Ei, sinä et saa tehdä yritykselläsi rahaa!

Löysin jälleen kerran absurdin mielipiteen tekstaripalstalta:

"Fida mainostaa, tee hyvä teko, lahjoita Fidalle! Tavarat ylihinnoitelutja, olisiko hintojen tarkistus paikallaan kun kaikki myytävä tulee lahjoituksena! -Kirppisfani"

Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 21.1.2017

Olisi hauska nähdä, kuinka kirjoittaja itse pyörittäisi yritystä, jonka tehtävänä on muun muassa

  1. maksaa palkat
  2. maksaa vuokrat
  3. maksaa työnantajamaksut ja muut yhteiskunnalliset velvoitteet
  4. tuottaa voittoa hyväntekeväisyyttä varten.

Nämä kaikki pitää hoitaa sillä, että myyt kahvikuppeja eurolla ja kauluspaitoja kolmella. Hyvällä tuurilla voit saada kaupattua sohvan viidelläkympillä. Tämän päälle joku sanoo, että ”ei, sinä et saa tehdä voittoa, vaan sinun pitää antaa minulle ne voitot alennuksina!”

Jostain syystä voitot eivät kuulu sille, joka ne tekee ja ottaa riskin. Ilmeisesti voitot kuuluvat sille, joka niitä vaatii tekstaripalstalla.

Petyin tänään kaverini Petteri Järvisen tekijänoikeuskirjoitukseen, sillä hänellä oli postauksessaan sama ajatus kuin Kaupunkiuutisten tekstailijalla. Juristi ei saa tienata rahaa!

Petteri kirjoitti näin:

Turre Legalin osakas Herkko Hietanen toteaa [Hesarin] jutussa, että kyse on bisneksestä eikä moraalista. Se antaa toiminnasta varsin opportunistisen kuvan. Toinen juristi vaatii rahaa, toinen pyrkii pienentämään vaatimusta ja kuittaa jenkkityyliin puolet säästöstä itselleen.

(Surkeinta on, että Hesarin toimittaja oli siteerannut Herkkoa väärin. Herkko totesi toimittajalle, että ”juristin tehtävä on tulkita lakia, ei moraalia”. Tämän oikaisun Petteri kuitenkin sijoittaa myöhempään kohtaan tekstissään, ja hän jättää toimittajan virheellisen sitaatin ensiksi voimaan.)

Mutta asiaan: yrittäjällä on oikeus tehdä rahaa lakia noudattaen. Jos joku on ladannut laittomasti elokuvia verkosta, leffan tekijöillä on oikeus saada korvaukset työstään ja heillä on oikeus käyttää siihen puuhaan juristeja. Ja toisilla juristeilla on oikeus puolustaa lataajia ja pienentää heidän kulujaan.

Fidalla on oikeus myydä kahvikuppeja eurolla. Mielipidekirjoittajalla on oikeus jättää ne ostamatta. Turre Legalilla on oikeus auttaa leffojen lataajia puolittamaan kulut. Leffojen lataajilla on oikeus jättää palvelu käyttämättä. Meillä kaikilla on oikeus tehdä laillista yritystoimintaa, ja meillä on myös oikeus jättää huonot palvelut ja tuotteet ostamatta.

Jos lähdemme syyttämään yrityksiä rahastamisesta, silloinhan kaikki palkkatyökin on rahastamista. Kuinka kehtaat ottaa rahaa ihmisten autojen korjaamisesta? Miten voit rahastaa toisen sairaalla lemmikillä? Aika hävytöntä elää sillä, että vanhukset tarvitsevat hoitajia. Tällainen keskustelu on absurdia, kestämätöntä ja totuudenvastaista.

* * *

Se on sitten eri keskustelu, onko nykyinen tekijänoikeuslaki hyvä. Lain huonoudesta ei kuitenkaan pidä syyttää juristeja, vaan eduskuntaa.

33 kommenttia

Toimittaja, älä tee aakkosjuttua

Kauppalehden Jenny Jännäri oli kirjoittanut jutun 100 asiaa, jotka pitää tietää juuri nyt.

Kivaa, ajankohtaisten asioiden listaus! Ja aakkostettuna!

Surullinen piirre kuitenkin oli se, että Jännäri oli halunnut kirjoittaa väkisin jotain jokaisen kirjaimen kohdalle. Niinpä pienpanimot on laitettu epäloogisesti kohtaan Ö niin kuin öl ja naisjohtajuus kohtaan X niin kuin X-kromosomi.

Jos yritykset tekisivät puhelinluettelonsa samalla logiikalla, niin Emppu Esimies olisi aakkostettu kohtaan Överi-Emppu, koska ”muuten tää öökirjaimen kohta ois ihan tyhjä, kun ei meillä oo ketään ööllä alkavaa”.

Jutun sisältö pitäisi koostaa pohditusti sadasta tärkeimmästä ajankohtaisesta ilmiöstä tai keksinnöstä. Sisältöä ei saa koostaa sen mukaan, millä kirjaimella alkavia sanoja juttuun satutaan tarvitsemaan. Muuten Å-kirjaimessa on aina Åbo tai Åland, riippumatta jutun aiheesta.

 

7 kommenttia

”Ei tällä diaesityksellä mitään tunteita haeta”

Viimeistelemme Jarkon kanssa diaesityksiä käsittelevää kirjaamme Lisää otsikko napsauttamalla. Kirjoitin tänään koosteen siitä, mitä ovat tunnetavoitteet diaesityksessä.

Liian monet diaesitysten pitäjät nimittäin kuvittelevat, että fakta on tärkeintä. He uskovat, että sisältö ratkaisee. Kun se on kunnossa, niin kaikki muu menee omalla painollaan ja yleisö lakoaa maahan palvomaan uutta messiastaan.

Väitän kuitenkin, että fakta ei riitä. Jokaisella diaesityksellä pitää olla kaksi tavoitetta:

  • tiedolliset tai taidolliset tavoitteet
  • emotionaaliset tavoitteet.

Mitä haluat saada aikaan? Mitä katsojien pitää ajatella tai tehdä, kun he ovat nähneet diaesityksesi? Mikä tunnereaktio heissä pitäisi herätä?

Tunnereaktio tarvitaan aina. On turha kuvitella, että pelkkä fakta kantaisi yhtään mihinkään. Tämä pätee silloinkin, kun osallistujissa olisi vain juristeja, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Asiaa on tutkinut muun muassa Nobel-palkittu taloustieteilijä Daniel Kahneman. Hän kertoo kirjassaan Thinking, Fast and Slow tunteiden voimakkuudesta ja siteeraa samalla psykologi Jonathan Haidtia:

The emotional tail wags the rational dog.

Mitä tunteiden huomiointi sitten tarkoittaa faktakeskeisen yleisön kanssa? Ei kai kukaan heistä ole tullut kuuntelemaan esitystä fiilisten vuoksi? Ethän sinä voi ryhtyä heittelemään ruusun terälehtiä ja paijaamaan päätä.

Jokainen ihminen kuitenkin käy tunteiden voimalla, vaikkei sitä itse haluaisi myöntääkään. Faktakeskeisessä osallistujaporukassa tunteet syntyvät esimerkiksi näin:

  • Osallistuja tuntee mielihyvää, kun arvostettu puhuja kertoo asian, joka tukee osallistujan mielipidettä. Hän voi jatkossa perustella omaa mielipidettään siteeraamalla asiantuntijaa.
  • Osallistuja tuntee tyytyväisyyttä ja oppimisen iloa kuullessaan uusia faktoja. Mitä helpompi hänen on muistaa nämä faktat, sitä pitemmälle tyytyväisyys kantaa, kun faktat hyödyttävät häntä omassa työssä.
  • Osallistuja nauttii, kun tieto on pureskeltu sopiviin palasiin ja sen kanssa edetään loogisesti. Esitystä on helppo seurata, eikä valtava datavyöry tukahduta.
  • Osallistuja kokee tyytyväisyyttä, jos hän saa olla yksi tuoreen tiedon ensimmäisistä vastaanottajista. Uusi tieto antaa hänelle kilpailuetua omassa työssä.
  • Osallistuja kokee huojennusta ja jopa iloa, kun hän saa helpon käytännön työkalun tai esimerkin monimutkaiseen asiaan. Hän säästää aikaa, kun hänen ei itse tarvitse ratkaista soveltamisen ongelmaa tai luoda uutta etenemismallia.

On siis turha väittää, että ”ei tänne ole tultu tunteita hakemaan”. Jokainen hakee tunteita, ja sinun tehtäväsi esiintyjänä on tuottaa niitä. Tunteet toki syntyvät eri asioista. Joku nauttii esiintyjän huumorista, toinen tarinoista, kolmas loogisuudesta ja neljäs käytännön vinkeistä.

Määrittele aina sekä tunnetavoitteet että tieto- ja taitotavoitteet, jotka haluat osallistujien saavuttavan. Ne voivat olla esimerkiksi tällaisia:

  • ”Haluan, että osallistujat poistuvat tyytyväisinä siihen, että he ovat oppineet virkkaamaan ketjusilmukan.”
  • ”Haluan, että osallistujat poistuvat toimeliaina ja innostuneina kokeilemaan uutta renkaanvaihtometodia, jonka heille esitin.”
  • ”Haluan, että osallistujat hieman turhautuvat kasauslinjaston nykytilanteeseen ja ryhtyvät vaatimaan muutosta toimintatapoihin.”
  • ”Haluan, että osallistujat kiinnostuvat oman motivaation merkityksestä ja ehkä oppivat vastaamaan omista tunteistaan reklamaatiotilanteissa.”
  • ”Haluan rohkaista ja innostaa osallistujia ottamaan paremman vastuun lisämyynnistä.”

Jos esitykselläsi ei ole tunnetavoitetta, se on vasta puolikas esitys.

8 kommenttia