Olen nyt viidettä vuotta Suomi-areenassa Porissa. Tänä vuonna olen osallistujan roolissa, mutta työtapaamisia on kyllä sovittuna. – Sain muuten taivuteltua kiireisen Tuomas Enbusken mukaan haastatteluun tulevaa Aivojen huoltokirjaani varten: jiihaa!
Enivei, on aika kertoa, mitä olen oppinut Suomi-areenasta leanin kannalta: Mikä toimii ja mikä ei? Mikä säästää aikaa, vaivaa ja rahaa? Mikä on hyödyllisintä ja mikä turhaa? Näkökulmani on työn näkökulma, joten aktiivinen yksityishenkilö listaisi asiat varmasti toisin.
- Kengät ovat tärkein varusteesi, koska niillä kirmaat ja kävelet pitkin Poria. Käytä uusia ja hankaavia kenkiäsi vain esiintymislavalla, mutta vaihda muina aikoina kinttuihisi mukavammat. Porukka kulkee täällä rennosti tennareissa.
- Ota mukaan jatkojohto. Saat ladattua läppärisi missä tahansa, ja kaiken lisäksi saat uusia kavereita, jotka tulevat sähköjaolle. Tämän vinkin olen muuten oppinut Netprofilen upealta Kittikatilta.
- Pakkaa mukaan tuotenäytteitä, siis omalla kohdallani kirjoja. Täällä tapaa paljon uusia ihmisiä ja vanhoja tuttuja, ja monelle on kiva antaa jokin muisto tai kiitos. (Toki jos kauppaat työksesi puskutraktoreita, tämä kohta voi olla hieman hankala toteuttaa.)
- Jos haluat saada tapahtumasta isoimman hyödyn, ole paikalla maanantaista perjantaihin. Jos et ehdi koko viikoksi, satsaa keskiviikkoon ja torstaihin.
- Varaa majoitus ensi vuodeksi nyt. Marraskuussa kaikki hotellihuoneet ja Airbnb-asunnot ovat jo täynnä. Sen jälkeen joudut kyttäämään viikoittain vapautuvia paikkoja ja soittelemaan kavereillesi yöpymismahdollisuuksia.
- Pakkaa päiväkassiisi joka sään varusteet: sateenvarjo tai sadetakki, lämmin takki, aurinkolasit ja aurinkorasvaa. Meren rannalla on turha luottaa siihen, että sää olisi illalla sama kuin aamulla. On myös turha käyttää aikaa asunnolla juoksemiseen tai rahaa takkien ostamiseen. Trust me, olen kokeillut.
- Etsi majoitus mahdollisimman läheltä keskustaa, vaikka se maksaisi enemmän. Muuten joudut joka päivä käyttämään taksia tai kävelemään pitkiä pätkiä rojujesi kanssa sateenvarjoa kannatellen.
- Pidä kassissasi päiväpakkausta, niin et joudu pikkuasioiden takia juoksemaan kaupassa tai apteekissa.
- Etsi käteesi Suomi-areenan ilmainen esitevihko. Siinä on kartta, ja ainakin itselleni on kätevämpää tehdä pikamerkintöjä ja tutkia karttaa perinteisen kynä-paperi-metodin turvin.
Yllä olevat olivat leania, mutta lisäksi tulee vielä pari sosiaalista vinkkiä:
- Aikatauluta etukäteen viikkosi väljäksi. Jos otat liian monta keikkaa ja liian monta tapaamista, olet aivan puhki etkä pysty vastaamaan yllättäviin kutsuihin tai haastattelupyyntöihin. Lisäksi joudut jättämään aina mielenkiintoiset keskustelut kesken, kun on sännättävä muualle.
- Kun saat tapahtumassa käteesi jonkin kiinnostavan kutsun, pyri käymään niissä edes pyörähtämässä. Itse en käynyt ensimmäisenä vuotena missään, koska tollona luulin, että tärkeintä antia ovat ohjelmassa olevat puheenvuorot. Kattia kanssa. Tärkein anti tulee iltaisin ja vapaissa verkostoitumistilanteissa: opit uutta, tutustut ihmisiin ja saat yhteistyökumppaneita.
- Jos olet introvertti, koeta kestää tungosta. Varaa itsellesi majoitus, jossa ei tarvitse jakaa huonetta eikä vessaa kenenkään kanssa. Vetäydy aina välillä itseksesi kirjoittamaan tai lukemaan, niin et ole aivan puhki viikon jälkeen.
- Täällä saisi ilmaista ruokaa ja viinaa yli oman tarpeen. Ole tarkkana siitä, mitä pistät suuhusi, koska muuten olet jo kolmantena päivänä punainen, kännissä ja turvoksissa. Sen jälkeen on turha kuvitella saavansa mielenkiintoisia uusia kontakteja, ellei laske järjestyksenvalvojia sellaisiksi.
Suomi-areenasta saa 30-prosenttisen hyödyn, jos sitä seuraa netissä. Jos siis suinkin pääset, kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle.
PS. Suuret kiitokset Jussi Lähteelle, joka aikanaan vuonna 2013 käski minun tulla Suomi-areenaan ja joka opetti minut tapahtuman tavoille. Ilman Jussia olisi jäänyt moni mielenkiintoinen ihminen tapaamatta ja moni uusia asia oppimatta.
Edit 12.7.2017 klo 14.35: Lisätty vinkki numero 9.