Tällä viikolla aion piehtaroida keskittymiskyvyssä ja erityisesti sen puutteessa.
Teesejäni on kolme:
- Nykyihminen ei osaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
- Kaiken lisäksi nykyihminen luulee, että on hienoa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. (Tämä ei itse asiassa ole keskittymistä vaan hajauttamista.)
- Kaikesta huolimatta meidän pitäisi pyrkiä paneutumaan asioihin yksi kerrallaan.
Lähtökohtani on, että jos haluat omaksua tietoa kunnolla, seuraa vain yhtä viestiä kerrallaan. Älä yritä lukea samalla kun katsot televisiota, äläkä yritä kirjoittaa koneella työasioita, kun puhut puhelimessa yksityisasioita. Jos teet kahta keskittymistä vaativaa asiaa yhtä aikaa, teet molempia hutiloiden, hitaasti ja puolinaisesti.
Tähän sarjaan liittyy myös aiempi postaukseni, jossa kerroin, miksi Maikkarin uutisten uutisvirtapalkki on suolesta. Ihminen ei voi omaksua kunnolla kahta eri viestiä samanaikaisesti.
Käyn viikon mittaan läpi esimerkkejä, joissa monen kanavan yhtäaikainen aukipitäminen ei kerta kaikkiaan toimi. Perjantaina niputan ajatukseni yhteen.
Jos haluat omaksua tietoa kunnolla, seuraa vain yhtä viestiä kerrallaan. Hyväksy se, että et koskaan voi saada kaikkea maailman tietoa.
Mielenkiintoinen juttusarjaidea! Johtopäätöksesi on nähdäkseni täysin oikein.Viime aikoina on julkaistu aika yksiselitteisiä tutkimustuloksia siitä, ettei moniajo tosiaan toimi (esim. Ophir, Nass & Wagner 2009).Viime kädessä keskittymisen ja tuottavuuden suhde on tietysti aika yksiselitteinen: ihmisen työmuisti kun on hyvin rajallinen. Jos työmuisti menee tukkoon, ei tietoinen toiminta ole enää mahdollista.Aika toimiva ratkaisu näyttäisi olevan "sarjakeskittyminen" esimerkiksi David Allenin GTD-metodilla.
Lauri, kiitokset!Juttusarjani perustuu käytännön kokemuksiin ja havaintoihin, joten on hyvä kuulla, että tieteelliset tutkimukset tukevat väitteitäni. (Olisi kyllä ollut äärimmäisen noloa, jos tutkimustulokset todistaisivat minun olevan pihalla kuin Tampereen Valoviikot.)Jouduin googlaamaan GTD-lyhenteen, koska en heti tajunnut sen tarkoittavan Getting Things Done -toimintamallia. Olen perehtynyt siihen vain pintapuolisesti, mutta esimerkiksi tehtävien luokittelu sekä keston että tärkeyden mukaan on varsin pätevä ajatus.Itse käytän usein Allenin tekniikkaa, jossa ajatukset "poistetaan" päästä häiritsemästä. Minulla on juttu- ja kirjaideoita kännykässä, läppärissä, muistilapuilla ja muistikirjoissa. Ongelmana on, että en arkistoi niitä loogisesti. Aina joskus siivotessani löydän kiinnostavia ideoita jostain kirjan välistä tai vanhojen opiskelupapereiden seasta, joten siirrän niitä sitten jonnekin hieman loogisempiin paikkoihin.Pidän myös yöpyödällä muistipaperia, koska jos en kirjoita ideaa heti ylös, joko unohdan sen tai valvon tuntikaupalla herutellessani ajatusta.Ikävää tosin on, että joskus nämä öiset muistiinpanoni ovat muuttuneet aamuun mennessä käsittämättömiksi: "Oma ajatus vs. vispilä. Esim. koirat ja viivoittimet. Muista Britney Spears. Ks. JSVB."
Ihanaa kun sinullakin on lappuja ja lippuja!Olen paperi/kyna-ihminen. En voisi elaa ilman vihkoja ja lappuja sata kynaa ympari kamppaa.Mitenkohan oppisi viemaan lippulapputiedot jonnekin sailoon ja muistaa niita sitten sielta silloin talloin lukea?Keskittymisesta.Yksi asia kerrallaan niin tulee valmista.Jos sahlaa joka suuntaan puolella teholla valmista tulee hitammiin ja lopputulos voi olla heikompi kuin kyballa paneutuen.
Moi Katleena,Hyvä aihe ja erinomainen postaus, kiitos.Mulla on luovassa prosessissa vaihe, jolloin kävelen ja touhuan aivan päämäärättömästi. Nappaan kirjan sieltä toisen täältä, googlailen, soittelen. Etsin ideanmurusia, mutta mikään ei edes tunnu kelpaavan. Hulluinta on, että vaikka tämä on tapahtunut monta kertaa, niin joka kerta tunnen syyllisyyttä siitä, että en pysty keskittymään.En ole vielä(kään) ruvennut kirjoittamaan lappusia, mutta pitäisi kyllä, koska karanneet ajatukset harmittavat joskus.
Katleena,Jos olet kiinnostunut ajattelun ulkoistamisesta, kurkkaa ehtiessäsi kirjoittamaani Ajattelunhallinnan opasta; olen yrittänyt tiivistää siinä käyttökelpoisen systeemin Allenin ja parin muun ajankäyttögurun ajattelusta. Linkki tässä:http://www.filosofianakatemia.fi/index_files/ajattelunhallinnanopas20.pdfHaluaisin kommentoida vielä Cristinan luovaa prosessia: nähdäkseni keskeisimpiä (ja harmillisen usein huomiotta jätettyjä) luovan työn vaiheita on keräily, eli juuri tuollainen päämäärätön ideoiden haaliminen. Silloin keskittyminen voi jopa olla tuhoisaa; itsekritiikki voi torpata vasta aluillaan olevan ideanpoikasen niin, ettei se koskaan pääse lentoon. Keräily ja keskittyminen eivät ole mielestäni toisensa poissulkevia toimintoja, vaan kummallekin on oma paikkansa.Sinänsä lappusten kirjoittelu on kyllä hyvä tapa, koska niin saa myös pyydystettyä ohikiitävät loistoideat.
Ai niin, vielä ideoiden arkistoimisesta: Evernote-ohjelma on aivan lyömätön siihen tarkoitukseen. Erityisesti jos käytössä on iPhone tai Blackberry, kulkee koko muistiinpanoarsenaali järjestyksessä taskussa kaikkialle.Lisää infoa tuolta:http://www.evernote.com/