Viestintäalan ammattijärjestö Procom ry teetti jäsenistölleen kyselyn henkilöbrändeistä. Kysely on osa Johanna Strömsholmin gradua.

Kyselyn yhteenvedoissa on muutama äärimmäisen nolo piirre. Lainaan tähän Strömsholmin kuvia hänen luvallaan. Tämä ei ole kaunista katsottavaa viestintäammattilaisille.

Henkilobrandi vaikeus
Mikä henkilöbrändin kehittämisessä on vaikeaa? Klikkaa kuva suuremmaksi.

Mikä henkilöbrändäämisessä on vaikeaa viestintäväen mielestä? On ihan ymmärrettävää, jos moni ajattelee henkilöbrändäyksen olevan hankalaa, mutta viidesosalla vastaajista on hieman erikoisemmat perustelut vaikeudelle:

  • kielteisyys henkilöbrändäystä kohtaan
  • arkuus tai epävarmuus itsensä tai mielipiteidensä esiintuomiseen
  • välinpitämättömyys, kiinnostuksen puute.

Lyön täällä yhtä aikaa nyrkkiä pöytään ja kättä otsaan. Katsotaanpa, mitä nämä kolme suurta vaikeutta tarkoittavat.

Ensinnäkin jokaiselle viestintäalan ihmiselle pitäisi olla selvää, miksi henkilöbrändiä luodaan. Jos siitä on kielteinen kuva, se on sama kuin jos lääkärillä olisi kielteinen kuva stetoskoopista.

Olen huolestunut myös arkuudesta ja epävarmuudesta. Siinä on nimittäin syy, miksi viestintäammattilainen harvoin istuu hallituksessa tai johtoryhmässä. Pelko estää ottamasta kantaa. Niinpä on paljon helpompaa toteuttaa annettuja tehtäviä ja rustata tilauksesta vuosikertomusta.

Kolmas syy on ehkä pahin. Viestintäihmisen tärkein ominaisuus on innostus ja kiinnostus. Viestintäihminen on ajan tasalla, opettelee uutta ja kiinnostuu trendeistä. Jos omassa työssään kokee välinpitämättömyyttä ja kiinnostuksen puutetta, on aika huolestua ihan tosissaan.

Sometuntemus

Entä mitä henkilöbrändejä ihmiset tuntevat somesta? Kysymykseen vastaajat ovat siis viestinnän ammattilaisia vuonna 2016.

  • 3 prosenttia ei käytä somea työssään.
  • 11 prosenttia ei ”koe saavansa” lisäarvoa keneltäkään somessa.
  • 38 prosenttia ei tota niinku muista yhdenkään tyypin nimeä, jolta olisi saanut lisäarvoa.

Juuri äsken vuosi 2003 soitti. Se haluaa ympyrädiagramminsa takaisin.

12 kommenttia

  1. Kerätään tähän alle kaikkien faksinumerot, niin saadaan tämä postaus leviämään laajemmallekin.

  2. Tutkimuksen otanta ei onneksi ole kauhean suuri, mutta kertoo silti jonkinlaisesta kuplasta, jossa vekkihametiedottajat lymyilevät.

          1. Viestijä on ehkä vähän turhan nykyaikainen. Vekkihametiedottaja luottaa lääkeruiskumalliin.

          2. Substanssimielessä soundaisi stereotyyppisesti vielä paremmalta vekkihametiedotussihteeri

  3. Muuten hyvä, mutta vähän paistaa läpi se ettei kirjoittaja nyt ihan kriittisesti tätäkään asiaa ajatellut vaan oma lehmä löytyi samasta ojasta.

    Henkilöbrändäys on samaa diipadaapaa kuin monet muut markkinointitekniikat joiden tarkoituksena on lisätä markkinaosuutta muihin kilpailijoihin nähden eikä niinkään tehdä tuotteesta parempaa tai tarjota asiakkaalle muuta kuin hyvää fiilistä kalliimmalla hinnalla, eikä sen vastustaminen mikään huono asia ole (koska oikeasti pitäisi yrittää tehdä parempaa tuotetta, ei luoda mielikuvaa paremmasta tuotteesta) – toki on ymmärrettävää että aivan kuten muunkin huuhaan kohdalla, sitä työkseen tekevät eivät välitä pätkääkään. ”Sehän ei ole tyhmä joka markkinoi, vaan se joka lankeaa brändiin”, vai miten se oikeistolainen kusetuslaulu menee?.

    1. Pie, tässä blogissa ei käytetä alatyylistä kieltä kuten ”kusetus”. Menkööt nyt tämän kerran, koska olet ensikertalainen.

      Kolme vastahuomiota pitää tietenkin esittää:

      1) Se on selvää, että henkilöbrändäyksen tavoitteena on kasvattaa omaa markkinaosuutta. Se on fiksua ja avointa bisnestä. Sellainen yrittäjä on typerä, joka ei markkinoi.

      2) Henkilöbrändin tavoitteena on nimenomaan kehittää omaa itseä ja omaa laatua. Yksi henkilöbrändin luomisen vaiheista on itsen kehittäminen, koska muuten jää muista jälkeen. Väitit, että ”henkilöbrändin tavoitteena ei ole tehdä tuotteesta parempaa”, ja siltä osin väitteesi on siis väärä.

      3) Sanoit myös, että henkilöbrändi on huuhaata. Uskomuksesi on kuitenkin pielessä. Henkilöbrändeistä tehdään yliopistotason tutkimusta, mikä kertoo, että myös akateeminen maailma tiedostaa henkilöbrändien olemassaolon. Tämän suhteen sinun kannattaa ehdottomasti päivittää tietosi, niin et sorru vääriin uskomuksiin.

      PS. Tässä blogissa voit vapaasti sinutella mua. Kolmannen persoonan puhuttelu ”kirjoittaja ei ole ajatellut” on vallankäyttöä, jossa sä yrität etäännyttää itsesi musta. Se ei onnistu täällä, koska tuollaisten tekniikoiden läpi on helppo nähdä.

  4. Onpa kyllä karua luettavaa. Minullekin, joka en ole mikään viestintäihminen vaan luotan vaan tarpeen tullen heidän taitoonsa.

    Kun rupesin lukemaan juttua, luulin kylläkin ensin, että Katleenan kauhistelun aihe on tuo viestintämateriaali, joka ei ole erityisen ammattimaisen näköistä…

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.