Pääministeri Sipilä kaipaa puheenkirjoittajaa #Sipilänpuhe #pmpuhe

Pääministeri Juha Sipilä piti juuri linjanvetopuheensa televisiossa.

Puheen pitotapaa moitittiin jo ennalta: pelkkä nauhoite, miksi televisiossa, miksei tiedotustilaisuutta, missä vuorovaikutus, mitä 80-lukua tämä on?

Itse taas ymmärsin kyllä kanavavalinnan. Ensinnäkin nauhoitus mahdollisti ruotsinkielisen tekstityksen. Toisekseen televisio on yhä monelle suomalaiselle tärkein ja arvovaltaisin kanava. Vaikka minä olen somepyöriäinen, niin kaikki eivät sitä ole.

Se tosin harmitti, että puheelle ei ollut annettu etukäteen hashtagia. Niinpä tämänkin tekstin otsikossa niitä on kaksi.

Asetuin joka tapauksessa ruudun eteen toiveikkaana. Sipilä kasvatti karismaansa vaalien loppusuoralla – kantaisiko se tähän lähetykseen asti?

Petyin.

Sipilä tarvitsee paremman puheenkirjoittajan. Perustelen kantani ja vedän yhteen puheen miinusmerkit.

1) Sipilä puhuu järkeä, mutta vailla tunnetta.

Sipilän insinööriluonne nauttii luvuista ja laskelmista. Hän kertasi puheessaan numeroina valtion velan kasvun, Irlannin ja Portugalin leikkaukset ja turvapaikan hakijoiden määrän.

Numeroiden ohella pitäisi kuitenkin vedota myös tunteisiin. Tämän saisi aikaan puhumalla ihmisyksilöistä, kertomalla vertauksia ja tiiviitä tarinoita sekä käyttämällä tehokkaampaa retoriikkaa.

Sipilän heikkous on tunteiden piilottaminen. Hänen kasvonsa olivat liian liikkumattomat ja kädet eleettömät, eikä äänikään elänyt sisällössä mukana.

2) Puheesta puuttui draaman kaari

Sipilän puhe ei ollut kovin hyvin jäsennelty. Se alkoi kanavaperusteluista ja tilannekatsauksesta, jonka jälkeen Sipilä siirtyi metatekstiin ja kertoi puhuvansa ensin pakolaisista ja sitten taloudesta.

Taloudesta kertova osuus jakautui edelleen perusteluihin, vastustajien kysymyksiin ja niiden käsittelyyn, työmarkkinaosapuoliin vetoamiseen, vaihtoehtojen esittelyyn, omiin tavoitteisiin, kansaan vetoamiseen sekä kannustukseen.

Lisäksi puheessa oli paikka paikoin pitkiä listauksia. Näissä kohdissa jännite katkesi, ja viestistä tuli pelkkä luetelma.

Tämä ei ole puhe. Tämä on mielipidekirjotus luettuna ääneen.

3) Sipilän intonaatio meni leipäpapin saarnaksi.

Pahimmillaan Sipilän puheen intonaatio meni ”leipäpapin saarnaksi”. Tämä on tyypillistä tilanteissa, joissa puhuja harjoittelee puheen sanasta sanaan liian monta kertaa ja lukee sen paperista tai prompterilta. Tällöin puheeseen tulee kankean saarnaava nuotti, eikä puhuja enää elä viestinsä mukana.

4) Sipilän retoriikassa ei ollut kantavaa teemaa.

Sipilä olisi voinut valita puheeseensa kantavan metaforan – vaikkapa uudisraivaajien matkan tai yhteisen talon rakennuksen. Tähän metaforaan olisi voinut palata aina aika ajoin puheen aikana.

Sipilän puheessa kuului pari kertaa murteellinen ilmaisu (kinttaat ja ilimanaikusia). Tätä keinoa olisi voinut käyttää tehokkaammin ja tärkeämmissä kohdissa.

Lisäksi toivon Sipilän puheeseen äänteellisiä tehokeinoja. Hänen sanavalintansa olisivat iskevämpiä, jos niissä olisi oleellisissa kohdissa esimerkiksi alkusointua, rytmiikkaa tai rinnasteisia pareja.

Sipilän puheessa oli yksi sinutteleva kohta: ”Jos haluat tehdä enemmän, ota yhteys Punaiseen Ristiin.” Tällaista puhuttelua olisi voinut olla useamminkin.

* * *

Arvosanani pääministerille: 6+

 

45 kommenttia

  1. Xiniara #1

    Itse olisin kaivannut nimenomaan talkoohengen herättelyä. Vaikea puhaltaa yhteen hiileen, kun kaikki istutaan eri nuotioilla ja kyräillään naapurinuotion porukkaa. Vaikeat leikkauksetkin olisi helpompi kestää, jos yhteinen hyvä, turvallinen tulevaisuus siintäisi tulevaisuudessa. Haluaisin luottaa hallitukseen, mutta tämä puhe ei luottamusta lisännyt.

    Puheesta jäi myös sellainen fiilis, että heitettiin epäonnistuneista yhteiskuntasopimusneuvotteluista syy täysin ay-liikkeen niskoille ja kansakin on tyhmää kun ei tajua miksi hallituksen pitää leikata. Irlannissa sentään tehtiin pahempia leikkauksia, mitä siellä valitatte.

    Ei vakuuttanut.

    • Kri #3

      Samaa mieltä, tuli vahvasti sellainen ”kyllä minä kaikkeni yritin, mutta kun nuo muut…” -fiilis tuosta puheesta. Ensin Suomea on verrattu Ruotsiin ja Saksaan, nyt yhtäkkiä kriisimaihin Portugaliin ja Irlantiin (ja tietenkin myös Kreikkaan). Sitä paitsi talkoot on entisvanhuisesti perustuneet vapaaehtoiseen yhteistyöhön, ei ne mitkään talkoot ole, että pienituloisilta leikataan pakolla ja suurituloisilta toivotaan osallistumista ”jos nyt vähän edes viitsisitte, oisitteko kilttejä” -mentaliteetilla. Äh, ei vakuuttanut.

  2. Kari Vahtolammi #6

    Lapseni 11 v, partiolainen (tuo pitää aina muistaa mainita) totesi, että pääministeri on kuin huono uutistenlukija. tasapaksu ja tuntuu lukevan puhetta. Ja korjasi pari kertaa jotain sanontoja.

    Ei tuo puhe vakuuttanut minua mistään muusta kuin siitä, että insinööri katselee maailmaa oman logiikkansa takaa. Puhe oli tasapaksua pölötystä.

    Odotan muuten mielenkiinnolla Antti Mustakallion arvioita puheesta.

    Kari…

  3. Urho #8

    Numerot olisivat olleet vakuuttavampia, jos ne olisivat olleet oikein. Puhe alkoi väitteellä euroopan heikoiten kasvavasta taloudesta, vaikka Eurostat korjasi jo pari viikkoa sitten suomen hitaaseen kasvuun, mutta silti kauas hitaimmin kasvavasta taloudesta.

  4. Petri Karvinen #10

    Neuvottelutaktiikassa tämä Sipilän aistideprivaatioryöpytys taas loisti. Itse puheen rytmi ja painotus olivat kuin olisi katsellut lapasten kuivumista patterilla, mutta neuvottelutaktiikka lävähti tiskiin kohdasta 10:00 eteenpäin:
    1) tunnustettiin, että MINÄ tein virheet. Ei syyllistetty muita osapuolia.
    2) todettiin, että on paha olo tehdystä valinnasta. Vaihtoehtona olisi vaikka tämä kivempi vaihtoehto, mutta katsokaas, kun laki estää.
    3) annettiin kivemman vaihtoehdon mahdollistavalla taholle ”muutama päivä” ennen Eduskunnan käsittelyä. Eli joo tai ei.

    Mitä veikkaat, jos Sipilä olisi avannut koko keskustelun ”leikataan hei porukan lomarahoja”, niin olisiko se mennyt läpi? Nyt tässä kesti toki viikkoja, mutta tehtiin todella iso muutos, joka vaikuttaa kivalta vaihtoehdolta julkisesti tarkimmin esitettyjen vaihtoehtojen rinnalla.

    Chapeau, sanoo myyntimies.

    • Katleena Kortesuo #11

      Joo, neuvottelutaktiikkana tämä on ilman muuta loistava. Klassinen keino, jossa ensin heitetään Iso Kamala, sitten Vielä Isompi Kamala ja lopuksi Keskisuuri Kamala, joka alun perinkin oli se tavoite.

      Puheelta odotin enemmän sellaista sykähdyttävää linjanvetopuhetta, koska kanavaksi oli valittu televisio. Siinä petyin pahasti.

      • Petri Karvinen #12

        Linjavetopuhe olisi lipsunut eri tavoitteiden suuntaan ja se olisi voinut tähän kohtaan tulkita jopa uhkaavammaksi. Nyt mentiin takki auki koko kansan eteen ja todettiin toivovan vain hyvää ja ehdotettiinkin sitä.

        Linjapuhe olisi taas pitänyt olla sanelua tilanteesta ja ilman tällaista ”valitkaa tästä”-korttia tai se olisi kuulostanut ihan Kekkoselta. Linjapuhe itsessään ei olisi hyödyttänyt tavoitteita.

  5. jura #15

    Haa, onneksi joku muukin on samaa mieltä kanssani.
    Muutama asia vertauksista ja retoriikasta (lainaan itseäni yhdestä FB-keskustelusta): ”Turhan monta ”isänmaallisuutta”, kun se ei ole enää aikoihin ollut argumentti jos puhutaan muusta kuin lätkästä ja lopetus kädenpuristusvertauksineen kyllä putosi naamalleen saveen vaikka kuinka joku yrittäisi sanoa muuta.”

    Mua hämmästyttää aina omien kärkipoliitikkojemme huono ulosanti. Ei siksi, että kaikkien voisi olettaa heti alusta olevan hyviä puhujia vaan siksi, että niin monta amerikkalaista elokuvaa on opettanut kuinka uusia presidenttejä/ministerejä/senaattoreja/mitä tahansa valmennetaan kerta toisensa jälkeen ja miten puheilla on lauma kirjoittajia.

    Asiaa puheessa oli. Se, miten asia kerrotaan on kuitenkin loppupeleissä ratkaiseva ja kun empatia näyttää puuttuvan, se ei tällaisessa auta.

  6. sakaris #19

    Mietin, etteikö valtakunnan johdolle ole saatavana minkäänmoista puhekoulutusta. S:n nähneenä ja kuulleena ennen kaiken kansan tietoisuutta ei ole puheenparsi juurikaan muuttunut.

    P.S. ”Ilimanaikunen” on yhdyssana.

    • Katleena Kortesuo #20

      Sakaris, kyllä puheenkirjoittajia löytyy (esimerkiksi Antti Mustakallio ja http://www.sanahaltuun.fi ), ja samoin esiintymiskoulutusta. Se on sitten eri asia, onko niihin ymmärretty satsata.

      Hyvä kun sanoit tuosta ”ilimanaikusesta”. Minulla ei ollut aavistustakaan sen kirjoitusasusta, eikä sitä pystynyt päättelemään.

  7. Tomas #23

    Minulla kävi niin, että piti katsoa lähetys ilman ääntä, kun lapset olivat nukahtamassa viereisessä kamarissa. Ruotsinnoksen lukemalla tuli sellainen olo, että kyllä siinä ihan asiaa on, mutta pääviestin olisi saanut varmasti perille vähän lyhyempänä versiona paremmin. Aika paljon tuli jo toistoa.

    Esiintymistaito on mitä on, mutta ehkä me olemme tuollaisen pääministerin ansainneet.

    Hyvää on minusta se, että tämä hallitus on heti alkanut tekemään päätöksiä. Voidaan jopa nähdä jotain tuloksia ja tehdä korjausliikkeitä jo tämän kauden aikana.

  8. Suhteellisuudentajua pls! #25

    Mediastrategian kannalta PM:ltä mainio ratkaisu tämä Yle-valinta! Kaikille sama saarna yhtä aikaa ja ilman suodattimia. Ihan aiheellista kerrata faktat. Nyt saavutettiin nekin, jotka eivät seikkaile somessa – työkseen tai huvikseen päivätolkut. Puhe ”80-luvun näköradiossa tavoitti kuitenkin puolitoista miljoonaa kansalaista! Jospa jätettäisiin tuo ulkoisen esiintymisen ja retoriikan ruotiminen – ehkä tarkoitus ei ollutkaan esittää stand-upia!
    Nyt toivon, että itse kukin keskittyisi miettimään, mitä voi osaltaan tehdä vaikkapa turvapaikan hakijoiden hyväksi. Kymppi jokaista kuukausipalkan tonnia kohti SPR:n tilille!

    • Katleena Kortesuo #26

      Olen samaa mieltä kanavan valinnasta, kuten sanoin postaukseni alussa.

      Sen sijaan stand up -viittauksesi on turha. Retoriikan mahdollisuudet on tunnettu yli tuhannen vuoden ajan. Niitä on turha yrittää ohittaa.

      Mitä taitavammin viesti on rakennettu, sitä sitoutuneempia ihmiset ovat siihen. Huono puhetaito ei koskaan ole etu.

  9. Mika Rautio #28

    Lainaan ja peukutan tähän nimimerkki ”puhekouluttaja”:n kommenttia em. Juhana Torkin arviointia käsittelevään juttuun.

    ”Kyllä Sipilän puhe on luettavissa suurten puheiden joukkoon Suomen historiassa areena.yle.fi/1-3029081 Teknisesti ja rakenteeltaan se oli erinomainen. Nykyvuosilta tai vuosikymmeniltä ei voida kaivaa esiin toista poliitikon puhetta, joka vetäisi tälle vertoja.

    Puhe täyttää kaikki retoriikan kriteerit. Retorikkahan on sitä, että tuo esille oman näkökantansa. Puheopissa sitä harjoitellaan niin, että on jokin asia, jota puolustaa ja tässä käytetään tosiasioita, joita selitetään kuulijoille. Sipilän puheessa aloitus oli hyvä. Siinä kerrottiin se, mitä puhe tulee sisältämään ja kuulijan mielenkiinto säilyi puheen loppuun asti. Alussa käsiteltiin päivän polttavat poliittiset kysymykset elikkä pakolaiskriisi ja sen käytännön hoitaminen. Kun se oli käsitelty, niin sitten voidaan ottaa esille vaikea pääasia.

    Puheen loppuosa sisälsi oikeaoppisen nousun. Kaikki sanottu vedettiin kasaan ja avainasia kerrattiin. Yhdessä tekeminen ja yhdessä aisian ratkaisu. Talvisodan ja jälleenrakentamisen hengessä. Suomalaisella tavalla, jolla vaikeat paikat on ennenkin selvitetty.”

    • Katleena #29

      Mika, jouduin leikkaamaan lainaustasi, koska meillä ei ole tekijänoikeuksia Torkin haastatteluun.

      Olen Torkin kanssa osittain samoilla linjoilla, mutta olen kriittisempi. En ole tyytyväinen ”insinöörimäiseen aitouteen”, koska sellaisen viestijä ajattelee omaa mukavuuttaan, ei vastaanottajia.

      Kaipaan ylipäätään paljon enemmän suomalaiselta poliittisen puheen kulttuurilta. Meillä ei ole taitavia reettoreita, eikä meillä ole puhujia, joita ihmiset kuuntelisivat henkeään pidätellen.

  10. Antti #30

    En tiedä, mitä Sipilä kaipaa, mutta kyllähän hänellä puheenkirjoittajia on.

    Lisäksi hän aivan repäisi, kun kysyi: ”Mitäkö minä oikein ajattelen?”

    Meillä nyt vain on tuollainen pääministeri, enkä ole kovin huolissani esitystavasta, vaan puheen sisällöstä ja sen rivien välissä olevista merkityksistä.

    Ylen kamera siellä Kesärannassa varmaan oli, mutta kuka ohjeisti kameramiestä? Alkukuva oli turhaan liian laaja ja pääministeri pieni. Ihan reilu rintakuva heti vaan kiitos.

  11. Lauri Miekka #31

    Esiintyminen oli jäykkää, kyllä. Haluan silti nostaa esille sen positiivisen seikan, että Sipilä kokeili jotain uutta. Paljon puhutaan kokeilukulttuurista ja epäonnistumisenkin hyväksymisestä. Tässä oli nyt pieni esimerkki maan johdolta siinä.

    Vai onko sittenkin niin, että kokeilemista on edelleenkin vältettävä epäonnistumisen pelossa, etenkin mitä korkeammalla jakkaralla istuu?

    • Kari Vahtolammi #32

      Kokeilukulttuuriin kuuluu oikeasti kokeileminen. Huonosta yrittämisestäkin pitää palkita ja myös hyvästä. Ihan samalla tavalla huonosta yrityksestä pitää oppia. Tai siitä kuuluu oppia.

      Puhe sisälsi muutaman pikkuisen asiavirheen. Esim. sellaisen että unohdettiin eläkeisiin liittyvä varallisuus kokonaan, ne kait kuuluvat valtion varallisuuteen ja siksi emme muuten taida tehdä velkaa vaan varannot kasvavat edelleen.

      Puheen sisällössä varmaanin oli ihan rakennetta, mutta esitysasu oli kauhea. Prompterilta lukeminen oli ihan kauhean kuuloista. Eli vaikka sisältö ominen virheineen oli ehkäpä hyvin laadittu, niin esitys oli jäykkä insinööörimäinen jne.

      Eli kun opettelee, niin virheistä pitää oppia. Eli seuraavalla kerralla pitää panostaa sisällön lisäksi myös esitykseen. Ja hiukan tarkistella faktoja.

      Kari…

      • Tero Lahtinen #33

        En nyt ymmärrä mitä Kari yrität sanoa?

        Edellisessä lauseessa sanot, että kauhean kuuloista ja heti seuraavassa kehut insinöörimäiseksi?

        Oliko puhe siis mielestäsi huono (”kauhean kuuloista”) vai kerrassaan erinomainen (”insinöörimäinen”)?

        • Kari Vahtolammi #34

          Puheella on asiasisältö. Sillä on myös rakenne. Ja hyvä sisältö + rakenne tekee siitä hyvän puheen. Sellaisen jota jaksaa lukea.

          Sitten tulee mukaan esiintyminen. Eli hyvästä sisällöstä ja rakenteesta tulee esiintymisen mukana hyvä esitys. Eli hyvä perustyö kuorrutetaan asiallisella esiintymisellä.

          Insinöörit (sellainen kuin minäkin) kiinnittää huomiota enemmän logiikkaan kuin vaikuttavuuteen. Eli insinöörimäinen kuvaa loogista kylmäkiskoista esiintymistä. Tasapaksua papatusta.

          Ja tuo Sipilän puhe oli oli tuota insinöörimäistä tapakasua prompterin lukemista. Selaista jossa hyvä sisältö hukataan huonoon esitykseen.

          Eli minulle insinöörimäinen esiintyminen on väärässä paikassa negatiivinen asia. Jos puhutaan kahden operaatiovahvistimen eroista jossain tehtävässä, niin se puolustaa paikkaansa. Mutta jos halutaan vaikuttaa, niin silloin insinöörimäisyys pitää leikata esiintymisestä pois.

          Kuhan pohdin ihan omaksi iloksi, Kari…

          • Tero Lahtinen #35

            Hmm. Nyt ehkä ymmärrän. Ei vaan tullut mieleen, että sanaan ”insinöörimäinen” voisi mitenkään liittyä jokin negatiivinen konnotaatio.

    • Katleena Kortesuo #36

      Lauri, minäkin kannatan kanavan valintaa. Se oli erityisen onnistunut.

      Enkä väitä, että Sipilä olisi epäonnistunut puheen sisällössä. Sen sijaan puheenkirjoittajan taidoissa ja Sipilän esiintymisessä on rutkasti hiomisen varaa.

  12. Heikki #37

    Ymmärrän Katleenan kritiikin, mutta omasta mielestäni esiintyminen oli parempaa kuin 6+.

    Jos Sipilä olisi käyttänyt enemmän metaforia ja tuonut vahvemmin tunnetta peliin (en tiedä, olisiko pystynytkään), niin nyt puhetta kritisoitaisiin siitä, että se oli pateettinen ja pelasi vanhoilla kielikuvilla. ”Siinä se yritti vedota tunteisiin ja talvisodan henkeen.” Luulenpa, että suurin osa niistä, jotka hyväksyvät hallituksen toimet perusteluineen piti puhetta varsin hyvänä. Vastaan olijat pitivät puhetta naurettavana ja pelleilynä tms. Tästä jakolinjasta kun päästäisiin irti, niin Suomen tie olisi valoisampi.

  13. Eevastiina #38

    Myös faktat voivat vedota tunteisiin. Minussa ainakin herätti tunteita konkretisoitu faktatieto Suomen velan kasvavasta määärästä (miljoona per tunti yöt ja päivät jo seitsemän vuoden ajan, näin se muistaakseni oli).

    Tunteita minussa herätti myös Sipilän rehellisen oloinen kertomus siitä, miten hän oli valvonut yöllä miettiessään lisien poistoa.

    • Katleena Kortesuo #39

      Eevastiina, nämä olivat puheen ainoat tunteisiin vetoavat kohdat. (Onneksi siellä olivat ede ne.)

      Sipilän tehtävänä olisi saada epävarmat puolelleen, ja siihen tarvitaan tunteisiin vetoavia puheita.

  14. Tero Lahtinen #40

    Tyylistä ei tietenkään kaikki tykkää, mutta uskon, että tämä puhe jää historiaan yhtenä Suomen politiikan parhaista puheista koskaan.

    Vertailukohtana: Tultuaan valituksi pääministeriksi (tarkalleen ottaen kok. puheenjohtajaksi, mutta sama asia) Stubb piti linjapuheen. Puhe oli puheteknisesti hieno ja taidokas.

    Siinä oli kolme pointtia, kuten kaikki muistavat.

    Ulkomuistista ja googlaamatta: mitkä ne olivat?

    Juu, ei tullut minullekkaan mieleen näistä yksikään.

    Sen sijaan uskon Sipilän miljoonan euroa tunnissa, yötä päivää arjet pyhät, olevan kansakunnan syvämuistissa.

    • Katleena Kortesuo #41

      Tero, minäkin uskon, että tämä jää suomalaisen poliittisen puheen historiaan. Syy ei kuitenkaan ole siinä, että Sipilän puhe olisi ollut loistava. Sen sijaan syy on siinä, että suomalaisen poliittisen puheen taso on luokattoman huono.

  15. Tuuli #42

    Yhteisvastuuta haluaisi suuri osa Suomen kansasta, mutta moni kokee tulevansa vain petetyksi ja tyhjiin imetyksi toisten korottaessa palkkojaan (mm. eduskunnan palkankorotusviestit suurten lamauutisten ja leikkausten jälkeen 90-luvulta alkaen). Tietyt tahot ovat hukkuneet rahaan jo 90- luvulla (Säästöpankin mainos). Nämä rahat viedään uutisten mukaan ulkomaille verottajan ulottumattomiin. Totta vai tarua? Sipulin puheesta en saanut tähän vastausta. Osallistuvatko kaikki todella talkoisiin?

  16. Sanni #43

    Vähän taidan olla myöhässä tästä keskustelusta, mutta en anna sen häiritä.

    ”You never let a serious crisis go to waste. And what I mean by that it’s an opportunity to do things you think you could not do before.”
    Rahm Emanuel

    Kriisi voi olla keksittykin, ei niin väliä.

    Nyt on tullut aika heikentää työntekijöiden asemaa, sen sijaan että laittaisimme esim. veroparatiisit kuriin. Meillä ei edes ole mitään suurempaa hätää tällä hetkellä, sillä vaihtotaseemme on suurinpiirtein plusmiinusnolla. Valtion menot saattavat toki olla liian isot suhteessa tuloihin, mutta tuosta 1 000 000 per minuutissa velkaantumisesta, jota taloudesta ymmärtämättömät ihmiset pitävät nerokkaana retoriikkana…

    Valtiot velkaantuvat lähes aina, eikä valtioiden ole edes tarkoitus maksaa velkoja takaisin. Valtion velanotto on varallisuuden siirtoa yksityiselle sektorille. Valtio ei edes voi mennä konkurssiin omassa valuutassa, mutta euroon liittyessämme valitettavasti luovuimme omasta valuutasta. Nyt kuitenkin eurovaltioiden sallittiin QE:n yhteydessä ostaa omia velkapapereitaan keskuspankin kautta ja näin valtio luo rahaa. Valtio ei velkaannu millekään ilkeälle taholle, vaan luo itse rahaa ja käyttää tämän rahan valtion talouden pyörittämiseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Luomalla rahaa, valtio ottaa resursseja käyttöön, jotka muuten eivät olisi käytössä. Jengi sen sijaan, että rakentaisi esim. sairaaloita makaisi vain himassa syömässä popcorneja ja katsomassa Netflixiä, josta valtio joutuu myös maksamaan.

    Ihmiset ovat hölmöjä ja luulevat valtion velkaantumisen olevan sama asia kuin yksityisen sektorin – ymmärtämättä, että itsenäinen valtio voi luoda omaa rahaa miten paljon lystää. Esim. Japanin keskuspankki omistaa yli 100 % bkt:sta Japanin velasta, joka on reippaasti yli 200 % bkt:sta ja silti Japanin korkokulut ovat maailman pienimmät. Kiitos näppärän järjestelmän, jossa Japani vain luo rahaa. Velkaantuminen ulkomaan valuutassa on tietysti eri asia.

    Saksa on meidänkin ongelmien syy, koska siellä ei palkkoja ole tarpeeksi nostettu ja heidän vaihtotaseensa ylijäämä on 4 x Suomen budjetin suuruinen. Yhteisessä valuutassa tämä meinaa sitä, että Saksa pitää euron liian vahvana muille euromaille sisäisesti ja ulkoisesti. Näin suuri ylijäämä on kasvu- ja vakaussopimuksessa kielletty, mutta kukaan ei puhu siitä valtamediassa.

    Tätä pathokseen menevää argumenttia on käytetty ohjaamaan lampaita jo hyvin pitkään ja näin tulee jatkumaan niin kauan, kun kansamme on sivistymättömiä moukkia, jotka luulevat, että Sipilän puheessa oli jotain hyvää ja totuudenmukaista.

    Puhe oli lähes pelkkää propagandaa, jolla oikeutetaan tulevat leikkaukset työehtoihin ja palkkoihin. Myöhemmin leikataan vielä työttömyyspäivärahaa, kun tämä nyt ensin saadan tämä nykyinen agenda pois päiväjärjestyksestä.

    Jos oikeasti haluttaisiin leikkausten koskevan kaikkia, niin puututtaisiin myös verokikkailuun ja tätä ay-joukkojen tulisi vaatia.

    Oikeasti hyvä puhe on esimerkiksi Risto Rydin puhe jatkosodan alettua, vaikka siinäkin on hieman propagandaa, mutta se on kerrassaan maagista propagandaa https://www.youtube.com/watch?v=YWHHliGf-Yk

    Tässä linkki, josta voi tutustua valtion velan todelliseen luonteeseen. http://www.businessinsider.com/the-growing-government-deficit-actually-means-savings-for-the-private-sector-2011-2?IR=T

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.