Twitterissä omalla nimellä ja naamalla on merkitystä

Silloin tällöin Twitterissä törmää siihen harhakäsitykseen, että ”nimimerkki on yhtä vakuuttava kuin oma nimi” ja että ”sisältö on tärkeintä, ei sen esittäjä” ja että ”ei sillä ole väliä, kuka tämän on sanonut”.

Nämä oletukset rikkovat kaikkia viestinnän peruslakeja. Kerrotaanpa oikein esimerkkien kanssa, miksi näin on.

1) Mielipiteen esittäjän taustalla on väliä. Vertaa kahta seuraavaa kuvitteellista lainausta.

  • ”Pakolaiskiintiöitä on kasvatettava rajusti.” – Astrid Thors
  • ”Pakolaiskiintiöitä on kasvatettava rajusti.” – Jussi Halla-aho

Ensimmäinen ei olisi mikään uutinen, mutta toinen olisi. Peilaamme nimittäin kaikkia kuulemiamme väitteitä niiden esittäjään ja hänen aikaisempiin ulostuloihinsa. Jos Jussi Halla-aho nyt alkaisi vaatia Suomeen lisää pakolaisia, se olisi valtavan uutisen paikka.

2) Tekstin validiuden arviointiin kuuluu kiinteästi sen esittäjän arvovalta. Nyt kyse ei ole siis argumentoinnin oikeellisuudesta, vaan kyse on kuulijoiden intuitiosta. Näin me toimimme: jos koemme viestijän luotettavaksi asiassa X, uskomme herkemmin hänen mielipidettään myös asiassa Y – saati juuri siinä asiassa X.

Verrataanpa taas kahta kuvitteellista repliikkiä:

  • ”Eurooppaan on tulossa sota.” – Emppu Tölski, putkiasentaja
  • ”Eurooppaan on tulossa sota.” – Martti Ahtisaari

Taaskaan ensimmäinen ei ole uutinen, mutta jälkimmäisestä tehtäisiin laaja haastattelu ja se uutisoitaisiin laajalti.

3) Haluamme arvioida viestijän vaikuttimia. Onko puhujalla oma lehmä ojassa? Otetaanpa tällä kertaa kolme kuvitteellista esimerkkiä:

  • ”Sähköallergia on vakava sairaus, joka vaatii erikoissuojausta sähkösäteilyltä.” – Nimimerkki Totuus puhuu, Suomi24
  • ”Sähköallergia on vakava sairaus, joka vaatii erikoissuojausta sähkösäteilyltä.” – Erja Tamminen, sähkösäteilysuojaimien myyjä
  • ”Sähköallergia on vakava sairaus, joka vaatii erikoissuojausta sähkösäteilyltä.” – Emppu Tölski, sisäelintautien professori

Ensimmäinen kommentti herättää medialukutaitoisessa ihmisessä epäilyksiä. Edustaakohan nimimerkki sellaista tahoa, joka hyötyy sähkösäteilysuojien myynnistä?

Toinen kommentti herättää vielä herkemmin epäilyksiä: jos joku myy työkseen sähkösäteilysuojaimia, tietenkin hän promoaa omia tuotteitaan ulostuloissaan.

Sen sijaan puolueettoman professorin lausunto on uskottavin näistä kolmesta, vaikka väite itsessään on sama.

4) Nimimerkin takaa toimiminen mielletään helposti puskasta ampumiseksi. Tällöin kuulijoiden epäilys vaikeuttaa viestin perillemenoa. Varsinkin jos nimimerkki ilkeilee muille, häntä pidetään enemmän koulukiusaajana kuin aitona satiirikkona tai vallan vahtikoirana.

Otan jälleen esille kaksi keksimääni repliikkiä:

  • ”Jos joku osaa yhdistää foliohatun ja kukkahatun käytön, niin se on Päivi Räsänen.” – Nimimerkki Totuus puhuu, Suomi24
  • ”Jos joku osaa yhdistää foliohatun ja kukkahatun käytön, niin se on Päivi Räsänen.” – Jyrki Lehtola, Iltasanomat

Taaskaan ensimmäinen kommentti ei kiinnosta ketään, mutta Jyrki Lehtolaa kyllä luetaan ja siteerataan. Hänen tuottamansa kritiikki on jopa niin aiheellista, että siitä maksetaan.

* * *

Mikä on kirjoitukseni pointti? Sekö että nimimerkkejä ei saisi käyttää somessa?

Tietenkin niitä saa käyttää. On paljon tilanteita, joissa ihmisen on pakko käyttää nimimerkkiä. Moni arkaluontoinen teema vaatii anonymiteettiä.

Mutta älä koskaan luule, että ”vain sisällöllä on väliä”. Lukijoita ei nimittäin ole rakennettu niin. Me ihmiset tutkimme aina saamamme viestin mukana myös lähettäjän uskottavuutta, motiiveja ja historiaa.

Äläkä koskaan luule, että nimimerkillä saisi aikaan sellaista vaikutusta kuin aidon ihmisen persoonalla.

32 kommenttia

Älä kehu minua takaisin

Yritykset kehumassa toisiaan ovat kuin kummitäti ja kummisetä vaihtamassa kielisuudelmia sukujuhlissa. Kornia ja noloa.

Telkku Maikkari Twitter kehut

Mutta sama pätee myös meihin yksityisiin ihmisiin. Keskinäinen kehuminen tuntuu keinotekoiselta ja ikään kuin maksetulta.

Jos siis kehun sinua, ethän tee samaa takaisin. Ei sinun ole pakko. Kiitokset riittävät vallan hyvin, jos niitä tahdot esittää. En nimittäin kehu sinua vastavuoroisuuden toivossa, vaan kehun sinua siksi, että olet ansainnut sen.

Vastakehut vesittävät aikeeni, vaikka ajattelitkin niillä vain hyvää.

 

6 kommenttia

Facebook on kohukanava, Twitter substanssikanava

Valmensin eilen TEMin väkeä Twitterin käytöstä, ja siellä eräs osallistuja totesi osuvasti:

Twitter on substanssikanava. Siellä on vähemmän kuvia ja viihdettä, enemmän asiaa.

Oma tuntumani on samanmoinen – toki asia riippuu siitä, keitä seuraa. Sen sijaan Facebookissa leviävät herkemmin kohut ja kissavideot.

Niinpä päätin tarkistaa omat tilastoni. Nappasin tiedot istuntojen lähteistä kahden kuukauden ajalta eli 23.8.–22.10.2014. (Toki tämä päivä on vasta aluillaan.)

Näppituntumani sanoo, että kohut leviävät Facebookissa, substanssi Twitterissä. Niinpä poimin postauksistani viisi ”eniten asiaa, vähiten kohua” -artikkelia ja katsoin niiden liikenteen lähteet. Poiminta on tietenkin subjektiivinen, mutta jätin pois ainakin kohukeissit, henkilökohtaiset kuulumiset ja Twitter-aiheiset postaukset.

Otin tilastoon seuraavat substanssipostaukset:

Ja liikenteen lähteet näyttävät tältä: suora liikenne ja Twitter ovat kirkkaasti johdossa. Otanta on toki epätasapainoinen, sillä en jaa itse postauksiani Facebookissa, mutta ne menevät automaattisesti Twitteriin. Silti en usko, että FB:n käyrä olisi juuri tuosta kohonnut, koska tylsät substanssipostaukset eivät saa niin paljoa suosiota.

Substanssipostaukset EOT liikenteen lahteet

Mutta entä jos kyseessä on niin sanottu kohu? Olen blogissa ottanut kantaa muun muassa viskigateen ja Amplian epäeettiseen toimintaan.

Niinpä otin viisi luetuinta postausta ja katsoin niistä vastaavat liikenteen lähteet. (Tilastossa näkyvät vain postausten omiin osoitteisiin tehdyt käynnit, eivät koko sivuston katselut.)

Tilaston hittejä ovat seuraavat postaukset:

Tällä kertaa kuvio on toisenlainen. Facebook hakkaa Twitterin kohuissa mennen tullen. Lisäksi keskustelupalstoilta tulee kävijäpiikkejä silloin, kun jokin puheenaihe on pinnalla.

Kaavion erikoisuutena näkyy varoitukseni Planeteo-tutkimuksesta, joka on hakukoneiden kestohitti. Nettihuijauksia googlataan aktiivisesti, joten Planeteo-postauksen lähdejakauma on erilainen kuin muiden.

EOTn suosituimpien postausten liikenteen lahteet

Tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus saati kattava otanta, mutta omien aihepiirieni tiimoilta Facebook ja keskustelupalstat ovat kohujen levittämisen kanavia. Jos haluat nostaa äläkän, tee se Facessa. Jos taas haluat välttää metakkaa, liiku Twitterissä.

 

4 kommenttia