Sadan prosentin lottovero tasaisi pelimerkit

Ansiotta saatu lottovoitto antaa ansiotonta etumatkaa. Siksi arpajaisvoittoja kelpaa verottaa sataprosenttisesti.

Lottovoitto herättää tunteita. Tiedän sen siitä, että olen itsekin joskus voittanut kolmekymppiä lotossa. Niinpä sain käteeni täysin ylimääräisen summan rahaa, jonka eteen en ollut tehnyt mitään. Siihen oli tiivistynyt vuosikausien lottoaminen, muttei omani.

Välistä minua liikutti ajatella sitä. Niin se lottoajien sakki vielä kuolemansa jälkeenkin helpottaa minunkaltaisteni elämää.

Oikeastihan lottovoitto on oudon arkaainen arpajaistalouden jäänne nykyaikana. Virallisesti elämme meritokratiassa, jossa ainoita oikeutettuja vaurastumisen muotoja ovat oma työ, ahkeruus ja neuvokkuus. Lottovoitto tulee pikkurahalla ilman omia ansioita.

Pelkällä lottokupongilla hankitun omaisuuden pitäisi olla tätä nykyä kauneusvirhe. Sehän on elämistä veikkausyhtiön siivellä. Eikä sellainen ole itsenäisen ihmisen arvon mukaista.

Lottovoittajat eivät ehkä mielellään kyseenalaista veikkausyhtiöltä saamaansa jättipottia. He kokevat, että heillä on siihen täysi oikeus. Laillisesti ja emotionaalisesti näin onkin, mutta entä moraalisesti ja älyllisesti?

Lottovoittoa vastaan puhuu ensinnäkin itsellisyyden moraali. On komeampaa pärjätä omin voimin kuin arpakupongin avustuksella.

Toinen on ansion moraali. Lottovoittaja ei ole pannut tikkua ristiin voittamansa summan eteen, joten hänen ei pitäisi sitä saadakaan.

Lottovoitto ei myöskään sovi yhteiskuntaan, joka välittää mahdollisuuksien tasa-arvosta. Elämän kisan tulee alkaa samalta viivalta ilman onnekkaan arpakupongin takaamaa etumatkaa.

* * *

Kuulostiko yllä oleva oudolta? Niin minustakin. Samat oudot väitteet on sanottu perintöveroista.

Jos kuitenkin haluamme olla johdonmukaisia (emmekä vain kateellisia), poistamme maailmasta kaiken muunkin rahallisen epätasa-arvoisuuden. Sataprosenttisen veron alle joutuvat siis perinnöt, osingot, pokerituotot, lottovoitot sekä koulun joulumyyjäisten kakkuarpajaiset. Onhan se epistä, kun joku muu voittaa piparkakkutalon mutta minä en.

Lisäksi haluan puuttua geneettiseen epätasa-arvoon, joka luo pituudellista epätasa-arvoa. Vaadin, että yhteiskunta lyhentää 190-senttisiä, sillä oman kokemukseni mukaan ihminen pärjää erinomaisesti 162-senttisenäkin.

Ja oma kokemushan on nykyään se valttikortti, jolla voi perustella kaiken.

31 kommenttia

  1. Elias #5

    Vertauksesi ei ole järin osuva, sillä lotota voi jokainen taustaan riippumatta. Vähätuloinen voi lotota, muttei voi vaikuttaa omiin lähtökohtiinsa, tässä tapauksessa vanhempiensa varallisuuteen.

    Loton suhteen kaikki ovat samalla viivalla, samoilla mahdollisuuksilla. Tietysti varakkaammat voivat lotota useamman rivin kuin köyhä, jolloin heidän mahdollisuutensa ovat tietysti suhteessa paljon paremmat kuin yhden lottorivin ottaneet, mutta absoluuttisesti lähelle samaa. Perintöjen suhteen ei vallitse samanlaista tasapuolisuutta, joten vertauksesi on, vaikkakin hauska, myös hieman höpsö.

    Mutta hesarin pääkirjoitus vasta pöljä onkin, aivan kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa, ei perintöveroa tai 100% perintövero. Enkä tiedä onko mokomaa kukaan tosissaan edes ehdottanut J.S Millin jälkeen.

    Se että perintöverossa on monia käytännön ongelmia, ei tarkoita että koko verosta pitäisi luopua. Perintöveron poistaminen taas johtaa pääoman kasautumiseen ja uuteen koroilla eläjien aatelistoon, mikäli Pikettyyn on uskominen.

    • Katleena Kortesuo #6

      Päinvastoin, mun vertaus oli erityisen osuva:
      1) Sekä perintö että lotto ovat ansiotonta rahaa.
      2) Rikkailla on isompi mahdollisuus lotota JA saada perintö.
      3) Vähävarainen ei voi vaikuttaa siihen, onko hänellä varaa lotota TAI saako hän perinnön.

      Mä kannatan kyllä perintöveron olemassaoloa, mutta en sen nostamista.

      • TomiP #7

        Lotto on yhteiskunnallisesti täysin marginaalinen asia (siis lottovoittajat). Perintö vaikuttaa kaikkeen. Pelkästään peritty raha ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa vaan myös peritty asema ja suhteet.

        On selvää näyttöä, että esim. kauppakorkeasta samoin paperein valmistuvista varakkaamman perheen vesa pärjää paljon paremmin työmarkkinoilla.

        • Katleena Kortesuo #8

          Tietenkin on olemassa epätasa-arvoa. Sitä tulee olemaan aina.

          Meillä on kuitenkin ilmainen koulutus, jonka ansiosta köyhänkin perheen lapsella on mahdollisuus opiskella ja saavuttaa hieman enemmän kuin mitä monessa muussa maassa olisi mahdollista.

          Korkea perintövero ottaisi myös tältä pärjääjältä mahdollisuudet pois: kaikki mitä hän olisi ansainnut köyhän lapsuutensa jälkeen vietäisiin pois, ja hänen lapsensa aloittaisi jälleen nollatilanteesta. Ei kuulosta järkevältä yksilön eikä yhteiskunnan näkökulmasta.

          • TomiP #9

            Pärjääjältä ei vietäisi mitään pois. Hänen vesoiltaan kyllä. Hän saisi nauttia työnsä tuloksista täysin rinnoin.

            Et huomioi olekkaan, että rikas voi menestyä olematta lahjakas ja ahkera. Köyhä ei.

            • Katleena Kortesuo #10

              Useimmat ihmiset rakastavat lapsiaan niin paljon, että he haluavat näille paremmat lähtökohdat kuin itselleen aikanaan. Kuinkahan moni olisi pärjääjä, jos hän tietäisi, että teki töitä miten paljon tahansa, lapselle ei jäisi mitään?

              Toki rikas voi menestyä olematta lahjakas ja ahkera. Se ei kuitenkaan ole multa pois millään tavalla. Joku on mua rikkaampi, joku on mua pitempi ja joku on mua älykkäämpi.

        • Jarmo #11

          No kielletään ihmisten väliset suhteet samalla. Aina kun vanhemmat tapaavat uusia ihmisiä, on lapset laitettava päivähoitoon siksi aikaa, ettei kukaan vaan tuntisi enempää ihimisiä kuin muut. Niin, ja eristyssellit sinne päiväkotiinkin.

      • Elias #12

        jo vain, ensimmäinen kohta on oikein, molemmat ovat saajalleen ansaitsematonta rahaa. Mutta tästä yhteydestä huolimatta ne ovat laadullisesti erilaisia, kaikilla on mahdollisuus lottovoittoon (pl. tietty täysin rahattomat), mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta perintöön. Siksi vertauksesi ei toimi. Lottovoiton mahdollisuus on kaikille avoin, joilla on euro siihen laittaa, mutta perintöönsä ei kukaan voi vaikuttaa. Siksi nämä kaksi eivät ole verrannollisia.

        Yksilön rikkaus ei itseasiassa vaikuta perinnön suuruuteen, ihminen voi olla rikas vaikkei hänen vanhempansa ole rikkaita. Ja samoin voi olla varaton vaikka vanhemmilla onkin rahaa. Ja kuten sanottu, rikkaalla on tietysti suhteessa suurempi mahdollisuus voittaa lottossa, onhan jo kahden rivin lotolla 100% suurempi mahdollisuus voittaa kuin yhdellä. Mutta molemmilla mahdollisuuksilla mahdollisuus voittoon on hyvin pieni. Ja varakkaiden vanhempien lapsen ei tarvitse tehdä mitään perintönsä eteen, se tulee itsestään. Lottovoittoon taas tarvitsee lotota.

        Viimeinen kohta lienee totta, mutta ero on niin pieni, että se lienee hyväksyttävissä.

        Tässä sinulla menee sekaisin määrällinen ja laadullinen ero. Lottovoitto ja iso perintö voivat olla (raha)määrällisesti samanlaisia, mutta laadulisesti erilaisia.

        • Elias #13

          äh, oikoluvun puute ja editoinnin puute: toiseksi viimeinen kappale, vastaus kohtaan kolme:

          vähävarainen ei voi tietenkään vaikuttaa lottovoittonsa mahdollisuuksiin, mikäli ei ole varaa edes siihen yhteen riviin. Mutta eurolla saa jo mahdollisuuden. Vanhempiensa varallisuuteen ei voi vaikuttaa, kaikkein vähiten mikäli ne ovat jo kuolleet.

          • Katleena Kortesuo #14

            Mä ymmärtäisin sun kritiikin, jos olisin verrannut toisiinsa omenaa ja nojatuolia. Mutta mä vertaan omenaa ja päärynää: perintö ja lottovoitto ovat monelle mahdottomia ja ne ovat kaikille ansaitsemattomia.

            Jos siis joku ajaa vaikkapa 60-prosenttista perintöveroa, hänen pitäisi ajaa myös 60-prosenttista arpajaisveroa.

          • Katleena Kortesuo #15

            Puutun kyllä vielä tuohon ”eurollakin voi lotota” -ajatukseen.

            Onko siis niin, että sitten ihminen on yhtäkkiä oikeutettu miljoonaan, jos hän on lykännyt euron verran lottoon? Mutta sitten hän *ei* ole oikeutettu miljoonaan, jos hän on ollut vanhempiensa omaishoitajana kymmenen vuotta ja vanhemmat haluaisivat jättää lapselleen miljoonaperinnön?

            Kuka on oikeutettu rahaan? Mitkä teot tai sijoitukset oikeuttavat rahaan? Ja onko niin, että pieneen rahaan ovat oikeutettuja kaikki, mutta isoon rahaan ei kukaan?

            • Elias #16

              ”perintö ja lottovoitto ovat monelle mahdottomia ja ne ovat kaikille ansaitsemattomia.”

              Kyllä, mutta se isoin ero on siinä, että omaan varallisuuteensa, ja näin myös lottovoiton mahdollisuuteen voi jokainen itse vaikuttaa. Kuolleiden vanhempiensa varallisuuteen taas ei voi kukaan vaikuttaa. Tämä tekee toisesta hyväksyttävämpää, toiseen on kaikki omalla toiminnalla vaikuttaa, toiseen ei.

              Köyhien vanhempien omaishoitaja näkee saman vaivan kuin rikkaidenkin, mutta silti vain rikkaiden vanhempien hoitaja saa ison perinnön. Mutta molemmilla on mahdollisuus lottovoittoon.

              Kyseessä siis on juuri ”omena ja nojatuoli” tilanne. Tämän voi tietysti kiistää, kuten teit, mutta niin kauan kuin tämä on järkevästi kiistettävissä, ei voida pitää epäjohdonmukaisena ihmistä, joka ei kohtele lottovoittoa ja perintöä yhteismitallisena.

              tämä menee tietysti melkoiseksi metakeskusteluksi, mikä on hirveän hauskaa, kun minä en kannata 100% perintöveroa (kannattaako kukaan?) etkä sinä perintöveron poistoa. Lienemme asiasta samaa mieltä, erimielisyys lyötyy lillukanvarsista.

              • Katleena Kortesuo #17

                Siirtykäämme siis metakeskustelusta itse asiaan. :)

                Joo, perintöveron pitää olla olemassa. Nämä sadan prosentin veron puheenvuorot ovat kuitenkin siitä ongelmallisia, että jotkut alkavat pitää 60 prosentin perintöveroa maltillisena tai järkevänä.

                Sen jälkeen alamme olla ongelmissa. Jos perintöveroa nostettaisiin kohtuuttomasti, se pienentäisi verokertymää, koska superrikkaat muuttavat ulkomaille.

  2. TomiP #18

    Lisätään vielä. Siis köyhän perheen vesalle koulutusei ole tie autuuteen siinä kuin rikkaan perheen vesalle. Toisaalta rikkaan perheen vesa pärjää ilman koulutustakin.
    Tasan ei mene nallekarkit.

  3. sig #26

    Noi sun väittämät on tosia, niinkuin ovat samat väittämät perintöverostakin. Sadan prosentin lottovero on ihan yhtä vakavasti otettava ehdotus kuin sadan prosentin perintöverokin. Ei se, että ”lyöt leikiksi” jo valmiiksi yliliioitellun keskustelunavauksen mitenkään invalidoi pointtia, että perintöveron madaltaminen vähentää säätykierron nopeutta ja sen nostaminen nopeuttaa sitä; juurikin siksi, että se on yli sukupolvien kerääntyvää pääomaa.

    Lottovoitot ovat pikkuhiluja teollisten pääomien rinnalla. Lottovoittaja ei luo kulttuuria mammonansa ympärille, teollisuussuvun vesa sen sijaan elää täysin irrallaan meidän muiden todellisuudesta, lottovoittaja tai ei.

    • Katleena Kortesuo #27

      Mä olen tismalleen samaa mieltä siitä, että sataprosenttinen perintövero ja sataprosenttinen lottovero ovat keskenään aivan yhtä järkeviä. Yhtä lailla 60-prosenttinen perintövero on yhtä järkevä kuin 60-prosenttinen lottovero.

      Järkevyysaste näissä kaikissa on aika tarkkaan nolla.

      Olen perintöveron kannalla sen suhteen, että sellainen pitää olla olemassa. Kun raha liikkuu, valtion on otettava osuutensa, jotta voimme turvata yhteiskunnan tarpeet.

      Sen sijaan perintöveroa ei voi nostaa juuri lainkaan. Mitä isommaksi sitä nostamme, sitä herkemmin superrikkaat siirtävät kirjansa ulkomaille, jolloin verokertymä pienenee. On järkevämpää verottaa 20 % miljoonista kuin 60 % kymppitonneista.

      • Anders #28

        Perintövero on jotain mitä ilmeisemmin moni ei ymmärrä, mukana jutussa on yleensä ainostaan ne henkilöt kenellä on miljoonia mitä luonnollisesti suomessa on pakko jollan tavalla paheksua.. Todellisuus on se että on paljon pienempiä yksityisiä firmoja mitkä kaatuu koska ne ei voi siirtyä vanhemmilta lapsille perintöveron takia – ei ole varaa.. Toinen on nämä ”pitäisi sakottaa kun saa kesämökin”.. ensin joudut ottaa lainan että saat verot maksettu ja sen jälkeen ei ole rahaa ylläpitää se, vaan lahoaa.. ei ole halpaa hupia omistaa jonkun kesämökin.

        Kysyppä lapselta että jos hän tekee työtä millä ansaitsee 20 karkkia, niin jos hän antaa ne kaverille niin niistä lähtee 4-10 niin onko oikeuden mukaista. Ei valtiolla ole mikään ominaisoikeus kaikkeen mitä kansalaiset tienaa. Ainakaan sillä menolla mitä nykyään kulutetaan aivan järjettömään isoja kuluja valtion toimesta. Ei ole isoja varallisuuksia ja silti alkaa tehdä mieli lähteä tästä valtion pilamasta maasta.

  4. Anders #29

    Isoin kysymys minulla tietysti on sekä lotosta että perinnöstä että mitä oikeutta valtiolla on siihen? Lotto on onni, perintö on jotain mistä on todennäköisesti jo maksettu lukuisat kerrat uudestaan ja uudestaan veroja, mitä järkevän ihmisen oikeustajua ei vaan voi ymmärtää.

  5. Bisnes #31

    Tässä tulee väkisinkin mieleen, että mitä sille kaikelle verotetulle omaisuudelle sitten tehdään? Jaetaanko se sosiaaliavustuksina ihmisille ketkä eivät ole tehneet tikkua ristiin avustuksen eteen? Ei hitto, Puttosen esittämän moraalisen ongelman ratkaisunahan on vain laissez-faire -kapitalismi.

    Tosiasiassahan 100% perintöveron ratkaisu olisi omaisuuden omistajanvaihto ihmisten elinaikana.

    Yleensä noita Puttosen tekstin tapaisia kirjoituksia näkee ihmisiltä keillä ei ole harmainta hajua siitä miten raha toimii. Se, että kuinka paljon rikkaimmilla on rahaa ei ole yhteiskunnallinen ongelma, vaan se, kuinka heikosti köyhimmillä menee. Rikkaathan vain tuottavat lisää rahaa markkinoille.
    Jos ajatellaan kommunismin ideaalia, kaikki saavat tarpeensa mukaan (ansiotonta omaisuutta) ja kaikilta saadaan kykynsä mukaan, toimii myös kapitalismi ideaalisti samalla tavalla; rahaa on markkinoilla niin paljon, että kukaan ei varsinaisesti hyvinvoinnilla mitattuna ole edes köyhä. Suurimpana erona näiden kahden välillä on vain inflaatio.

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.