Kävin äsken tutustumassa Konttikotiin, joka on Allianssin, Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön yhteinen hanke. Konttikodin suunnittelija on Harri Nordling Hansacontainers-yrityksestä.
Konttikoti on 14,3-neliöinen merikonttiin rakennettu miniasunto, jossa on kaikki tarvittava yhdelle ihmiselle. Parvekekin löytyy. Nyt Konttikodista on valmiina prototyyppi, mutta niitä haluttaisiin myös massatuotantoon.
Ajatuksena on, että kontteja kootaan päällekkäin kerrostaloksi, ja niiden ympärille tulee eristetty metallikehikko. Porrasrakenteet tehdään pystykonteista.
Kokonaisuuden ulkoverhoilun voi tehdä kaavoittajan toivomalla tavalla. Metallipintaa ei jätettäisi näkyviin, ellei joku ehdottomasti halua. Porin torilla ollut mallikappale oli verhoiltu ulkoa valkoisilla laudoilla.
Konttikoti ei olisi kenellekään lopullinen ja pysyvä koti. Sen sijaan se toimisi opiskelija-asuntona, ensimmäisenä omana kotina sekä kesätyöpaikan tai harjoittelupaikan aikaisena väliaikaisena asumuksena.
Käytännössä Konttikoteja kannattaisi rakentaa vain isoihin kaupunkeihin kunnollisten joukkoliikennereittien varrelle. Näin asukkaat pääsevät kulkemaan tehokkaasti töihin, harrastuksiin ja opiskelupaikkoihin.
Hankkeella on monta hyötyä:
- Konttikerrostalot ovat siirrettävissä sinne, missä asuntoja tarvitaan eniten.
- Konttikodit ovat halpoja rakentaa ja asua. Sarjatuotannossa yhden kontin hinta asettuisi alle 30 000 euron, joten miniasunnon kuukausivuokraksi tulisi arviolta 250–300 euroa.
- Nuoren kynnys ensimmäiseen omaan kotiin madaltuisi huomattavasti.
- Ahtaat ja kalliit tontit tulisi käytettyä tehokkaasti.
- Konttikoti ehkäisee nuorten syrjäytymistä, sillä niiden avulla saataisiin isoihin kaupunkeihin halpoja asuntoja. (Tätä nykyähän pk-seudulla on mahdotonta yhdistää 1300 euron kuukausitulot ja 800 euron kuukausivuokra.)
Hankkeella on ikävä kyllä lainsäädännöllisiä esteitä:
- Laki ei vielä anna rakentaa alle 20-neliöisiä asuntoja.
- Laki vaatii kerrostaloilta väestösuojia, vaikka vaatimus kuulostaa varsin vanhentuneelta.
- Laki vaatii tietyn määrän autopaikkoja kerrostaloa kohden. Konttikoteja rakennettaisiin kuitenkin niille, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja. Harvalla nuorella on varaa saati tarvetta pitää autoa isossa kaupungissa.
- Lisäksi nykylain mukaan kylpyhuoneeseen pitää mahtua pyörätuoli. Tämä syö arvokasta tilaa kontin muulta asumiselta, joten lainsäädännön pitäisi mahdollistaa myös tavallista pienempi pesuhuone.
Olen vilpittömästi Konttikotien puolella, mutta niiden rakentaminen vaatii lainsäädännön uudistusta. Laissa pitäisi olla määriteltynä poikkeustapaus Konttikodin kaltaisille rakenteille. Lakimuutosta tarvitaan, jotta pystymme tarjoamaan ratkaisuja väliaikaiseen asumiseen ja nuorten asuntopulaan.
Lisää räpsimiäni kuvia Konttikodista löydät Dropbox-kansiostani.
Enpä tiennyt, että laissa on tuollaisia 20 neliön rajoitteita… Eipä siis taida maailmalla jonkinmoista suosiota saanut Tiny House -ajatusmalli levitä tänne. Tosin tämä neljän hengen talo juuri ja juuri ylittää minimit 🙂 https://www.youtube.com/watch?v=QnAMn1I_SUo
Kyllä lainsäädäntö muuttuu väistämättömästi jossain vaiheessa. Toivottavasti mahdollisimman nopeasti.
Meiltä loppuu kaupungeista tonttimaa, ja mitä laajemmalle kaupungit leviävät, sitä pahempia ovat ruuhkat ja saasteet. Ennemmin tai myöhemmin meidän on pakko pienentää asunnon minimikokoa.
Asuin noin neljä vuotta opiskeluajastani Helsingissä 17,5 neliön opiskelijayksiössä. Tietääkseni monella opiskelijatoverillanikin oli alle 20-neliöinen asunto. Onko tämä alle 20 neliön sääntö siis jokin uusi keksintö?
Juuri näin. Vanhoissa 1920-luvun asunnoissahan on yhä pienet kylppärit ja pienet pinta-alat. Laki muuttui vasta myöhemmin – en tiedä vuotta -, joten uusissa asunnoissa on tuo 20 neliön minimivaatimus.
Minun opiskelija-asuntoni oli rakennettu muistaakseni 60-luvulla. Uusi sääntö vaikuttaa hyvää tarkoittavalta, mutta tyhmältä. Pienituloinen opiskelija tai työntekijä voi haluta asua pikkuasunnossa lähellä opiskelu/työpaikkaa mieluummin kuin isommassa asunnossa naapurikunnassa. Valinnan mahdollisuus olisi olennaista.
Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi.
Köyhät nuoret koppeihin, niinkö? Itselläni oli nuorena vaikeuksia löytää asuntoa ja päädyinkin sitten ns. pakkoraossa vuokraamaan vastaavankokoiseen neljäntoistaneliön asunnon. Voin vain todeta, että välttäkää hinnalla millä hyvänsä.
Elsa, älä turhaan kärjistä.
Ensinnäkin jokainen saa valita itse asuntonsa. Jos nuori ei halua asua Konttikodissa, hän voi toki etsiä asuntoa perinteisistä vaihtoehdoista.
Toisekseen Konttikotia ei voi verrata tavalliseen 14-neliöiseen murjuun. Konttikodissa kaikki toiminnot on suunniteltu käteviksi ja tilaa säästäviksi – aivan kuin purjeveneessä tai asuntovaunussa. Kun kävin Konttikodissa, siihen oli saatu mahtumaan yhtä paljon toimintoja kuin tavalliseen 20-neliöiseen yksiöön.
Käy itse tutustumassa, ennen kuin tuomitset. Konttikoti on tällä viikolla Porin kauppatorilla, ja sitä taatusti esitellään myöhemmin muuallakin Suomessa.
Hei, Katleena! Kiitos vastauksestasi.
En ole paikanpäällä tutustunut konttikoteihin, mutten voi oman kokemukseni perusteella uskoa, että kukaan neljäntoista neliön asuntoon vapaaehtoisesti muuttaisi, jos edes jonkunlainen järkevä vaihtoehto olisi tarjolla. Kyllä jokaisella nuorellakin tulisi olla oikeus omaan kohtuuhintaiseen asuntoon, joka ei olisi vain koppi nukkumista varten, vaan jossa voisi myös oikeasti asua ja elää. Olen suorastaan pöyristynyt, että jutussa nimeämäsi tahot tukevat tämänlaista hanketta, joka mielestäni johtaa vain nuorten elämänlaadun kurjistumiseen ja sitä kautta ehkä jopa syrjäytymiseen joissain tapauksissa. Nuoria pitäisi tukea eikä tällä lailla kurittaa esim. pääkaupunkiseudun huonon asuntotilanteen johdosta.
Ihannetilanteessa meillä kaikilla olisi halpa, uusi ja tilava omakotitalo. Valitettavasti siihen ei ole mahdollisuutta.
Sanoit, että Konttikoti johtaa ”elämänlaadun kurjistumiseen” tai ”syrjäytymiseen”. Näkökulmasi on harhaanjohtava, sillä Konttikoti ei ole vaihtoehto kaksiolle tai kolmiolle.
Sen sijaan Konttikoti on vaihtoehto asunnottomuudelle tai peräkammarin aikamiespojille, jotka eivät koskaan muuta kotoaan.
Voit olla varma siitä, että Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Allianssi suunnittelevat tarkkaan projektinsa. Heillä on vahvempi kosketuspinta Suomen nuorisoon kuin sinulla tai minulla omine verkostoinemme. Hanketta on tutkittu, ja nuorilta on kysytty mielipidettä.
Mutta jos Konttikoti on sinusta huono vaihtoehto, mikä olisi oma ratkaisusi? Tavallisten asuntojen rakentaminen on liian kallista, ja asumiskulutkin kasvavat koko ajan. Mikä olisi sinun tapasi taata nuorille asunnot, jotka he pystyvät itse kustantamaan?
Ihannetilanne asumisessa toteutuu harvoin, mutta silti jonkunlainen minimivaatimustaso olisi syytä säilyttää, kuten esittelemässäsi nykyisessä lainsäädännössä on määritelty mm. rakennettavien asuntojen koosta, jonka alle meneminen olisi minusta inhimilliseltä kannalta kyseenalaista.
Konttikoti voisi jollain tavalla korjata joitakin hädänalaisten marginaaliryhmien ongelmia väliaikaisesti, mutta onko hyväksyttävää tarjota näille ryhmille olennaisesti huonompaa asumisen laatua kuin nykyinen laki sallii? Mielestäni pelkästään lain muuttaminen ei sinällään poista tätä epäsuhtaa asumisen laadussa. Kauhukuva itselläni on se, että tämänlainen asumismuoto myös normalisoituisi kaikkien vähävaraisten keskuudessa. Itse sen kokeneena en sitä kenellekään soisi, vaikka tietysti asunnottoman näkökulmasta minkälainen asunto tahansa olisi parannus nykyiseen tilanteeseen.
Jos asumiskustannusten hintojen karkaamista haluttaisiin suitsia, olisi syytä kiinnittää huomiota markkinoihin, jotka omalta osaltaan synnyttävät tämänlaisen vääristyneen tilanteen, jonka vaikutuksia konttikotihanke kai osittain pyrkii paikkaamaan.
Syytät siis ”markkinoita”, mutta ei antanut keinoja, joilla asia korjataan. Sanoit vain, että niihin pitää ”kiinnittää huomiota”, mutta se ei ole konkreettinen parannusehdotus.
Sen sijaan Konttikoti on konkreettinen parannusehdotus.
Elämme yhteiskunnassa, joka perustuu markkinatalouteen. Jos ”kiinnittäisimme markkinoihin huomiota”, tarkoittaako se, että haluaisit muuttaa yhteiskuntamme perusrakenteita jotenkin? Tällä hetkellähän meillä jokaisella on oikeus omistaa ja oikeus määritellä sille hinta. On vaikea kuvitella kohtuullista lakia, joka pakottaisi asuntojen omistajat vuokraamaan asuntoja halvemmalla tai rakennusliikkeet rakentamaan halvemmalla.
Sillä välin kun yrität muuttaa markkinoita, suosittelen että otamme väliaikaisratkaisuksi Konttikodit. Niillä saa hieman nopeammin apua asuntopulaan.
Btw, anna toki palautetta Allianssille, Nuorisoasuntoliitolle ja Nuorisosäätiölle. Heillä on varmasti antaa napakkaa dataa ja argumentteja Konttikodin puolesta.
Minusta nuo Elsan valitukset ovat mielettömiä. Koska ELSA inhosi asumista pienessä asunnossa, totta kai kaikki muutkin inhoavat! Kun Elsan elämänlaatu kärsi, totta kai muidenkin kärsii! Meidän on joko taattava kaikille 2-3 huoneen kämppä tai sitten ei mitään, niinkö?
Minä asuin opiskeluaikanani 10 neliön huoneessa, minkä lisäksi asunnossa oli toisen vastaavan huoneen (kämppis, kyseessä oli soluasunto) lisäksi pikkuruinen keittiö ja kohtuullisen kokoinen wc-suihku. Ei muuta. Kokonaisuudessaan minulla oli ehkä käytettävissä 16-18 neliötä. Elämänlaatuni ei kärsinyt asiasta lainkaan eikä minua haitannut asunnossa MIKÄÄN muu kuin se, että kämppä oli makuuni turhan kaukana keskustasta. En nyt ehkä olisi lapsia lähtenyt kasvattamaan kyseisessä asunnossa, mutta muuten viihdyin ihan hyvin ja kamani mahtuivat sisään suuremmitta ongelmitta.
Konttikämpät onkin tarkoitettu väliaika-asumiseen, muutamaksi vuodeksi kerrallaan, enintään. Se, että Elsa ei sellaisessa viihtyisi, ei kerra MISTÄÄN muusta kuin siitä, että Elsa ei sellaisessa viihtyisi. Pistää melkein ärsyttämään, että yksi ihminen noin laajentaa omat mielihalunsa koskemaan ihmisiä yleensä ja perustelee sitä sitten muka hienoilla inhimillisyysargumenteilla. AInoa epäinhimillinen asia tässä on asunnottomien suuri määrä. Konttikodit olisivat oiva ratkaisu. Asumisen laatu konttikodissa on huonompi VAIN niillä, jotka tarvitsevat isomman kämpän mielihalujensa vuoksi. LÄhellekään kaikki eivät tarvitse.
Kissaeläin, ethän hyökkää liian voimakkaasti Elsaa kohtaan?
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi: osa tykkää pienistä asunnoista ja osa ei. Konttikoti on tarkoitettu ensiksi mainitulle ryhmälle.
Hei kissaeläin! Vastaan nyt vielä sinulle, vaikka olen jo enemmän kuin oman panokseni tähän keskusteluun antanut.
En toki tarkoita, että jokaiselle yksinasuvalle tulisi taata monen huoneen huoneisto, mutta silti jonkinlainen minimilaatutaso on syytä säilyttää. Erilaisessa elämäntilanteessa ollessa sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että pienesti asuessa jokainen neliö on tärkeä. Omasta mielestäni ja nykyisen lain mukaan 20 neliötä on se kohtuullinen minimiraja mitä uudessa rakentamisessa ei tulisi alittaa. On toki niin, että vanhat asunnot ovat monesti pienempiä kuin 20 neliötä ja solussa asuessa asuinpinta-alaa voi olla myös vähemmän (tosin usein myös enemmän huokealla hinnalla), mutta nyt on kyse siitä minkälaista asumista haluamme tulevaisuuden Suomeen. Itse en palaisi menneisyyteen.
Kotikonttissa kiikastaa myös se, että sen irvokkaana tavoitteena on asuttaa ghettomaisesti yhteiskuntamme vähävaraisimpia ja huono-osaisempia ihmisiä kirjaimellisesti kontteihin, vieläpä pienempää tilaan kuin laki sallii. Itseni toistamisen uhalla totean, että eihän nyt voi olla oikein heikentää asumisen laatua kaikista huonompiosaisilta, koska tilanne markkinoilla on vaikea.
Ei ole tarkoitus hyökätä, mutta eittämättä olen joskus hieman… tunteellinen. Minua vain turhauttaa melko paljon juuri tuo ”kun minä en tykkää = kukaan mukaan ei voi tykätä” -argumentointi, jota Elsa harjoittaa. Koska sitä se kuitenkin lopulta on. Sinänsä voin uskoa kyllä, että Elsa tarkoittaa hyvää, mutta tästä tulee vähän mieleeni eräs entinen työkaverini, joka ehdotti minulle & miehelleni vuokrakämpäksi isoa omakotitaloa Sipoosta. Rouva ei oikein voinut ymmärtää, miten kukaan asuu pienessä asunnossa Helsingin keskustassa, se oli hänen mielestään epäinhimillistä. Siksi minusta on vähän epäreilua vedota omiin mieltymyksiin ja sillä pyrkiä kieltämään muita asumasta olosuhteissa, jotka ihan hyvin kelpaavat heille.
Elsa itse mainitsee ”erilaisen elämäntilanteen” ja siitähän on juuri kyse. Ei kaikissa elämäntilanteissa välttämättä kaipaa paljoakaan tilaa, joten miksi ei sellaisia elämäntilanteita varten voitaisi tarjota toisenlaista ratkaisua?
En suosittele omakotitaloa asuinpaikaksi voi käydä niin kuin minulle kävi Järvenpään kaupunki haastoi käräjäoikeuteen 3,4 miljoonan litran veden kuluttamisesta. Hinta vain vajaat 12000 euroa.
Kuluttajasuojaa ei kuluttajalla ole. Jos haluat asian kuluttajariitalautakuntaan haastaa kaupunki oikeuteen ja käsittely keskeytyy kuluttajariitalautakunnassa.
Tulee halvemmaksi asua kerrostalossa jossa ei erillistä vesilaskua ja vain ainoastaan sähkölasku.
Kaupungin sana on laki ja kuluttaja on aina väärässä kun isompi on vastapuolena.
Ari, nyt eksyit hieman aiheesta. Teemana olivat uudet Konttikodit ja niiden vaatimat muutokset lainsäädäntöön.
Joka tapauksessa hieno juttu, että kannatat kerrostaloasumista.
Olen jo kuukauden päivät mietinyt vastaavaa mahdollisuutta jos joskus aikuistun ja hankin oman asunnon.
Pikaisen tiedonhaun pohjalta tuollainen isompi kontti itsessään maksaa hyväkuntoisena noin 4000€ ja parhaimmillaan ne ovat jopa 40 jalkaa pitkiä. Niitä kun sijoittaisi vaikka 3 kappaletta innovatiivisesti omalle tontille, olisi perustukset sekä runkorakenne tehty puoli-ilmaiseksi.
Konteissa bonuksena ja Plussana on myös melko vapaat ikkunan sijoitukset, kaiken voi kiinnittää seinään magneeteilla sekä kun maalityöt on tehty kunnolla on runko hyvinkin huoltovapaa.
Ison veden takana samaa ajatusta on ajettu eteenpäin, mutta asiakaskunta koostuisi vanhemmista ihmisistä, niistä jotka eivät tarvitse portaita eikä jakkaroita.
Toivon vahvasti että Konttikoti saa tuulta alleen.
Hyvä yhteenveto – kiitokset!
Ison veden takana iso joukko köyhempiä ihmisiä on valinnut trailer park -tyyppisen asumisratkaisun. Tästä dynaamisesta innovaatiostako esimerkkiä myös Suomessa? Tässä oli nyt kärjistys, mutta jotenkin ei tunnu hyvältä, että pulaa asunnoista lähdettäisiin korjaamaan lakiteitse käytännössä asumisen laadun minimivaatimuksia heikentämällä. Voihan tietysti olla, että kotikontti on aivan toimiva ratkaisu, joka nyt syyttä tulee väärinymmärretyksi.
Tuo ”kontti” muuten herättää hyvin ikävän mielleyhtymän asunnottumuuten, koska joskus asunnottomilla oli ymmärtääkseni tapana etsiä suojaa satamien tyhjistä konteista.
Mä luotan siihen, että yhteiskunnan tuottama, keskustassa oleva Konttikoti olisi statukseltaan, fasiliteeteiltaan ja olemukseltaan huikeasti erilainen kuin yksilöiden kokoama kärrykylä.
Nimen suhteen olet muuten ihan oikeassa. Konttikodista aiotaankin järjestää nimikilpailu, jotta nuoret saavat itse nimetä asunnon.
Toivotaan, että uudeksi nimeksi valikoituu joku positiivisemmalla energialla latautunut, joka ei loisi huonoa brändiä asunnon (vielä) laittomasta ahtaudesta. 🙂
Itse entisenä nuorena ehdottaisin: KivaKoti tai Koti 2.0
Koti 2.0 on muuten oivaltava nimi. Toivottavasti lanseeraavat sen nimikilpailun pian.
Mä en ole vielä päättänyt lopullista kantaani konttikoteihin, mutta saattaisihan ne toimia juuri pääkaupunkiseudulla. Ajattelen niiden olevan lähinnä hyvillä paikoilla olevia pikkuyksiöitä, joihin olisi varaa muuttaa niillä tyypeillä, jotka asuu nykyisin kymmenen neliön soluhuoneissa jossain Mellunmäessä (näin siis opiskelija-asumisen näkökulmasta). Lisäksi tuo asumisen hinta niissä on oikeasti aika fiksu – yksiötä kun ei Helsingistä keskusta-alueelta saa alle 400 euron, olipa se millainen luukku tahansa.
Tilan tarve on myös tottumiskysymys. Asun puolisoni kanssa Helsingin kantakaupungissa 34 neliön yksiössä ja olemme olleet yhdessä sitä mieltä, että muutamasta neliöstä olisi mahdollista luopua, etenkin jos säilytystiloja voisi järjestää hieman uudestaan. Nykyisin meillä on aika väljää ja jopa liikaa tilaa säilöä turhaa tavaraa. Muutimme tähän kymmenen neliötä isommasta asunnosta, mutta sen sijainti oli paljon huonompi. Ei siis ole ikävä vanhaan osoitteeseen.
Leppis, osuva yhteenveto. Ihmisellä pitää olla vapaus valita asuntonsa. Jotkut preferoivat sijaintia ja kestävät pienen koon. Toiset taas haluavat tilaa, ja ovat valmiita asumaan syrjemmällä.
Konttikodit kuulostavat varsin tehokkaalta ratkaisulta! Tiedän hyvinkin paljon opiskelijoita, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa (ja sitten niitä, joilla on about 10 neliön soluhuone omalla vessalla, mutta keittiö yhteinen). Erityisesti hintataso kuulostaa opiskelijan kukkaroon varsin järkevältä. Eikä tuollainen varmastikaan olisi kenellekään mikään elinikäinen ratkaisu- tai mistä sitä koskaan tietää.
Kaverini muutti juuri 15 neliön yksiöön, josta maksaa vuokraa 680 e/kk (aivan järkyttävä hinta!). Asunnon edellinen asukas oli joku vanha herra, joka oli asunut siinä tyytyväisenä edelliset 30 vuotta.
Omalla tavaramäärälläni en kyllä mahtuisi tuollaiseen konttiin oikein millään. Nytkin karsin tavaraa ja olen sentään muuttamassa kaksi kertaa tuota isompaan asuntoon.
Apua mikä vuokra sun kaverillasi! Juuri tuohon saumaan Konttikoti osuisi tosi hyvin.
Btw, mulla on meneillään Suuri Tavarankarsinta. Valmista tulee ehkä vuonna 2016. Olen joka tapauksessa luopunut vanhoista kirjoista, vaatteista ja astioista. Tavoitteena on jatkaa rojunkarsimista vielä pitemmälle, mutta hidasta se on.
Monelle tällainen asumisratkaisu oli varmaankin mieleen. Esimerkiksi itselleni. Tällaisen asumisen yleistyminen saattaisi vaikuttaa Suomen asuntomarkkinoille monen mielestä kielteisesti, eli voisi aiheuttaa paineita asuntojen hintojen laskemiselle. Tämän takia näitä monesti vastustetaan. Ei kuitenkaan suoraan tällä argumentilla, vaan aletaan puhumaan asumisen ”kurjistamisesta” jne. Kuitenkin omasta motiivista tehty valinta on itselle sopiva.
Hyvä pointti muuten tuokin! Keskustelijoista Elsa vastustaa Konttikoteja aivan aidosti tuolla argumentilla, mutta on toki olemassa gryndereitä, jotka esittävät Elsan väitteen rahankiilto silmissään.
Kyllä tässä huolettaa myös sellainen, että jos tällainen (typeryys) toteutetaan, niin kohda opiskelijan asumislisä sopeutetaan tuollaisen konttiasumisen mukaan, sillä ”opiskelijan normaali asumismuoto on suuressa laatikossa”. Ei, minulta ei ymmärrystä löydy tällaiselle.
Juha, en itse usko aivan noin vahvasti porttiteoriaan tässä yhteydessä.
Konttikoti ei voi yleistyä muualla kuin isojen kaupunkien keskustoissa. Sen sijaan asumislisät ovat maanlaajuisia, joita ei voi standardoida muutaman ison kaupunkin Konttikodin perusteella.
Moittisin itsekin kaltevan pinnan argumentista, ellen olisi nähnyt samaa toimeentulotuen kanssa. Jokunen vuosi sitten toimeentulotukeen tehtiin muutos, missä jätettiin 7% vuokrasta omavastuuosuudeksi. Tämän tarkoitus oli, että toimeentulotukiasiakas itse tajuaisi muuttaa halvempaan asuntoon. Käytännössä kuitenkin kunnat hyväksyvät vain ”tavanomaiset asumismenot”, joka tarkoittaa halvinta asuntoa lähiössä eikä suinkaan tavanomaista. Toimeentulotukiasiakas ja opiskelija ovat siinä suhteessa samanlaisia, että heillä harvoin on todellisia vaihtoehtoja.
Olen aivan toista mieltä tästä konttikodista. Olen paikkakunnallani ollut mukana perustamassa nuorisoasuntoyhdistystä ja nyt hävettää.
Ajatellaanpa hetki, että tarjottaisiin sellaista kätevää ratkaisua vanhuksille, että rakennettaisiin konttikylä sairaalan naapuritontille. Eihän huonosti liikkuvat vanhukset niin paljon liikkumatilaa tarvitse… Kyllä sellaisesta tulisi sanomista.
Nuoria sen sijaan saa aina vaan tylyttää. Kaupat saavat aina vaan kieltäytyä myymästä energiajuomaa nuorille, vaikka ikään perustuva syrjintä on yksiselitteisesti kiellettyä. Ei sillä, että energiajuoma olisi kenellekään hyväksi. Olisihan opiskelijoiden varastoiminen kontteihin kätevää, mutta ei se oikein ole. Kyllä nuoriakin pitää kunnioittaa. Ennemminkin pitäisi pohtia, miten opiskelijat saisivat sellaisia asuntoja ja yhteisöjä, joissa he voisivat tehdä parhaiten sen, mihin heitä tarvitaan: opiskelemaan, jotta he rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnan.
En muista, mistä sanonta on peräisin, joten lainaan ilman lähdettä:
”Ei kannata kusta niiden nuorten kintuille, jotka vaihtavat sinun vaippojasi, kun olet vanha.”
Juha, ei se miniasunto ole tylyttämistä, jos asukas viihtyy siinä. Itsekin voisin vuokrata tuollaisen Konttikodin vaikkapa työkomennukselle – se olisi viihtyisämpi ja halvempi kuin hotellihuone.
Opiskelu ei ole ihan viikonlopun työkomennus vaan elämänvaihe. Se kestää vuosia. Jos voidaan antaa takuut, että kenenkään ei tarvitse asua vuosia laatikossa vaihtoehtojen puutteen vuoksi, niin voin tämän pitkin hampain hyväksyä. Minun mielestäni nuoria pitää kohdella hyvin, sillä he ovat perintömme. Minä haluaisin, että tuhlaisimme vielä paljon enemmän rahaa nuorisoon.
Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että nuoria pitää kohdella hyvin. Esimerkiksi opintotuki on tällä hetkellä ala-arvoisen pieni.
Mutta pieni asunto ei ole huonoa kohtelua. Sen sijaan huonoa kohtelua on asunnon syrjäinen sijainti ilman työ- tai opiskelumahdollisuuksia. Huonoa kohtelua on myös ylikorkea vuokra ja asuntopula.
Itse näen Konttikodin hyvänä kohteluna, jolla pyritään ratkaisemaan ongelmia.
Eräs asia tässä hankkeessa jäi vielä mietityttämään. Miten on mahdollista, että Allianssi, Nuorisoasuntoliito ja Nuorisosäätiö suunnittelevat ja pyrkivät ilmeisesti toteuttamaan hanketta, joka ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa lainkaan mahdollinen. Vai sisältyykö hankkeeseen myös pyrkimys poliittiseen vaikuttamiseen, jotta tarvittavat muutokset lakiin saataisiin lobattua läpi tässä yksittäisessä hankkeessa?
Elsa, rakennukselle voi saada myös toimenpideluvan. Se on poikkeuslupa, jonka turvin saa rakentaa erikoisemmankin talon.
Käsittääkseni haaveena on saada ensin yhdelle Konttikoti-kerrostalolle poikkeuslupa, jotta metodia päästään testaamaan. Sen jälkeen – jos kokeilu on onnistunut – voisi pohtia lakimuutosta.
Eiköhän tuossa pyritä myös vaikuttamaan lainsäädäntöön. Mikä on järjestöille aivan normaalia toimintaa.
Olen tässä parin viime vuoden aikana sattuneesta syystä miettinyt esim. konttipohjaista ratkaisua jossain vaiheessa kesämökiksi/kirjoitustilaksi. Niistähän saa tehtyä vaikka mitä, ja parhammillaan jopa ilman perustuksia tai kevyillä perustuksilla. Googlen kuvahausta löytyy hyviä kuvia haulla: ”container home”.
Kotipaikkakunnallani on tilapäinen asuntopula pienistä asunnoista. Uuden vuokrakerrostalon rakentaminen yksiöille/kaksioille veisi lyhyimmilläänkin vähintään 18-20 kk, jossa ajassa asuntopula lienee ratkennut sillä, että asunnontarvitsijat ovat sijoittuneet lähipaikkakunnille.
Tämä konttikoti olisi edullinen, nopea ja toimiva ratkaisu tähän ongelmaan. Asuntopulapiikin mentyä ohi (joko asuntorakentamisella tai ko. työnantajan noususuhdanteen jälleen kerran mentyä ohitse) voisi konttikodit siirtyä seuraavalle paikkakunnalle asuntotarvetta täyttämään.
Lisäksi nuorimmaisen kamppailtua ikävien solukumppaneiden kanssa ensimmäisessä opiskelupaikassa, olisi tervetullut vaihtoehto ollut juuri oma kylpyhuone/wc, jonne eivät solukämppisten poikaystävät eivät olisi päässet toistuvasti ”yllättämään”, saati oma keittonurkka, joka olisi jäänyt siistiksi oman käytön jälkeen, eikä olisi tarvinnut joka aamukupposta varten siivota kumppaneiden törkyjä.
Ymmärrän kyllä kriittisetkin kommentit, sillä emme kaipaa slummialuetta, mikä konttikotirykelmä pahimmoillaan saattaisi olla.
Itse asuin vaihdossa ollessani 14 neliön asunnossa, jossa samassa huoneessa asui myös toinen opiskelija. Tilaa en kokenut ongelmaksi, välillä sen toisen huoneen käyttäjän, kun ei oikein ollut yhteistä kieltä. Näin siis Hong Kongissa.
Hieno idea muutenkin konttien hyödyntäminen…