”Pyyhi puhdistusmaito ylöspäin suuntautuvin vedoin”

Kosmetologien maailma on jännä paikka. Siellä kaikki aineet pitää pyyhkiä kasvoilta ylöspäin suuntautuvin vedoin, niin naama muka veltostuu vähemmän.

Samalla logiikalla voin suurentaa rintojani pyyhkimällä vatsaläskejä kohti rintaliivejä. Vetojen suunta nähtävästi siirtää iho- ja rasvasoluja parempaan paikkaan.

Hyvät kosmetologit: pyyhkimisen suunta ei vähennä kasvojen veltostumista. Kun ihoni venyy, se roikkuu alaspäin, huolimatta siitä mihin suuntaan olen kasvoveteni luutunnut.

Yleinen

Kerro oma kantasi

Kuinka piilotan reiän paidassa

Erään kerran olin lähdössä toimistolta valmentamaan, kun huomasin, että mustan neulepaitani sivusaumaan oli tullut reikä. Reiästä vilkkui valkoinen iho varsin näkyvästi.

Valmennuksen alkuun oli aikaa vielä pari tuntia, joten jos olisin hetken tuumannut, olisin voinut tehdä jommankumman seuraavista tempuista:

a) Olisin voinut kysyä joltakulta kollegoistani, olisiko kenelläkään lankaa ja neulaa. (Myöhemmissä haastatteluissa kävi ilmi, että ainakin kolmella olisi ollut.)

b) Olisin voinut käydä vaatekaupassa ennen valmennusta ja ostaa uuden paidan.

Jostain syystä päähäni tuli kuitenkin luova idea:

c) Kun väritän kylkeäni mustalla spriitussilla oikeasta kohdasta, kukaan ei huomaa reikää.

Niinpä menin vessaan, käänsin kylkeni kohti peiliä ja iskin tussin paidanreiästä sisään. En kuitenkaan ollut ottanut huomioon sitä, että kun kättä nostaa ylös, myös paidan reikä nousee mukana. Tuloksena oli mustaa spriitussia valkoisissa rintaliiveissä.

Tajusin, että koska reikä liikkuu koko ajan, tussitemppuni olisi onnistunut vain, jos olisin värjännyt kyljestäni aanelosen kokoisen alueen.

Päädyin lopulta valmennukseen reiällisen paidan ja hauskan tarinan kanssa. Olihan sekin jotain.

Tarinan opetus: Jos tiedät olevasi impulsiivinen, voit opetella harkitsemaan toisen kerran.

Yleinen

Kerro oma kantasi

Suomessa englanniksi

Joskus Suomessa ei suomalainenkaan pärjää omalla äidinkielellään.

Erään kerran yritin ostaa Helsingin asematunnelin Picnicissä täytettyä paahtoleipää. Myyjä ei ymmärtänyt, vaan hän totesi, ettei heillä ole sellaisia. Katsoin tiskiä, jossa makasi täytettyjä paahtoleipiä. Osoitin yhtä niistä ja pyysin sellaista. Teinimyyjä kohotteli kulmiaan: ”Aaaai sä tarkotit tousteja!”

Vastaava esimerkki löytyy kerrosta ylempää, Robert’s Coffeen tiskiltä: siirappivalikoima on vain englanniksi.

Robertscoffee
Muut minä ymmärrän, mutta mitä on ”voirommi”?

No, pärjään kyllä ilman voirommin ymmärtämistä, mutta entäs ne, joille ei ole opetettu englantia kymmentä vuotta? Mitä jos tuosta listasta ei ymmärrä kuin otsikon ja ehkä lisäksi Vanillan ja Caramelin?

Pelkään, että Suomeen on syntymässä uusi syrjäytyvä ikäluokka. He ovat niitä, jotka työiässään vielä pärjäsivät, mutta eläkkeellä he eivät enää ymmärrä arkea: digiboksien kanavavalikoita, lounaspaikkojen omituisia ruokalajeja, uusien urheilulajien nimiä tai kahviloiden siirappilistoja.

Suomenkielinen yritys tai yksilö kuihduttaa englanninkielisillä ohjeistuksilla ja termeillä omaa kieli- ja kulttuuriperimäänsä. Olen huolissani ihmisestä, joka ei ymmärrä äidinkielellään kuultua sanaparia ”täytetty paahtoleipä”.

 

2 kommenttia