Miksi sinunkin lapsesi kannattaa ryhtyä yrittäjäksi?

Olin tänään Pikkuyrittäjät-palkintogaalan tuomarina Koru-Arvin ja Taalerin Karri Haaparinteen kanssa. Pikkuyrittäjät on opettajavetoinen hanke, jossa lapset saavat perustaa koulussa omia firmojaan ja opetella tienaamaan euroja. Toinen vastaava mahdollisuus on 4H-yritys, jossa samaa tehdään harrastuksen parissa.

Tämänpäiväisessä tapahtumassa valittiin Vuoden Pikkuyritys. Voittajaksi selvisi Sagan ja Ilonan omistama Ilsa Summer. Ilsa Summer myy Tampereella hiusrusetteja, koristepantoja ja avaimenperiä. Omistajat ovat nelosluokkalaisia.

Muut finalistit olivat siilinjärveläinen keppihevosyritys Kepparivarusteet sekä pirkanmaalainen koristetarvikefirma SekaMega. Näidenkin yrittäjät olivat aktiivisia alakouluikäisiä.

Oma muksuni perusti toiminimen 11-vuotiaana. Hän myy opettajille salaatteja, tuottaa pieniä tapahtumia, leipoo tilauksesta, toimii lapsenvahtina ja tekee puhekeikkaa. (Ei, en aio linkittää häntä tähän. Hän saa hoitaa oman markkinointinsa.)

Toivottavasti nämä kaikki lapset jaksavat jatkaa yritystoimintaansa. Kun he ovat 18-vuotiaita ja pitäisi seistä omillaan, heillä on takanaan vähintään seitsemän vuoden yrittäjäkokemus.

Miksi ihmeessä saarnaan tästä? Perusteluja on useita. Katso sinua koskeva otsikko ja lue siitä eteenpäin.

Lapsiyrittäjyyden hyödyt koululaisille itselleen

  • Saat omaa taskurahaa, jonka käytöstä saat päättää itse. Voit säästää johonkin isompaan kuten hevoseen, läppäriin tai mopoautoon. Tai voit tuhlata kaikki karkkiin. Päätös on sinun, ja vastuu on sinun.
  • Matikan taidot paranevat. Lisäksi matikkaa on helpompi oppia, kun sitä saa tehdä ihan oikeasti eikä vain paperilla. Väitän, että yhden yrittäjyysvuoden jälkeen matikannumeron saa nostettua yhtä hyvin nelosesta viitoseen kuin ysistä kymppiin.
  • Asiakaspalvelutaidot paranevat, eli opit toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään heidän toiveitaan. Näitä taitoja tarvitaan aivan jokaisessa ammatissa tai harrastuksessa. Toistan: aivan jokaisessa.
  • Opit tuntemaan ihmisiä ja juttelemaan vieraittenkin tyyppien kanssa. Se tarkoittaa sitä, että sosiaaliset taitosi kehittyvät, osaat vastata yllättäviin kysymyksiin etkä arkaile vieraita ihmisiä.
  • Opit hallitsemaan omia raha-asioitasi. Tiedät, milloin kannattaa säästää, mikä on fiksu ostos ja miten kannattaa suunnitella eurojen käyttöä.
  • Opit kilpailuttamaan ja vertailemaan hintoja. Tiedät, mikä on halpaa ja mikä kallista. Tiedät, mistä kannattaa ostaa ja mistä ei.
  • Opit myös epäonnistumista. Joskus homma menee pieleen, mutta opit selviämään siitä ja keksimään uusia ratkaisuja.

Lapsiyrittäjyyden hyödyt Suomelle

  • Pikkuyrittäjyys, 4H-yrittäjyys ja lasten harkitut toiminimet ovat turvallinen tapa aloittaa yrittäminen. Lapsiyrittäjät ja nuoret yrittäjät ovat aikuisina niitä kansalaisia, jotka vievät yhteiskuntaamme eteenpäin.
  • Mitä aiemmin aloittaa yrittämisen, sitä paremmaksi ehtii opetella.
  • Yhteiskuntamme hyötyy positiivisesta yrittäjäasenteesta, koska sen avulla syntyy myös työpaikkoja ja verokertymää.
  • Yhteiskuntamme tarvitsee aktiivisia ja oppimishaluisia yksilöitä.

Lapsiyrittäjyyden hyödyt lasten vanhemmille

  • Muksusi oppii vastuun ja päätöksenteon merkityksen.
  • Muksusi oppii matematiikkaa, huolellisuutta ja sosiaalisia taitoja.
  • Muksusi oppii rahan merkityksen ja ymmärtää sen ansaitsemisen vaivan. Hän ymmärtää, että omaan tulevaisuuteensa ja unelmiinsa voi vaikuttaa.
  • Muksusi laajentaa verkostoaan ja oppii itsenäisyyttä.
  • Muksusi ymmärtää, miten yhteiskunta toimii ja mistä yhteiset tulot tulevat.

Lapsiyrittäjyyden hyödyt lasten opettajille

  • Yrittäjyyden avulla pystyt tuottamaan nk. ilmiöpohjaisia opintokokonaisuuksia.
  • Yrittäjyyden avulla pystyt helposti konkretisoimaan laskutehtäviä, kirjoitustehtäviä, digitreenejä ja esiintymisharjoituksia. Myytävän tuotteen mukaan pystyt keksimään sisältöjä myös käsityötunneille ja kotitaloustunneille.
  • Lapset oppivat tekemällä, ja lisäksi taskurahat ovat hyvä bonusmotivaattori.

Tämä on muuten yksi syy, miksi kannatan perustuloa, perustiliä, kansalaispalkkaa tai vastaavaa käytäntöä. Jokaiselle pitää mahdollistaa osa-aikayrittäjyys ja ajoittaiset lisätulot ilman sanktioita. Kun lapsiyrittäjä lähtee aikanaan opiskelemaan, hänelle pitää sallia yrityksensä tuomat lisätulot.

* * *

Mikä sitten on yrittäjyyden alaikäraja? Opetetaanko tässä kohta kolmevuotiaitakin laskuttamaan halauksista? Otetaanko muka vauvallekin y-tunnus?

Kuka tahansa sopii yrittäjäksi, kunhan ymmärtää matematiikan peruslogiikan, jaksaa keskittyä yhteen asiaan pitempään kuin vartin sekä osaa lukea ja kirjoittaa sujuvasti ja ilmaista itseään selkeästi. Käytännössä useimmat kolmos- ja nelosluokkalaiset täyttävät jo nämä kriteerit.

* * *

No miksi lapsi ei saa olla rauhassa lapsi? Miksi yrittäjyyttä pakkosyötetään? Pitääkö kohta muksulle ostaa liituraitapuku ja salkku?

Lapsi saa ilman muuta olla lapsi. Siksi yritysidea lähtee muksusta itsestään. Keppihevosharrastaja perustaa kepparitallin ja innokas leipuri ryhtyy myymään mokkapaloja. On itsestään selvää, että lasten yritystoiminta on osa-aikaista ja sitä tehdään silloin kun on aikaa ja haluja.

* * *

Miksi yrittäjä on muka arvokkaampi kuin tavallinen työntekijä? Pitääkö kaikki aina mitata rahassa? Eikö ensin pidä opettaa lapselle arvoja?

Yritystoiminta opettaa lapselle nimenomaan arvoja: alennusta voi antaa tarvitsevalle, toinen ihminen pitää huomioida, ja ansaitsemallaan rahalla voi tehdä hyvää. Jokainen ihminen voi omalla kohdallaan mitata haluamansa asiat haluamillaan arvoilla, mutta yhteinen arvon mittarimme on itse asiassa raha.

Jos joku tekee toiselle pellillisen mokkapaloja viidellätoista eurolla, toinen saa rahat ja toinen saa syötävät. Silloin myydyn tuotteen ja maksetun rahan arvo on tasapainossa. Ostaja sai haluamiaan herkkuja, säästi aikaansa ja vaivaansa ja käytti rahojaan. Myyjä sai rahaa – ja vuorostaan käytti vaihtokaupassa omaa aikaansa ja vaivaansa.

* * *

Hus yrittämään siitä. Asenne on tärkeintä, ja osaaminen kasvaa tehdessä.

22 kommenttia

Yrittäjä, tule saamaan turpiisi ammattilaisilta – se on nyt ilmaista!

Meillä Retoriikan kesäkoulussa kesäkuussa on uusi ohjelmanumero: yrittäjäroast. Siinä Parantaisen Jari, Jääskeläisen Janne ja minä roastaamme kolmea rohkeaa yrittäjää näiden bisneksistä. Erityisalojamme ovat tuotteistaminen, markkinointi, strategiasäätö, digibisnes ja viestintä.

Jokainen sessio kestää noin vartin, eli koko setti menee vajaassa tunnissa läpi. Roastaus tehdään 300-henkisen yleisön edessä.

Tällaista konseptia pitää tietenkin testata.

Meillä on siis testiroast Helsingissä perjantaina 24.3. klo 10.30. Siihen etsimme nyt kolmea yrittäjää, jotka haluavat, että heidät haukutaan, perataan ja käristetään 50-henkisen harjoitusyleisön edessä.

Tapahtuma ei valitettavasti ole avoin yleisölle, sillä katsojat olemme jo värvänneet yhteistyökumppaniltamme Dingleltä.

Sen sijaan tapahtuma on avoin sinulle, joka haluat kolmen ammattilaisen tylynterävät näkemykset omasta bisneksestäsi, tuotteestasi tai palvelustasi. Voit olla toimitusjohtaja, yrittäjä, tuleva yrittäjä tai vaikkapa tuotekehitysjohtaja.

Jos haluat mukaan, toimi näin:

  1. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen toimisto@eioototta.fi kahden viikon sisällä eli viimeistään pe 17.3.
  2. Otsikoi meilisi kauniilla yhdyssanalla ”Testiroast-hakemus”.
  3. Liitä hakemukseen yhteystietosi sekä lyhyt yrityskuvaus. Mukana voi toki olla verkkolinkkejä, lyhyt video tai vaikka diapresentaatio. Roastaajat tutustuvat hakemuksiin ja materiaaleihin ja tekevät valintansa niiden perusteella.
  4. Varaa kalenteristasi pe 24.3. klo 10.30-11.45 ja odota jännittyneenä tulosta.

Ilmoitamme hakijoille viimeistään tiistaina 21.3., ketkä pääsivät mukaan.

Vartin roastaus on sinulle ilmainen. Normaalitilanteessa joutuisit maksamaan kolmesta ammattilaisesta tonneja, mutta nyt saat käristämisen ilmaiseksi.

Jos unohdin sanoa jotain, kysy toki. Olen mielelläni avuksi.

7 kommenttia

Ei, sinä et saa tehdä yritykselläsi rahaa!

Löysin jälleen kerran absurdin mielipiteen tekstaripalstalta:

"Fida mainostaa, tee hyvä teko, lahjoita Fidalle! Tavarat ylihinnoitelutja, olisiko hintojen tarkistus paikallaan kun kaikki myytävä tulee lahjoituksena! -Kirppisfani"

Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 21.1.2017

Olisi hauska nähdä, kuinka kirjoittaja itse pyörittäisi yritystä, jonka tehtävänä on muun muassa

  1. maksaa palkat
  2. maksaa vuokrat
  3. maksaa työnantajamaksut ja muut yhteiskunnalliset velvoitteet
  4. tuottaa voittoa hyväntekeväisyyttä varten.

Nämä kaikki pitää hoitaa sillä, että myyt kahvikuppeja eurolla ja kauluspaitoja kolmella. Hyvällä tuurilla voit saada kaupattua sohvan viidelläkympillä. Tämän päälle joku sanoo, että ”ei, sinä et saa tehdä voittoa, vaan sinun pitää antaa minulle ne voitot alennuksina!”

Jostain syystä voitot eivät kuulu sille, joka ne tekee ja ottaa riskin. Ilmeisesti voitot kuuluvat sille, joka niitä vaatii tekstaripalstalla.

Petyin tänään kaverini Petteri Järvisen tekijänoikeuskirjoitukseen, sillä hänellä oli postauksessaan sama ajatus kuin Kaupunkiuutisten tekstailijalla. Juristi ei saa tienata rahaa!

Petteri kirjoitti näin:

Turre Legalin osakas Herkko Hietanen toteaa [Hesarin] jutussa, että kyse on bisneksestä eikä moraalista. Se antaa toiminnasta varsin opportunistisen kuvan. Toinen juristi vaatii rahaa, toinen pyrkii pienentämään vaatimusta ja kuittaa jenkkityyliin puolet säästöstä itselleen.

(Surkeinta on, että Hesarin toimittaja oli siteerannut Herkkoa väärin. Herkko totesi toimittajalle, että ”juristin tehtävä on tulkita lakia, ei moraalia”. Tämän oikaisun Petteri kuitenkin sijoittaa myöhempään kohtaan tekstissään, ja hän jättää toimittajan virheellisen sitaatin ensiksi voimaan.)

Mutta asiaan: yrittäjällä on oikeus tehdä rahaa lakia noudattaen. Jos joku on ladannut laittomasti elokuvia verkosta, leffan tekijöillä on oikeus saada korvaukset työstään ja heillä on oikeus käyttää siihen puuhaan juristeja. Ja toisilla juristeilla on oikeus puolustaa lataajia ja pienentää heidän kulujaan.

Fidalla on oikeus myydä kahvikuppeja eurolla. Mielipidekirjoittajalla on oikeus jättää ne ostamatta. Turre Legalilla on oikeus auttaa leffojen lataajia puolittamaan kulut. Leffojen lataajilla on oikeus jättää palvelu käyttämättä. Meillä kaikilla on oikeus tehdä laillista yritystoimintaa, ja meillä on myös oikeus jättää huonot palvelut ja tuotteet ostamatta.

Jos lähdemme syyttämään yrityksiä rahastamisesta, silloinhan kaikki palkkatyökin on rahastamista. Kuinka kehtaat ottaa rahaa ihmisten autojen korjaamisesta? Miten voit rahastaa toisen sairaalla lemmikillä? Aika hävytöntä elää sillä, että vanhukset tarvitsevat hoitajia. Tällainen keskustelu on absurdia, kestämätöntä ja totuudenvastaista.

* * *

Se on sitten eri keskustelu, onko nykyinen tekijänoikeuslaki hyvä. Lain huonoudesta ei kuitenkaan pidä syyttää juristeja, vaan eduskuntaa.

36 kommenttia