Leimahduspisteessä

Osallistun tänä vuonna Inforin järjestämään Viestintäpäällikön koulutusohjelmaan eli VPK-kurssille. Kyseessä on vuoden mittainen koulutus, jossa on kahdeksan lähiopetusjaksoa sekä kirjallinen lopputyö. Homma ei ole mikään läpihuutojuttu, koska jokainen etätyö on tehtävä ja kaikilla opetusjaksoilla on oltava.

Kurssi on tosi iso investointi kaltaiselleni yksityisyrittäjälle. Saan toki hieman alennusta, koska kuulun Inforin kouluttajaverkostoon, mutta maksettavaa kertyy silti useita tonneja.

Tänään on ollut kurssin eka päivä, ja olen jo nyt tyytyväinen panostukseeni. Vietämme kolme päivää Mustion linnassa, ja tämän päivän vetäjänä on ollut viestinnän grand old man Leif Åberg.

Mikä hassuinta, Lefa on saanut minut jälleen ajattelemaan gradua ja valmistumista. Päätin tänään hylätä vanhan graduaiheeni (koossa olisi ollut 40 sivua) ja siirtyä uuteen.

Olen tänään hahmotellut gradun nimeä ja teemoja. Pahoittelen nimi- ja termitulvaa – koettakaa kestää.

Kuinka kohu leimahtaa?
Kohun kielellistäminen ja leimahtaminen blogeissa

1. Käsitteiden määrittely ja tapausesittely
– issue, leimahtaminen, kielellistäminen
– tapausesittelyt (ainakin Lehtovaara, ehkä Empore*)

2. Kohun leimahtamisen kaari ja teoriat
– Malcolm Gladwell: Tipping Point, 2006
– Ball: Critical Mass, 2004
– James Grunig (kriittiset issuen tekijät)
– Åberg & Iivonen: 3 tekijää (tarttuvuus, perhosefekti, faasipiste)
– Heathien SUCCES-teoria
– julkisuuksien kentät (public spheres)
– 3 tasoa: yksilötaso, mikrotaso, makrotaso

3. Kohun kielellistäminen
– julkisuuden kentät ja border checkpointit (Åbergin ja Iivosen mallin kehittäminen dynaamisemmaksi)
– kuka kielellistää?
– mikä kielellistäminen onnistuu ja mikä ei?

4. Kohun legitimiteetti (oikeutus)
– kuka argumentoi?
– miten legitiimiys argumentoidaan ja kielellistetään?

Kuten huomaatte, yritän värvätä blogin lukijoista piiskaajia. Tämä vuosi minulla menee muissa kirjaprojekteissa, mutta jos en ensi vuoden alussa mainitse mitään gradusta, minua on syytä patistaa äärimmäisen ivallisin sanankääntein.

* Tähän kaipaan lisää tapausesimerkkejä: mitkä kohut ovat levinneet suomalaisissa blogeissa?

8 kommenttia

    • katleena #2

      Noora, olet aarre! Olen nyt ollut vasta vuorokauden ajan tämän asian kanssa liikkeellä, joten kaikki kirjallisuus- ja lähdeviitteet ovat tervetulleita.

      Vastaa
    • katleena #4

      Kiitos vinkistä! Tuokin on mielenkiintoinen case. Se ei tosin ole käsittääkseni levinnyt kohuksi, mutta se saattaa toki vielä leimahtaa. Tässä voisi analysoida, miksi yksi puheenaihe leimahtaa kohuksi ja toinen ei.

      Vastaa
      • Silja Eskola #5

        Kysynpä vielä tarkennusta, että missä menee kohun raja? Milloin katsotaan, että aihe on leimahtanut kohuksi? Voiko kohu syntyä pelkästään aiheen levitessä verkossa (blogit, keskusteluryhmät) vai edellyttääkö kohu esim. uutiskynnyksen ylittymistä ja sitä, että mediatkin ottavat asian esiin?

        Vastaa
        • katleena #6

          Hyvä kysymys! Tähän ei tietenkään ole aukotonta määritelmää, mutta tässä vaiheessa määrittelen kohun näin:

          "Kohu on yhteiskunnallinen iso puheenaihe, joka näkyy niin valtamedian asiajulkisuudessa kuin sosiaalisessa mediassa. Tietyissä tilanteissa kohu voi olla myös oman kohderyhmän sisällä esiintyvä, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelen kohua nimenomaan kansallisena kohuna.

          Korostan, että rajaan kohun koskemaan valtamedian asiajulkisuutta. En käsittele niitä mukakohuja, joita iltapäivälehdet tai juorujulkaisut pyrkivät nostamaan esille.

          Syy rajaukseen on yksinkertainen: Juorulehtien kohu ei kaada organisaatioita, ei saa ihmisiä eroamaan virastaan eikä vaikuta politiikkaan tai yhteiskuntaan. Sen sijaan kun asiajulkisuus tarttuu asiaan (ensimmäisenä tai joskus juorulehtien jälkeen), yhteiskunta muuttuu."

          Tämä määritelmä pätee tietenkin vain gradussani, jotta pääsen tutkimaan kohua. Joudun siis vetämään jonkin rajan "tavallisen puheenaiheen" ja kohun välille. Graduohjaajani Leif Åberg sitten potkii minua, jos (kun) määritelmää pitää vielä hioa.

          Vastaa
          • Silja Eskola #7

            Kiitos selvennyksestä, vaikuttaa pätevältä rajaukselta. Oi niitä aikoja, kun sai hioa määritelmiä viestinnän laitoksella asiantuntevassa ohjauksessa :)

          • katleena #8

            Nyt Villa Painajainen on muuten ollut Hesarissakin, eli kohun tunnusmerkit täyttyvät. :)

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä, omalla nimimerkillä tai anonyyminä. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Poistan jälkikäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.