Sisäkkäiset lainausmerkit merkitään niin, että sisemmät muunnetaan heittomerkeiksi:

Toimitusjohtajan mielestä on ”liian aikaista” maksaa palkkoja.

Maija sanoi: ”Toimitusjohtajan mielestä on ’liian aikaista’ maksaa palkkoja.”

Näin lukija pysyy kärryillä siitä, koska lainaus loppuu.

Jostain syystä samantyyppistä käytäntöä ei ole sulkeiden kanssa:

Soijamakkara (Soijaproteiini, kasviöljy, tärkkelys, kananmunanvalkuaisjauhe, sipuli, omenauute, suola, mausteet (mm. muskotti), valkosipuli, paprikauute ja luontainen aromi. Laktoositon, maitoproteiiniton, gluteeniton.); Vesi; Sipuli; Tomaattisose; Puolikarkea vehnäjauho; Sinappi Turun (Vesi, glukoosi-fruktoosisiirappi (ohrasta / vehnästä), sinapinsiemenet, väkiviinaetikka, kasviöljy, suola, värit (E 150c, E 101), aromi (chili). Laktoositon, maitoproteiiniton, gluteeniton); Kasvisliemijauhe (Suola, perunatärkkelys, kasvikset (sipuli, kurpitsa, palsternakka, juuripersilja, kukkakaali), hiivauute, maltodekstriini, sokeri, porkkanamehujauhe, aromi, kasvirasva. Laktoositon, maitoproteiiniton, gluteeniton); Rypsiöljy; Taloussokeri; Paprika jauhettu; Maustepippuri.

Tällaiset ainesosaluettelot on kätevintä listata ranskalaisilla viivoilla allekkain, mutta siihen ei useinkaan ole tilaa. Niinpä käyttäisin kahdenlaisia sulkeita:

Soijamakkara (soijaproteiini, kasviöljy, tärkkelys, kananmunanvalkuaisjauhe, sipuli, omenauute, suola, mausteet [mm. muskotti], valkosipuli, paprikauute ja luontainen aromi); vesi; sipuli; tomaattisose; puolikarkea vehnäjauho; sinappi (vesi, glukoosi-fruktoosisiirappi [ohrasta tai vehnästä], sinapinsiemenet, väkiviinaetikka, kasviöljy, suola, värit E 150c ja E 101, chiliaromi); kasvisliemijauhe (suola, perunatärkkelys, kasvikset [sipuli, kurpitsa, palsternakka, juuripersilja, kukkakaali], hiivauute, maltodekstriini, sokeri, porkkanamehujauhe, aromi, kasvirasva); rypsiöljy; taloussokeri; paprika jauhettu; maustepippuri. Tuote on laktoositon ja maitoproteiiniton.

Lisäksi tein seuraavat muutokset:

  • Korjasin ilmaisun ”aromi (chili)” yksinkertaisempaan muotoon ”chiliaromi”.
  • Samoin ”värit (E 150c, E 101)” on luontevampi ilman sulkeita: ”värit E 150c ja E 101”.
  • Otin tuotenimen pois ilmaisusta ”sinappi Turun”, koska se oli kankea ja myös epärelevantti.
  • Poistin isot kirjaimet ja pisteet luettelon sisältä.
  • Poistin ”gluteeniton”-sanat, koska ruoassa on joka tapauksessa vehnäjauhoa. On siis turha kertoa, että yksittäinen ainesosa on gluteeniton, jos sekaan on heitetty vehnää. Pahimmillaan ihminen huomaa silmäillessään vain sanan ”gluteeniton”, mikä johtaa harhaan.

Sen sijaan ainesosien järjestystä ei saa muuttaa, koska ainekset pitää listata käyttömäärien mukaan: eniten käytetty ensimmäiseksi ja vähiten käytetty viimeiseksi.

* * *

Huh, tämänpäiväinen työvuoroni kielioppipoliisina on lähes suoritettu. Enää on jäljellä kirjoitusvirheiden poisto Suomi.24-keskusteluista.

14 kommenttia

  1. Mikähän olisi kielisheriffin kanta seuraavaan minua askarruttaneeseen asiaan?

    Matematiikassa voidaan laskutoimitusten järjestystä säädellä sulkeilla. Siksi vaikka 2+3×4 on eri kuin (2+3)x4. Tekstissä tämä ongelma saattaa tulla ja-konjuktion kanssa, jos ja-sanat eivät ole saman arvoisia. Esimerkiksi lauseessa ”Haluaisin matkustaa Roomaan ja Napoliin ja kuolla onnellisena” voi olla vaikea hahmottaa ja-sanojen hierarkiaa. Haluaako henkilö matkustaa Roomaan ja Napoliin ja kuolla onnellisena ehkä näistä täysin riippumatta, vai haluaako hän matkustaa ensin Roomaan ja sitten Napoliin ja kuolla sitten tunnetun sanonnan innoittamana?

    Itse olen käyttänyt sanaa sekä ikään kuin sulkeina. Siis ”Haluaisin matkustaa Roomaan ja Napoliin sekä kuolla onnellisena” tai ”Haluaisin matkustaa Roomaan sekä Napoliin ja kuolla onnellisena” jos ja-sanat eivät ole tasavertaiset. Tämä tuskin on virallinen suositus. En vain tiedä, mikä olisi.

    Sama epämääräisyys liittyy tai-konjuktioon. ”Rahat tai henki!” tarkoittanee jompaa kumpaa. Jos vastaa ”rahat”, niin henki saattaa säästyä, mutta jos vastaus on ”henki”, niin rahatkin tai mennä siinä samassa. Tai jos ei mene, niin henkensä menettäneelle ei sillä taida olla paljoa väliä.

    Jos joku on enempi kiinnostunut tästä semantiikasta, niin täällä lisää.

    http://timosuvanto.blogspot.fi/2010/02/niin-tai-nain-aina-vaarinpain.html

    1. Timo, käytän itsekin ”sekä”-sanaa ihan samaan asiaan: se on ”ja”-sanaa vahvempi erotin.

      Jotkuthan tekevät eron suuraakkosin:
      ”Esiintymään tulevat Maija ja Matti TAI Piia ja Pekka.”

      Monesti tässäkin auttavat ranskalaiset viivat:
      ”Ota mukaan
      – passi tai ajokortti
      – hammasharja
      – laudeliina
      – uikkarit tai bikinit.”

  2. Katleena, oletkos koodailija sivutoimenasi? Muunnelmassasi on samaa logiikkaa. Nuo sisäkkäiset lainausmerkit opin itse koodilauseiden kautta.

  3. Kiitos havainnollisesti esimerkistä. Erityismaininta tuosta gluteeniton sanan poistamisesta, joka kuten sanoit voi johtaa harhaan, jos ei tarkkaan lue koko listaa läpi. Useinhan gluteeniton merkintä on koko listan lopussa tarkoittaen koko tuotetta. Mistä yhteydestä mahdoit tämän esimerkin ottaa?

  4. En puhuisi tässä kontekstissa heittomerkeistä, vaan puolilainausmerkeistä. Typografinen asu on identtinen, mutta ne ovat silti periaatteessa eri merkkejä.

    Lisäisin vielä sisäkkäisten lainausten ohjeeseen, että mikäli sisäkkäisiä lainauksia on yli kaksi lainaustasoa, puolilainausmerkkien sisään tulevat kokolainausmerkit ja niiden sisään taas puolilainausmerkit, ja tämä jatkuu loputtomasti.

    Tässä vielä Wikipediasta ottamani esimerkki kolmesta lainaustasosta:

    Liisan kirjeessä luki näin: ”Tullessani kotiin kuulin Mikan sanovan: ’Kaupasta ”lainasin” karkkipussin.’”

    1. Teemu, olet ihan oikeassa.

      EOT-blogi on kuitenkin tarkoitettu myös ”kieliopin ei-ammattilaisille”, joten käytän aina tutumpaa termiä. Esimerkiksi yhdysmerkkiä en koskaan kutsu yhdysmerkiksi vaan tavuviivaksi, koska se on ihmisille tutumpi.

  5. Hyvä, että otetaan kantaa selkeiden pakkausmerkintöjen puolesta! Kuitenkin kannattaa muistaa, että elintarvikealan toimijoita säätelevät mm. Eviran antamat ohjeistukset. Näin esim. ohjeistetaan aromeista:

    ”Aromit ilmoitetaan ainesosaluettelossa sanalla
    ’aromi(t)’ tai aromin tarkemmalla
    nimellä tai kuvauksella. Aromin nimeä
    voidaan tarkentaa aromin lajia osoittavalla
    nimellä, esimerkiksi ’luontainen aromi’,
    tai ’keinotekoinen aromi’. Nimeen saa liittää
    sen tuotteen nimen, josta aromi on saatu
    (esimerkiksi luontainen mansikka-aromi.
    Tällaisen aromin pitää olla vähintään
    95 %:sesti peräisin mansikasta).”

    Jos siis merkitään chiliaromi, täytyy chiliaromin olla luontainen eli näkyisi pakkausmerkinnässä todennäköisemmin luontainen chiliaromi. Koska aromi on ilmeisesti keinotekoinen se merkitään aromi (chili).

    Vastaavasti myös väriaineita ohjeistetaan merkitsemään seuraavasti:

    ”Esimerkki
    väri (E 101) … väri (E 141)
    tai:
    värit (E 101, E 141)
    tai:
    värit (riboflaviini, klorofylliini)”

    Tiedot Eviran Pakkausmerkintäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=114, s. 34-35.

    1. Kiitos tarkennuksesta! Eviran ohjeet koskevat tosin pakkauksia, joten veikkaan, että pakkaustekstejä referoiva nettisivu saa selkeyttää tekstiä hieman.

  6. Kiitos Katleena jälleen hyvästä kielioppipostauksesta! Juuri tämän tyyliset, yhyt ohjeistuspätkät on parasta. Niistä jää jotain mieleenkinmyöhempää käyttöä varten. Taas opin uutta! 🙂

  7. Ahh, rakastan blogiasi! Se on laadukas, hauska ja yleissivistystä kasvattava. Aiheet ovat aina äärettömän mielenkiintoisia, mutta erityisesti tällaiset kielioppipostaukset saavat veden kielelle. Ehkä parasta on kuitenkin tapasi sanoa asiat suoraan.

    Suuret kiitokset hienoista lukukokemuksista! 🙂

    1. Niina, kiitos kehuista ja tervetuloa EOT-blogiin! Aivan mahtavaa kuulla, että olet tykännyt.

      Mulle saa muuten ehdottaa postausaiheita vaikka Twitterissä tai täällä kommenteissa. Kaikkea en pysty toteuttamaan, mutta ehdotukset ovat tervetulleita.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.