Näennäinen askel kuittaa aidon etenemisen #skippaavitonen

Esikoiseni oli leirikoulussa viisi päivää ilman hammasharjaa. Hän oli tehnyt itselleen pakkauslistan, rastittanut siitä hammasharjan, lähtenyt hakemaan hammasharjaa mutta ryhtynyt kesken kaiken tekemään muuta. Rastittaminen kuitenkin viestitti hänen aivoilleen valheellisesti, että homma on hoidossa.

Teen jatkuvasti itse samaa. Ajattelen aamupalan ääressä, että illalla pitää muistaa lähteä kävelylenkille, ja olen tyytyväinen päätökseeni. Se tyytyväisyys signaloi aivoilleni, että homma on hoidossa. Illalla sängyssä muistan, että se helkutin lenkki jäi tekemättä.

Vastaava ilmiö näkyy paraikaa Facebookissa, jossa kiertää taas mysteeristatuksia. Niillä kampanjoidaan rintasyöpätietoisuuden puolesta. Valitin samasta rintasyöpäkampanjasta täällä EOT:ssa jo kolme vuotta sitten.

Pelkään, että mysteeristatuksen kirjoittaminen antaa saman väärän signaalin aivoille kuin pakkauslistan rastittaminen etukäteen. Facebookin rintasyöpäpäivitys antaa ihmiselle sen uskon, että ”nyt olen tehnyt asialle jotain”. Epäilen, että lahjoituksia jää saamatta, kun ihminen kokee tehneensä jotain asian hyväksi.

Mikä sitten toimisi? Jotainhan pitää tehdä. Syöpää ei saa lakaista maton alle, ja syöpätutkimus tarvitsee tukea.

Oma ratkaisuni oli tänään tällainen:

1 kommentti

Nyt kannattaa opiskella Harmonia-sisustuskoulussa, koska Hesari teki puolueettoman artikkelin Harmonia-sisustuskoulusta

Hesarissa ilmestyi artikkeli sisustussuunnittelusta. Jutussa haastateltiin kahta Harmonia-sisustuskoulusta valmistunutta ja bonuksena saman koulun perustajaa. Jutun lopussa oli yksi pieni sitaatti toisen koulun edustajalta.

Hesari katsoi Harmonia-koulun niin arvokkaaksi, että se poikkesi normaaleista käytännöistään.

  • Jutussa oli mainittu kahteen kertaan, että molemmat opiskelijat ovat käyneet Harmonia-koulua. Yleensähän hyvässä lehtijutussa ei ole tällaista toistoa.
  • Hesari uutisoi toisen opiskelijan, Marika Hisingerin aiemman opiskelupaikan eli Harmonian, mutta nykyisen opiskelupaikan nimeä ei enää mainittu. ”Nyt Hisinger jatkaa opintoja ja suorittaa suunnittelutöiden ohella sisustajan näyttötutkintoa.”
  • Jutussa oli kirjoitettu koulun nimi sen oman brändin mukaisesti ja kieliopin vastaisesti, siis ”Harmonia Sisustuskoulu”. Yleensä Hesari käyttää kieliopin mukaista asua ja antaa piut paut bränditoiveille – mikä on tietty fiksu journalistinen valinta. Tällä kertaa annettiin päätösvalta toimituksen ulkopuolelle ja noudatettiin brändin toiveita.
  • Harmoniasta kerrotaan toisteisesti kahteen kertaan sijainti kaupunginosan tarkkuudella (Helsingin Käpylä). Muista kouluista kerrotaan kaupunki, eikä aina sitäkään.
  • Hesari listasi jutun lopussa myös muita sisustus- ja arkkitehtikouluja, mutta se kertoi seuraavan kurssin alkamisajan vain Harmoniasta.

Täytyy onnitella Harmonian viestintäporukkaa. He ovat saaneet käsittämättömän tekstimainoksen läpi valtakunnan suurimpaan päivälehteen journalistisena artikkelina.

 

 

5 kommenttia

Viestintäammattilaisilla on toissavuoden linjakartta ja viime vuosikymmenen bussiaikataulut

Viestintäalan ammattijärjestö Procom ry teetti jäsenistölleen kyselyn henkilöbrändeistä. Kysely on osa Johanna Strömsholmin gradua.

Kyselyn yhteenvedoissa on muutama äärimmäisen nolo piirre. Lainaan tähän Strömsholmin kuvia hänen luvallaan. Tämä ei ole kaunista katsottavaa viestintäammattilaisille.

Henkilobrandi vaikeus

Mikä henkilöbrändin kehittämisessä on vaikeaa? Klikkaa kuva suuremmaksi.

Mikä henkilöbrändäämisessä on vaikeaa viestintäväen mielestä? On ihan ymmärrettävää, jos moni ajattelee henkilöbrändäyksen olevan hankalaa, mutta viidesosalla vastaajista on hieman erikoisemmat perustelut vaikeudelle:

  • kielteisyys henkilöbrändäystä kohtaan
  • arkuus tai epävarmuus itsensä tai mielipiteidensä esiintuomiseen
  • välinpitämättömyys, kiinnostuksen puute.

Lyön täällä yhtä aikaa nyrkkiä pöytään ja kättä otsaan. Katsotaanpa, mitä nämä kolme suurta vaikeutta tarkoittavat.

Ensinnäkin jokaiselle viestintäalan ihmiselle pitäisi olla selvää, miksi henkilöbrändiä luodaan. Jos siitä on kielteinen kuva, se on sama kuin jos lääkärillä olisi kielteinen kuva stetoskoopista.

Olen huolestunut myös arkuudesta ja epävarmuudesta. Siinä on nimittäin syy, miksi viestintäammattilainen harvoin istuu hallituksessa tai johtoryhmässä. Pelko estää ottamasta kantaa. Niinpä on paljon helpompaa toteuttaa annettuja tehtäviä ja rustata tilauksesta vuosikertomusta.

Kolmas syy on ehkä pahin. Viestintäihmisen tärkein ominaisuus on innostus ja kiinnostus. Viestintäihminen on ajan tasalla, opettelee uutta ja kiinnostuu trendeistä. Jos omassa työssään kokee välinpitämättömyyttä ja kiinnostuksen puutetta, on aika huolestua ihan tosissaan.

Sometuntemus

Entä mitä henkilöbrändejä ihmiset tuntevat somesta? Kysymykseen vastaajat ovat siis viestinnän ammattilaisia vuonna 2016.

  • 3 prosenttia ei käytä somea työssään.
  • 11 prosenttia ei ”koe saavansa” lisäarvoa keneltäkään somessa.
  • 38 prosenttia ei tota niinku muista yhdenkään tyypin nimeä, jolta olisi saanut lisäarvoa.

Juuri äsken vuosi 2003 soitti. Se haluaa ympyrädiagramminsa takaisin.

12 kommenttia