Näin kehut työntekijää

Siskoni saa naispuoliselta pienyrittäjäpomoltaan tekstiviestejä, jotka ovat kaksisanaisia kehuja:

Hyvä tyttö

tai

Hyvä työntekiä
(juuri tällaisella kirjoitusasulla)

On tietenkin sympaattista, että työnantaja yrittää kannustaa työntekijää, mutta voisihan palautteen antoon hieman panostaakin.*

Miten sitten työntekijää pitäisi kehua niin, että se olisi aitoa ja uskottavaa – eikä naurettavaa tai epätarkkaa? Positiivisen palautteen antaminen on taitolaji.

1) Tarkenna kehusi. Sana hyvä on liian ympäripyöreä tarkoittaakseen mitään. Onko siskoni nopea, täsmällinen, huolellinen, iloinen, ystävällinen vai ammattitaitoinen?

2) Käytä esimerkkejä. Se kertoo, että olet paneutunut asiaan. ”Olit tosi taitava sen asiakkaan kanssa, koska osasit ottaa puheeksi myös XX-tuotteen / et lähtenyt väittelemään, vaikka asiakas oli provosoiva / huomioit myös hänen lapsensa.”

3) Kohdista kehusi. Älä kehu pelkästään tiimiä kokonaisuutena, vaan jokaista yksilöä erikseen aina tilaisuuden tullen.

4) Älä käytä mutta-lauseita. Anna kehu kehuna, äläkä liitä siihen kehityskohteita, jotka latistavat positiivista palautetta.

5) Anna positiivinen palaute mahdollisimman pian. On hieman epäuskottavaa, jos kehut keväällä sattuneesta onnistumisesta vasta joulun aikaan.

6) Kehu työntekijääsi arjessa, vaikka teillä olisi vain minuutin verran aikaa. Palauteen anto ei saa tapahtua pelkästään irrallisina, ennalta suunniteltuina kehityskeskusteluina, joiden voimin työntekijän pitäisi jaksaa taas vuosi eteenpäin. Kehujen pitää olla jatkuva osa arjen työtä.

Jos et anna työntekijällesi kunnollista positiivista palautetta, menetät hänet ennemmin tai myöhemmin.

* Pahinta on tietenkin se, jos palautetta ei saa lainkaan tai jos palaute on yksinomaan negatiivista.

7 kommenttia

Kirjoitanpa kirjan

Olen saanut kustannussopimuksen eräästä tietokirjasta, ja enää on vain yksi mutta.

Se kirja pitäisi kirjoittaa.

Niinpä tein jääkaapin oveen hienon tavoitetaulun välipalkintoineen. Tästä kelpaa katsoa, miten homma etenee. Olen tosin ottanut varaslähdön: aikataulutin kaikki sata sivua huhtikuulle, mutta olen jo saanut aikaiseksi 18 sivua. Tämä ehkä antaa hieman pelivaraa projektin loppupäässä.

Tein aikataulutuksen niin, että sivuja syntyy vähemmän huhtikuun lopulla. Aluksi ajatuksia nimittäin virtaa solkenaan, mutta loppuvaiheessa täytyy tehdä enemmän vanhan tekstin muokkausta ja jäsentelytyötä.

Kirjasin tietenkin ylös myös välipalkinnot, sillä mitä olisi kirjoittaminen ilman niitä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet palkintoni.

9 kommenttia

Älä lue sanomalehteä kävellessäsi

Luen työmatkalla usein ilmaisjakelulehtiä. Joskus Metroa ei ehdi kahlata läpi matkalla, joten luen sitä vielä hississäkin matkalla neljänteen kerrokseen.

Olin siis aamulla ala-aulassamme odottamassa hissiä. Tietenkin luin lehteä, ja vierelläni oli toinenkin nainen menossa yläkerroksiin. Astuimme hissiin, mutta minä jatkoin lukemista nenä lehdessä.

Keskityin johonkin kiinnostavaan kolumniin, ja kun hissin ovet aukesivat, kuljin vanhaa tuttua reittiä hissistä oikealle.

Nainen kulki edelläni, ja hän avasi oven toimistoon. Menin perässä lehteä lukien ja olin tyytyväinen, kun ei tarvinnut kaivaa avainta esiin.

Kun laskin lehden alas, tajuntani palasi.

Olin väärässä työpaikassa, kerrosta alempana kuin oma toimistomme on.

Nainen jatkoi käytävää pitkin eteenpäin. Minulle tuli kiire paeta, ennen kuin hän huomaisi, että hänen työpaikallaan on kutsumaton vieras.

Käännyin lehteni kanssa äkkiä ympäri ja työnnyin ovesta ulos.

Onneksi huomasin virheeni ajoissa. Pahimmillaan olisin voinut kävellä ”oman pöytäni” luokse ja jatkaa lukemista. Jossain vaiheessa aamua olisin havahtunut siihen, että työpaikallani on vieraita ihmisiä puhumassa vieraista asioista. Ties vaikka olisin soittanut poliisit paikalle.

Tarinan opetus: Älä lue lehteä, kun kävelet.

2 kommenttia