Näin tarkistetaan faktoja

Taannoisen Neea-kohun jälkeen on hyvä ottaa esille vastakkainen esimerkki.

Tällä tavalla vastuullinen toimittaja tarkistaa faktoja. Lukekaahan. On melko iso ero Komiat-lehden toimintatapoihin.

7 kommenttia

  1. Eevastiina #1

    Tosi hyvä ja valaiseva kirjoitus aiheesta! Faktojen selvitys taitaa olla vain työlästä ja osittain myös tylsää, minkä vuoksi tulee helposti kiusaus luistaa niiden tarkistamisesta. Varsinkin emotionaalisesti koskettavat tarinat on houkuttelevaa hyväksyä sellaisinaan, koska muuten tulee helposti leimatuksi kyyniseksi tai jopa jotenkin epäasialliseksi ihmiseksi.

    Itse huomasin väitöskirjaa tehdessäni, että jopa osa hyvin tunnetuista ja paljon viitatuista artikkeleista oli sellaisia, joihin ilmeisesti useat tutkijat eivät olleet henkilökohtaisesti tutustuneet, vaikka niin pitäisi aina tehdä. Tämä siksi, että samat virhelliset artikkelisivunumerot toistuivat monissa artikkeleissa lähdeluettelon yhteydessä.

    • katleena #2

      Eevastiina, kiinnostavia huomioita! Erityisesti tieteellisessä kirjallisuudessa ja journalistisissa teksteissä lähteitten tarkistaminen olisi oleellista.

      Olet aivan oikeassa tuon emotionaalisuuden suhteen. Kun on koskettava tarina, ihminen mieluummin ottaa sen todesta kuin ryhtyy penkomaan taustoja.

  2. Närpiön susi #3

    Tämä menee nyt hiukan aiheen vierestä, mutta kysyn silti, mitä mieltä olet ”Hakkarais-gatesta”. Hänhän julkaisi asiallisen jutun maahanmuuttajista Uuden Suomen blogisivuilla ja nyt riemastuneet foliohatut kiljuvat, että joku muu on sen kirjoittanut tai ainakin korjannut parempaan kieliasuun. Satoja, jos ei tuhansia kommentteja on jo aiheen ympärillä härissyt.
    Onko siis väärin käyttää asiantuntija-apua laadittaessa julkisuuteen menevää kirjoitusta? Omasta mielestäni se olisi monessa tapauksessa jopa toivottavaa.

    • katleena #4

      Kyllähän tämä osuu aiheeseen kuin tonttulakki päähän.

      Mielestäni on täysin OK, että julkisuuden henkilö käyttää avustajaa, puheenkirjoittajaa, oikolukijaa tai vaikka esiintymisvalmentajaa, kun hän sellaista tarvitsee. (Toki olen jäävi sanomaan tätä, koska kuulun itsekin noihin ammattiryhmiin.)

      Eihän presidenttikään kirjoita puheitaan itse eikä toimitusjohtaja rustaa vuosikertomusten esipuheita itse. Takana on aina joku viestinnän ammattilainen.

      Oleellista on se, keneltä ajatus tekstiin on tullut. Jos Hakkarainen on antanut perusajatuksen ja ”ranskalaiset viivat” avustajalle koostettavaksi postaukseen, asia on ihan OK. Sen sijaan jos ajatukset on syötetty Hakkaraiselle valmiina juttuna, tilanne on toki vähän nolo.

      Tässä tilanteessa Hakkaraisen kannattaisi tulla esiin ja kertoa, että avustaja on koonnut tekstin – ja toivottavasti Hakkaraisen ajatusten pohjalta. Tätähän muutkin kansanedustajat tekevät avustajineen; kyseessä on täysin luonnollinen prosessi.

  3. Heikki Aittokoski #6

    Hei, halusin vain kiittää palautteestasi. ”Vastuullinen” on minusta tärkeä adjektiivi missä tahansa ammatissa, myös toimittajan, ja ilahduin kovasti sanavalinnastasi. Yst.terv. Heikki Aittokoski

    • katleena #7

      Heikki, kiitos itsellesi pätevästä työstä. On ilo nähdä vastuullisia toimittajia, jotka säilyttävät lukijoiden uskon journalismin laatuun.

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.