Minua haastateltiin Yle Puhe -radiokanavalle sähköpostiin liittyvistä teemoista, laadukkaasta viestinnästä ja viestinnän kehittämisestä. Toimittaja Kati Turtola kävi haastattelemassa minua keskiviikkona, ja juttu tuli ulos torstaina.

Haastattelu oli melko pitkä, 15 minuuttia. Toisaalta pituus on kenties hyväkin: monesti nykyään radiohaastattelut ovat hetken pläjäyksiä, joissa kysytään ihmiseltä kaksi kysymystä ja toivotetaan iloista päivää.

Yle Puheen haastattelun voi kuunnella täältä.

Nyt kun kuuntelee omaa puhettaan, niin kritiikin peikko nousee välittömästi. Tarvitseeko joka väliin naureskella? Miksi en mainostanut tulevaa kirjaani? Ja miksi sanoin yhdessä kohdassa huutomerkki, kun piti sanoa hymiö? Onneksi sillä ei ole väliä, oliko tukka hyvin.

Aargh, ei tule minusta poliitikkoa, ei.
 

4 kommenttia

  1. Jeps, kuulin haastattelusi. Hyvinhän se meni. Ensi kerralla valmistaudut paremmin ja mietit etukäteen mistä haluat puhua. Haastattelija kysyköön mitä haluaa, sinä vastaat mitä haluat!Ihan niin kuin ne muut poliitikot.

  2. Kiitos kommentista! Tämä haastattelu meni sentään paremmin kuin ensimmäiseni, jolloin olin 22-vuotias. Kyse oli tuolloin harrastukseen liittyvästä haastattelusta, johon sanoin hätäpäissäni asiantuntevan kommentin ”sammal kasvaa kyllä nopeasti takaisin”.Sitä luonnontuntemuksen syvyyttä olen monesti jälkeenpäin naureskellut.

  3. Eilinen kommenttini oli näköjään haihtunut kuin tuhka tuuleen. Ei koskaan pitäisi kommentoida mitään puolen yön aikaan, kahden viinilasillisen jälkeen;-)Kuuntelin haastattelusi ja minusta sinä olit oikein hyvä. Sinulla on todella miellyttävä radioääni (varmasti livenäkin miellyttävä!). Asiaa tuossa haastattelussa oli ihan mukavasti. Tuollaisiahan nuo radiohaastattelut tuppaavat olemaan ja toimivat kuuntelijan kannalta ihan ok. Varsinaista luennointiahan ei tuontyyppisessä tilanteessa varmasti odota kukaan. Muutama tärkeä seikka siitä kuitenkin jäi mieleen.Sadie

  4. Saksi-Sadie, kiitos lohduttelusta! Hieno juttu, että pätkästä saattoi löytyä tietoakin.Muille lukijoilleni tiedoksi, että Saksi-Sadie tekee oivaltavia ja hauskoja neulegraffiteja. Hänen Bluesea-blogissaan kannattaa käydä ihmettelemässä niitä.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.