Kehitän monikanavaisia kyvykkyydellisyyksiäni

Sanoma uutisoi, että sen sisältömarkkinointitoimisto Head Office Finland ”kehittää monikanavaisia kyvykkyyksiään”.

Kas mikä sana. Kyvykkyys. Kirjoittajat eivät ilmeisesti tunne suomen kielen johtimia, mutta onneksi meillä on EOT-blogi ja sen erehtymätön päätoimittaja, joka opettaa mielellään.

Ensin pikainen lukuohje: suomen kielen tutkimuksessa käytetään isoja kirjaimia A, O ja U, joilla tarkoitetaan etu- ja takavokaaleja yhdessä. Siis inessiivin pääte –ssA tarkoittaa sitä, että inessiivin pääte voi olla joko –ssa tai –ssä. Käytän tätä merkintätapaa auttaakseni Sanomaa. (Tarkoille kielitieteilijöille muuten tiedoksi, että olen postauksessani hieman yksinkertaistanut asioita, jotta teksti aukeaa kaikille.)

Mennäänpä asiaan.

Kyvykkyys-sanan kantasana on substantiivi eli nimisana kyky. Jos haluamme siitä adjektiivin eli laatua kuvaavan sanan, voimme lisätä siihen vaikkapa johtimen –kAs, jolloin saamme laatusanan kyvykäs.

Ja nyt tulee se oveluus:

Jos haluamme kyvykkäästä substantiivin, meidän kannattaa vain ottaa se helkutin johdin pois, jolloin sana on taas kyky.

Mutta Sanoma on ratkaissut asian niin, että se on koplannut adjektiiviin vielä uuden substantiivijohtimen –UUs, jolloin on syntynyt epäsana kyvykkyys.

Mutta ei hätää! Koko EOT-blogin yksihenkinen toimituskunta haluaa auttaa Sanomaa viemään viestin entistäkin pitemmälle. Kannattaa nimittäin kytkeä kyvykkyyteen adjektiivijohdin –llinen, jolloin saamme kivan sanan kyvykkyydellinen. Siihen voimme jälleen lisätä substantiivijohtimen –UUs, jolloin syntyy kyvykkyydellisyys.

Ja mitä jos ymppäisimme tähän vaihtelun vuoksi verbijohtimen –ttAA, jolloin syntyy kyvykkyydellisyyttää? Siihen taas voi kytkeä hauskan substantiivijohtimen –Us, jolloin saamme termin kyvykkyydellisyytys.

Ja tällä tavoin saamme Sanoman ja Head Officen epäkielen entistäkin kiehtovammaksi:

Head Office Finland kehityksellistää monikanavaisuudellisia kyvykkyydellisyytyksiään

 

22 kommenttia

  1. MattiV #1

    Kyvykkyydestä on turha syyttää kirjoittajia (!)…

    Olkoonpa sana hyvää tai huonoa suomea, kyvykkyys on pitkään ollut ihan yleisessä kielenkäytössä mm. teknologian, johtamisen ja teknologiajohtamisen maailmoissa. Yleisesti ottaen kyvykkyyden ja kyvyn erot ovat kultuurisia ja niitä voisi luonnehtia vaikka näin:
    * Kyky assosioituu useammin lahjakkuuteen (”uusi kyky”, ”kykypuolue”), kun taas kyvykkyys on todellinen asioiden aikaansaamisen mahdollistava ominaisuus (”kyvykkyyspuolue” edellyttäisi heti perusteluja ja ”uusi kyvykäs” idioottimaiselta). Ulkomaan kielessä vastineet ovat kohtalaisen taajaan talent ja competence.
    * Kyvykkyyteen liittyy aina implisiittinen ajatus tahtotilasta jonkin kyvyn käyttämiseen jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Se on ikäänkuin käyttöä varten ladattu kyky ja sanan käyttö on lupaus tästä valmiudesta — puuttuu vain kuulijan antama tehtävä.

    • Enna #2

      Minäkin pitäsin noita eri asioina, myös niin että kyvykkyys voi tarkoittaa kykyjen kirjon monipuolisuutta. Kun kehitän kykyäni, niin vain yhtä. Kun kehitän kykyjäni, niin niitä olemassaolevia. Mutta jos kasvatan kyvykkyyttäni, laajennan ehkä usille alueille; jos en olekaan henkilö vaan organisaatio niin etsin eri alojen osaajia.

      Muuten olen sitä mieltä että teksti on kamala ja jos sitä ei ole kirjoitettu englanniksi ja käännetty siitä, niin ainakin sen kirjoittaja on tottunut toimimaan vieraskielisessä ympäristössä. Otan tuolta ehkä yhden fraasin käyttöön: vastaan ”sosiaalisen median toimenpiteistä”.

      • Katleena Kortesuo #3

        MattiV ja Enna, komppaan Matti Sunellia, jonka mukaan termeissänne on nyt selittelyn makua. Otan pari teesiä:

        1) Se, että sanaa ”kyvykkyys” on käytetty jo pitkään, ei tarkoita, että se on selkeää suomea. Yleisyys vain kuvaa huonon muotitermin leviämistä. (Tämä on tyypillistä teknisillä aloilla ja talousalalla.)

        2) ”Kyvykkyys”-sanan hämäryyttä kuvaa juuri se, että te kummatkin annatte sille hieman erilaisen, mutta kuitenkin epämääräisen selityksen. Jos sanalla olisi selkeä, kaikkien ymmärtämä ja suurin piirtein samoin kuvaama merkitys, ”kyvykkyys”-sana olisi tulkittavissa selkeäksi suomeksi.

        Mutta asiaan on onneksi helppo testi:

        ”Kyvykkyys”-sana on hyödyllinen ja tarpeellinen, jos on olemassa lause, jossa sitä *ei* voi korvata vaikkapa sanoilla ”kyky”, ”taito” tai ”lahjakkuus”. Jos siis pystytte osoittamaan ”kyvykkyys”-sanalle käyttöyhteyden, jossa se on välttämätön, silloin sanan voisi ottaa suomen kielen sanakirjaan. (Itse taas väitän, että se on korvattavissa aina.)

        • Kaisa #4

          Myös tietojärjestelmiin liittyvä termi ”toiminnallisuus” on samantyyppinen johdoshirviö eikä sekään läpäise Katriinan testiä. ”Tietojärjestelmien toiminnallisuuden evaluointi…” Miten olisi ”toimivuus”?

        • Annukka #7

          Onpas mielenkiintoinen aihe. Varsinkin, kun kyvykkyys on sanana omasta mielestä ihan yleiskieltä johtamisen kirjallisuudessa. Kyvykkyys-sanaa ei voi automaattisesti korvata ”kyvyllä”, ”taidolla” tai ”lahjakkuudella”. Esimerkiksi ”organisaation kyvykkyydellä” tarkoitetaan tunnistettua tai tavoiteltavaa, johdettavaa monipuolista potentiaalia, jonka avulla organisaatio voi menestyä tai saavuttaa jonkun päämäärän. ”Taito” ei sisällä lupausta tulevaisuudesta, lahjakkuus taas on jotain sisäsyntyistä, joka voi olla pohjana kyvykkyydelle. ”Organisaation kyky” ja ”organisaation kyvykkyys” ovat eri asioita. Yhtä kaikki erityisesti ”taito” ja ”lahjakkuus” ovat enemmän yksilön kuin organisaation ominaisuuksia. organisaation taitojen sijaan puhutaan mieluummin organisaation osaamisesta.

          Mitä opimme? Kielitoimiston sanakirja armahtaa, Katleena ei :)

    • Matti Sunell #8

      Tässä on selittelyn makua. Kyvykkyyttä voidaan ehkä käyttää ammattislangissa, mutta yleiskielellä suurelle yleisölle viestittäessä ei voi odottaa, että merkitysero tajuttaisiin. Kompetenssi on suomeksi pätevyys eli lyhyemmin päty.

  2. MattiKo #10

    Huvikseni luin Sanoman tiedotteen, johon otsikko viittaa.

    Sisältöä strategisesti tuotetaan johdetuksi asiakaskokemukseksi painamatta sitä värikkäästi paperille sommitelmana.

    Jotenkin noin ymmärsin tuon HOFfin toimivan. Tai otsikosta saamani käsityksen mukaan he haluaisivat toimia, mutta porukan kykyjä vähän kehitetään ensin…

    Taidan olla aamuäreä enkä vielä heräämiseltäni tajua tiedotteen hienoutta, vaan epäilen sen olevan sisältötuotettua viihdettä asiaatuntemattomille.

      • MattiKo #12

        Niinhän se oli.

        Piruuttani näytin sen kaverille päivällä malliksi, kun mietimme omaa tiedotettamme.

        Kaveri suuttui. Sanoi, että hän ei tuollaisella mallilla ala kenellekään mitään esittämään, puhisi jostakin markkinointipornosta.

        Siispä sitten väkersimme insinöörisuomea. Ei sekään mitään kaunista ole.

  3. Mikko Mäkelä #21

    Taas on todistettu, että äidinkielemme on rikas ja taipuisa kaikkine johdannaisineen. Minulla meni kieli solmuun ja puolivälissä, mutta silti tämä postaus oli ihana lukukokemus.

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.