirjailijoita.

Tässä siis palautelistani:

Näin parannat tietokirjasi käsikirjoitusta

1) Sisällysluettelon on oltava jäsennelty. Kirjassa pitää olla 5–7 päälukua, joissa on selkeät aihepiirit. Lisää jokaisen alle 2–9 alaotsikkoa. (Jos kirja on erityisen laaja, sen voi jakaa esimerkiksi 3–4 pääjaksoon, joista jokaisessa on 3–6 päälukua alaotsikkoineen.)

2) Taitto. Kirjassa kannattaa käyttää tuoreen näköistä taittoa ja kuvitusta. Älä käytä vanhentuneita fontteja, kulunutta kelta-persikkaista värimaailmaa tai clip art -tyylisiä piirroshahmoja, koska ne edustavat 1990-lukua. Osta ammattilaiselta, älä tee itse.

3) Tekstin elementit. Koosta kirja elementeistä niin, että siinä on pääosassa leipäteksti ja höysteenä erilaisia nostoja. Jos teet käsikirjaa, leipäteksti ei saa mieluusti virrata monen aukeaman läpi yksitoikkoisena, vaan väliin tarvitaan bulletlista, kiteytys, väliotsikko, tietolaatikko tai kuva. Nykyihminen silmäilee tietokirjaa, ei lue kannesta kanteen.

4) Rytmittele nostot ja kiteytykset tekstiin aina aihepiiriin sopivasti, älä neljää samalle sivulle. Muuten ne kilpailevat keskenään.

5) Lähdetekstien rooli. Jos koostat kirjan aiemmista kirjoituksistasi, muista että kirja ei ole sanomalehti. Esimerkiksi kolumnit ovat väärä tekstilaji kirjaan. Kolumnien sijaan nostot voisivat olla vaikkapa kehystettyjä tai sisennettyjä tarinalaatikoita, joihin sopii vinjetiksi paremmin graafinen tunnus kuin kolumnistin kasvokuva. Kirjaan ei myöskään voi tuoda sanomalehdestä mielipidekirjoitusta, mutta sitä voi toki siteerata, jos teksti on erityisen oleellinen.

6) Tarinat nostoiksi. Lukijat pitävät tarinoista, kunhan ne ovat uusia ja mielenkiintoisia. Ne kannattaa eritellä selkeiksi nostoiksi, etteivät ne huku muun leipätekstin sekaan. Toinen hyvä paikka tarinalle on leipätekstissä heti väliotsikon jälkeen.

7) Bulletlistat. Käytä kirjassa bulletlistoja, joihin koostat toimintavinkkejä, esimerkkejä tai menettelytapoja. Ne auttavat silmäilevää lukijaa.

8) Tekstilaji. Huolehdi, että kirjan tekstilaji on tunnistettava. Lukemani kirjan isoin ongelma oli se, että se oli sekoitus elämäkertaa ja ohjekirjaa. Lukija ei oikein tiedä, kumpaa hän on lukemassa. Rakentaisin kirjan enemmän käsikirjaksi, jolloin sinne tarvitaan lähdekirjallisuutta, muiden asiantuntijoiden haastatteluja ja niin ollen myös vähemmän valokuvia tekijästä. Kirja ei saa olla kuin aikakauslehden henkilöhaastattelu.

Vastaava ongelma oli muuten aikanaan eräässä toisessa käsikirjoituksessa, jota minulle tarjottiin. Se oli yhdistelmä golf-käsikirjaa ja johtamisen opasta. Kirjoittaja ei suostunut tekemään valintaa kirjan fokuksesta, jolloin lukijalle jäi sekava kuva.

9) Lähdeluettelo. Tietokirja ei ole tietokirja, ellei siinä ole lähteitä. Bisneskirja tai käsikirja ei saa vilistä tieteellisen tekstin lähdeviitesulkeita, mutta lopussa pitää olla kooste käytetyistä kirjoista. Niistä oleellisimmat kannattaa mainita sanallisesti leipätekstissä.

* * *

Janne täytti velvollisuutensa valmentavana advisorina, ja minä pelastin tilanteen nerokkaalla ”postaan tästä blogiin” -puolustuksella. Nyt taputan omaa selkääni oivallisen hämäykseni ansiosta.

7 kommenttia

Kriisiviestintäopas Riko lasi hätätilanteessa pullautettiin painosta

Ooh, eilen oli uusimman opukseni julkistustilaisuus. Kirjan nimi on Riko lasi hätätilanteessa – kriisiviestinnän pikaopas johtajalle. Paikalla oli puhumassa myös Bonnier-palkittu toimittaja Jessikka Aro.

Jessikka kehui kirjaa niin avoimesti, että punastelin onnesta ja pyyhin silmäkulmiani vieruskaverin kravattiin (kiitos Janne). Jessikan mielestä kirjan pahin vika on se, ettei sitä ollut olemassa vielä vuonna 2014, jolloin Jessikka joutui kohtaamaan trollimyrskyn ensimmäistä kertaa.

Kirjassa on laaja keissiluettelo. Siirsin sen sähköiseksi kriisilinkkilistaksi tänne blogiin, sillä uutisjuttuja ja linkkejä on hieman helpompi klikkailla netissä kuin kirjan sivuilla.

Kirjan tiimoilta tehtiin myös pieni Soundcloud-lähetys. Alla olevasta Maaritin tviitistä löydät 20 minuutin haastattelun kriisiviestintävinkeistä.

Kaikki tämän blogin lukijat ovat valistuneita ihmisiä, joten he tietenkin ostavat kriisiviestintäkirjan Kauppakamarikaupasta. Jos et tykkää opuksestani, lunastan sen takaisin samaan hintaan.

 

 

1 kommentti

Radikaali uudistus: EOT-blogi vaihtaa aihepiiriään

Luin haastattelun enkelikirjailijasta. Katsoin kirjailijan myyntiluvut. Katsoin artikkelin lopussa olevat äänestystulokset.

Enkelit

Päätin vaihtaa alaa.

Olen tästä lähin yksisarviskirjailija. Jokaisella ihmisellähän on oma henkilökohtainen opas, astraaliyksisarvinen, joka johdattaa meitä elämässä.

Seuraava kirjani käsittelee yksisarvisten energiaa ja niiden tietoa ihmisten kohtalosta.

Jos haluat tietää oman kohtalosi, klikkaa tästä. Saat ilmaiseksi yksilöllisen ennustuksen, joka perustuu holistiseen klikkaustyyliisi sekä verkkosormenjälkesi magnetismillisuuteen.

Maksulliset, laajemmat ennustukset saat verkkokaupastani, joka avataan pian. Ennustusten hinta on 483 euroa + toimituskulut + toimistokulut + telepaattisen yhteyden avaamiskulut + alv.

Lue uusin kirjani. Siinä kerrotaan kaikki.

 

13 kommenttia