”Ei sanoja, vaan tekoja”

Jotkut ihmiset luulevat, että teot ja sanat olisivat eriarvoisia ja että ne olisivat ylipäätään eri asioita.

”Me vaadimme: ei sanoja, vaan tekoja.”
”Ei ne suuret sanat, vaan ne pienet teot.”

Jokaisen aikuisen pitäisi ymmärtää, että sanat ovat tekoja:
– Kun sulhanen ja morsian sanovat tahdon, sitä kutsutaan naimisiinmenoksi.
– Kun nakkikioskilla kutsuu vierasta heppua dorkaksi, sitä kutsutaan riidanhaastamiseksi.
– Kun toimari toteaa, että nyt laitetaan leipäjonoon 500 ihmistä, sitä kutsutaan irtisanomiseksi.
– Kun vaimo sanoo miehelleen muuttavansa erilleen, sitä kutsutaan avioeron ottamiseksi.

Kaikki yllämainitut ovat tekoja, jotka pistetään toimeen sanojen avulla.

Sanoja ei pidä väheksyä siksi, että ne ovat sanoja. Sen sijaan joitain sanoja voi väheksyä siksi, että ne ovat turhia, typeriä tai valheita.

Tässä on iso ero.

Yleinen

Kerro oma kantasi

Kielen ja tekstin johtaminen

Organisaatioissa johdetaan kulloisenkin trendin mukaan asioita, halua, ihmisiä, itseä, laatua, omaa mieltä, osaamista ja strategiaa – in alphabetical order.

Näitten kaikkien apuvälineeksi haluan lanseerata tekstin tai kielen johtamisen.

(Siltä varalta että osa lukijoistani epäilee sarkasmia: olen aivan vakavissani.)

Miksi ihmeessä kieltä ja tekstiä pitää johtaa?

1) Siksi, että muuten tekstit (kuten esitteet, myyntipuheet, presentaatiot, arvokeskustelut ja sähköpostit) alkavat elää omaa elämäänsä, ja niistä saattaa tulla organisaatiolle haitallisia tai vahingollisia.

2) Siksi, että sanat vaikuttavat ajatteluumme – ja ne itse asiassa ovat osa ajatteluamme.

3) Siksi, että pienenä alkanut huhu, uskomus tai vähättely voi paisua ylettömiin mittoihin, jollei siihen osata puuttua.

4) Siksi, että rakentava kielenkäyttö antaa voimia työyhteisölle ja tekee bisneksestä tuottavampaa.

Liian usein tekstien johtaminen organisaatioissa rajoittuu tietoturvasäännöksiin ja viestintäkäytäntöihin. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin tiedostavaa otetta organisaation teksteihin ja kieleen (sekä puhuttuun että kirjoitettuun). Joissain tilanteissa tämä ote voi olla näkyvä ja jopa määräävä, ja joissain paikoissa taas äärimmäisen hienovarainen.

Voimakasta otetta tarvitaan esimerkiksi kriisiviestinnän ohjeistuksissa tai työpaikkakiusaamisen karsimisessa. Varovaisempaa työskentelyä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun joudutaan puuttumaan kahvitauoilla käytyihin keskusteluihin tai siihen, miten asiakkaista puhutaan työajan ulkopuolella.

Kuten huomaat, pidän organisaation asiana myös sitä, miten ja mistä ihmiset puhuvat. Tähän puuttuminen ei toki ole helppoa, mutta väitän että se on mahdollista ja oikeutettuakin.

Kielen johtamisella en tarkoita sananvapauteen puuttumista. Sen sijaan työpaikalle on mahdollista rakentaa keskusteleva kulttuuri. Tällaisessa organisaatiossa asioita uskalletaan ottaa esille, mutta ihmisten tai yksiköiden virheitä ei märehditä tai suurennella, eikä taukojen suurin hupi ole se, että Taneli/tuotanto/toimari mokasi taas.

Kielen johtaminen tapahtuu esimerkein ja keskusteluin. Työnantaja ei tietenkään voi ohjeistuksilla puuttua kahvitaukokeskusteluihin, mutta kun tämän teeman nostaa rakentavalla tavalla tapetille, ihmiset alkavat herätä vastuuseen omasta puheestaan.

Ei ole ihan sama, käytänkö kahvitaukoni naapuriyksikön haukkumiseen vai meneillään olevasta projektista keskusteluun.

Erityisesti asiakaspalvelussa tekstejä täytyy johtaa. Monesta sähköpostista ja puhelinkeskustelusta huomaa, että kielen johtaminen on jätetty tekemättä. Tekstien ja puheluiden laatu on kiinni yksittäisen työntekijän osaamisesta, eikä aina hänen esimiehensäkään tiedä, mitä hyvä laatu tarkoittaa tekstissä.

Esimiehen pitää olla huolissaan, jos

a) kahvitauoilla puhutaan kaikesta muusta paitsi työstä. Se kertoo, että työhön sitoutuminen on heikkoa.

b) kahvitauoilla puhutaan vain työstä. Se kertoo, että stressiä on liikaa eivätkä ihmiset ole kiinnostuneita toisistaan.

Yleinen

Kerro oma kantasi

Kun toimit näin, olet hyvä ihminen

Hampaat pitää harjata vähintään kahdesti päivässä. Kasvohoidossa täytyy käydä ainakin kerran kuussa. Myös kampaaja pitää varata kuukausittain, ja manikyyri on hyvä tehdä 2-3 kuukauden välein.

Lisäksi jalkahoitoa suositellaan puolivuosittain, hierontaa joka toinen kuukausi ja pilatesta viikoittain.

Kotona keittiö siivotaan päivittäin ja imuroidaan viikoittain. Kylppäri pestään kerran viikossa, ja kaapit siivotaan kahdesti vuodessa. Lattia on hyvä pestä kahdesti kuussa, ja matot viedään ulos samaan tahtiin.

Ahkerimmat pyyhkivät myös seinät ja katon.

Vaatevarasto pitää käydä läpi aina kauden vaihtuessa eli neljästi vuodessa. Tarkista myös lasten vaatekaappi. Samalla voit huoltaa vuodevaatteet, tuulettaa joulu- ja pääsiäistekstiilit ja tarkistaa talviurheiluvälineiden kunnon.

Lasku- ja kuittikansio perataan kerran vuodessa, ja samalla on hyvä tehdä veroilmoitus. Kilpailuta myös vakuutusyhtiösi, energiayhtiösi, teleoperaattorisi ja maksulliset tv-kanavasi vuosittain.

Sinulla pitää olla tammikuussa tipaton, helmikuussa kukkasipulien istutussessiot, maaliskuussa laihdutus- ja kuntokuuri rantakuntoon pääsemiseksi, huhtikuussa kevätsisustusviikot, toukokuussa kesänsuunnitteluistunnot, kesäkuussa paasto ja grillikauden avajaiset, heinäkuussa loma, elokuussa kulttuuriviikot ja uuden harrastuksen aloittaminen, syyskuussa säilöntä ja syyssiivous, lokakuussa energiapuhdistuskausi ja uuden harrastuksen lopettaminen, marraskuussa etelänmatka ja joulukuussa juhlavalmistelut. Välipäivinä keskitytään olennaiseen.

Auta armias, jos unohdat pestä meikit ennen nukkumaanmenoa.

Yleinen

5 kommenttia