Vastaajasta vetäytyjä

Eilen perjantaina oli tavallinen eli vilkas päivä. Uusia ihmisiä ja erilaisia viestejä tipahteli melko monesta suunnasta, joten päätin laskea kaikki yhteen.

Lopputulos oli yhtä aikaa huvittava ja hieman hirvittävä. Ihmisiä ja kontakteja tuli yhteensä seuraavasti:

  • 2 tullutta puhelua
  • 37 uutta esiteltyä ja käteltyä ihmistä, jotka olisi kohteliasta muistaa
  • 149 minulle kohdistettua viestiä (kommenttia, tekstaria, meiliä, tviittiä, privaviestiä)

Näissä luvuissa ei ole mukana seuraamieni FB-, Slack- tai Whatsapp-rinkien päivityksiä ja sisältöjä. Mukana ei ole edes koulutuksen osallistujien kysymyksiä tai kommentteja. Enkä todellakaan laskenut tähän perhettäni.

Mukana ei ole myöskään sovellusten ja bottien tuottamia notifikaatioita ja sisältöjä kuten tykkäyksiä, ritvauksia, uusia seuraajia, spämmejä, somesovellusten automaattisuosituksia, syntymäpäivämuistutuksia eikä verkkokauppojen kuitteja kuten junalippuja. Niistä kertyi reilusti yli tuhat viestiä tai notifikaatiota.

Älä siis ihmettele, jos käyn ajoittain hieman hitaalla. Joskus joudun vastaamaan vain peukulla tai emojilla, koska muuhun ei ole aikaa.

Olen silti tosi iloinen jokaisesta kontaktista. Uudet ihmiset ovat kivoja, ja somekeskustelu on hauskaa. En vain aina pysty osallistumaan ihan niin täysillä kuin haluaisin.

* * *

Viime viikolla olin Elonmerkissä Antin kanssa. Ehdotin, että lähdemme verkostoitumistilaisuudesta ja menemme juttelemaan kahden kesken. Antti on tuntenut minut monta vuotta, joten hän havainnoi:

Vielä ennen sä olit verkostoitumisessa tosi aktiivinen. Nyt sä mieluummin vetäydyt ja juttelet kaksistaan.

Oikea ja tarkka huomio. Jos tarjolla on tuttua ja taatusti mahtavaa seuraa, haluan nauttia siitä.

Identiteettini on muuttunut verkostoitujasta vetäytyjäksi ja sosiaalisesta laajentajasta sosiaaliseksi säilyttäjäksi.

* * *

Edit 30.9.2017 klo 13.19:

Tälle illalle on tiedossa Tampereella erään yhdistyksen sadan hengen illalliset, joissa olisi tosi kivaa seuraa. Olen maksanut illalliskortinkin.

Päätin silti jäädä kotiin kirjoittamaan. Minusta on tullut nössö.

* * *

Edit 1.10.2017 klo 12.11: Nyt vasta muistin, että Ambientian Henri Sora huomasi uuden vetäytymistaktiikkani jo vuosi sitten.

 

Kerro oma kantasi

Älä ole musta aukko

Puhuin eilen Työterveyslaitoksessa verkkokirjoittamisesta ja someläsnäolosta. Rohkaisin työtisläisiä viestimään avoimesti, sillä kukaan ei uskalla pestata mustaa aukkoa.

Tiedättehän mustan aukon, siis sen ihmistyypin, joka on hiljaa koko palaverin ajan? Hän imee itseensä tietoa ja materiaa, mutta mitään ei tule ulos. Hän ei kerro kantaansa. Kukaan ei tiedä, onko kyseessä lintu vai kala.

Niinpä yksikään ihminen ei uskalla pestata mustaa aukkoa projektiinsa, tiimiinsä tai työryhmäänsä. Pestaaja ei nimittäin voi olla varma, ovatko mustan aukon tiedot ja taidot ajan tasalla. Entä mitä mieltä hän on asioista? Onko hän suunnitelmallinen vai improvisoija? Humoristinen vai vakava?

Me ihmiset haluamme tietää, kenen kanssa työskentelemme. Älä siis ole musta aukko.

 

11 kommenttia

Some on tietoverkko ja turvaverkko #Midhill

Olin saanut toissapäivänä illalla Twitterissä viestin:

Huomasin tuitin vasta keskiviikkoaamuna. En ollut ehtinyt seurata edellisiltana tai sinä aamuna somessa pyöriviä puheenaiheita, joten tuitti oli kullanarvoinen. Kävin tsekkaamassa tilanteen ja vastasin Arille nopeasti:


Keskiviikkona iltapäivällä soitti Taloussanomien toimittaja. Hän halusi kuulla mielipiteeni siitä, osaavatko ravintolat toimia sosiaalisessa mediassa ja muissa viestintätilanteissa. Onneksi Ari oli vinkannut Midhill-keissistä: hänen ansiostaan tiesin, mihin asiaan soitto liittyi.

Tajusin siinä samassa someverkoston konkreettisen arvon: vaikka itse olisin uutispimennossa, verkostoni toimittaa minulle ne uutiset, jotka koskettavat minua jollain tapaa. Ilman someverkostoani en selviäisi omasta työstäni.

Kiitos, Ari!

* * *

Taloussanomien juttu Midhillistä

4 kommenttia