Oih, Pilkun paikka -kirjan inspiroimat kielioppivuodatukseni jatkuvat. Seuraavaksi käyn läpi viisi tyypillisintä väliviivamokaa. Puhun siis sekä lyhyistä viivoista (tavuviivoista eli yhdysmerkeistä) ja pitkistä viivoista (ajatusviivoista eli ranskalaisista viivoista). Jos olet viivasokea, ota opiksesi.
1) Virka- ja maastopuvut
Jos yhdyssanoissa on sama alku- tai loppuosa, sitä ei tarvitse toistaa. Poistettu osa korvataan tavallisella lyhyellä tavuviivalla. Viiva on kiinni yhdyssanan puolikkaassa – ja irti ja-sanasta.
Ei siis näin:
Minusta on ihana katsoa ratsu -ja moottoripyöräpoliiseja ja miettiä, onko heillä yllään puuvillatangat,- pitkikset vai- bokserit.
Vaan näin:
Minusta on ihana katsoa ratsu- ja moottoripyöräpoliiseja ja miettiä, onko heillä yllään puuvillatangat, -pitkikset vai -bokserit.
2) Ranskalaiset viivat luettelossa
Luettelomerkin jälkeen pitää laittaa välilyönti. Viivoista paras luettelomerkki on pitkä viiva, mutta monesti sähköisissä välineissä joutuu käyttämään lyhyttä, koska pitkä viiva ei kulje aina perille.
Ei siis näin:
Kiehtovimmat ammatit ovat
–poliisi
–palomies
–vääpeli.
Vaan näin:
Kiehtovimmat ammatit ovat
– poliisi
– palomies
– vääpeli.
3) Vääpelit voimavaraksi -yhdistys
Jos jonkin ihmisen, tuotteen tai yhteisön nimessä on sanaväli, tavuviiva tulee kiinni pääsanaan, ei nimeen. Viivan edellä on siis välilyönti. Käytä lyhyttä viivaa, vaikka Wordin Automaattinen Korjaus* yrittää muuttaa sitä pitkäksi.
Huomaathan, että jos varsinaisessa nimessä ei ole sanaväliä vaan vain tavallinen väliviiva, myöskään yhdysviivan viereen ei tarvita sanaväliä.
Ei siis näin:
Olen perustanut Vääpelit voimavaraksi –yhdistyksen, ja sen pää-äänenkannattaja on Virtaa vääpeleistä-lehti. Tähän mennessä jäseniä on kolme: minä, Kerttu -mummo ja Marja-Riitta –täti. Marja-Riitta vetää "Vääpeli-ilta" -nimistä tapahtumaa. Emme vielä ole saaneet sinne vääpeleitä, joten katselemme illoissa vääpeleiden kuvia Sony Full HD-televisiosta.
Vaan näin:
Olen perustanut Vääpelit voimavaraksi -yhdistyksen, ja sen pää-äänenkannattaja on Virtaa vääpeleistä -lehti. Tähän mennessä jäseniä on kolme: minä, Kerttu-mummo ja Marja-Riitta-täti. Marja-Riitta vetää "Vääpeli-ilta"-nimistä tapahtumaa. Emme vielä ole saaneet sinne vääpeleitä, joten katselemme illoissa vääpeleiden kuvia Sony Full HD -televisiosta.
* Kirosana kaikkien kielenhuoltajien keskuudessa.
4) Iät ja kestot
Tästä asiasta kerroin jo yhdyssanapostauksessa, mutta se pitää käydä läpi myös viivojen kannalta. Iät kirjoitetaan ilman viivaa (13 vuotta vrt. 13 lasta). Iästä tehdyt –ias-sanat kirjoitetaan viivalla (13-vuotias). Myös kestoa kuvaavat –inen-sanat kirjoitetaan viivalla (13-vuotinen vrt. 13-lapsinen).
Ei siis näin:
Olin 19-vuotta, kun tapasin 35 vuotiaan palomiehen. Siitä alkoi elämäni ihanin 11 päiväinen suhde, kunnes hän kehotti minua poistumaan paloaseman parkkipaikalta.
Vaan näin:
Olin 19 vuotta, kun tapasin 35-vuotiaan palomiehen. Siitä alkoi elämäni ihanin 11-päiväinen suhde, kunnes hän kehotti minua poistumaan paloaseman parkkipaikalta.
5) Poliisi-idoli, vääpeliyleisö ja palomiesseuralainen
Nyt pitää tunnistaa vokaalit ja konsonantit. Suomen kielen vokaalit ovat a, e, i, o, u, y, ä ja ö, ja konsonantteja ovat kaikki muut.
Jos yhdyssanan rajalla on kaksi samaa vokaalia, osien väliin tulee viiva. Sen sijaan viivaa ei tarvita, jos rajalla on kaksi samaa konsonanttia tai kaksi eri vokaalia.
Ei siis näin:
Minä haaveilen palomies-seuralaisesta. Minulla on myös poliisi idoleita. Haluaisin joskus esiintyä vääpeli-yleisölle.
Vaan näin:
Minä haaveilen palomiesseuralaisesta. Minulla on myös poliisi-idoleita. Haluaisin joskus esiintyä vääpeliyleisölle.
Kiitos hyödyllisistä artikkeleista. Kohdassa 3 mainitun Wordin hyvin ärsyttävän virheellisen ajatusviivakorjauksen saa estettyä. Ohjeet löytyvät täältä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/11.7.html
Word 2007:ssä valitse Office-painike ja Wordin asetukset. Sitten Tarkistustyökalut ja Automaattisen korjauksen asetukset. Oikea välilehti on Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa, vaikka sama asetus on myös Automaattinen muotoilu -välilehdellä.
Tosiaankin, tämän tyylisiä esimerkki lauseita pitäisi olla myös ylä asteen oppi-kirjoissa. Olisin minäkin saattanut oppia jotakin oikein kirjoituksesta! Ihan varmasti ostan pilkun paikka – kirjan jos kerran ohjeistus on tämän tyylistä, selkeää, ja helppoa! 😉
Hyvä kooste. Jos nillitetään, olen luullut, ettei yksikäsitteistä väliviiva-sanaa ole olemassa vaan merkin nimi on yhdysmerkki.
Wordin automaattikorjaus on kyllä tuhoisa asia. Käsittämätöntä, ettei sille vieläkään ole saatu opetettua suomen viivasääntöjä. Ja ikävää, etteivät monet äidinkielenopettajat osaa huomauttaa asiasta.
Macillä tuo pitkän viivan (ns. en dash –) saa muuten aikaan painamalla alt-nappia ja yhdysmerkkiä. Englannissa usein käytettävä vielä pidempi viiva (em dash —) syntyy, kun painaa pohjaan vielä shiftin. Windowsilla on vaikeampaa.
Koosteeseen voisi ehkä lisätä, että luettelomerkin tapaan myös ajatusviiva erotetaan välilyönnillä ympäröivistä sanoista.
Minua ovat vaivanneet moniosaisiin yhdyssanoihin liittyvät poikkeustilanteet, joihin ei kielenhuolto-oppaista tahdo löytyä ratkaisua. Jos kirjoitetaan kesä- ja talvirenkaat, yhdysmerkki liitetään kiinni ensimmäiseen sanaa, mutta mitä jos se olisikin moniosainen? Minne lisätä ensimmäinen viiva, kun on tarve puhua Vääpelit voimavaraksi ja Poliisit & palomiehet -yhdistysten yhteisistä kesäpäivistä?
Jos viivan laittaa kiinni voimavaraksi-sanaan, jää huomioimatta, että yhdyssana on kaksiosainen.
Matias, hyvä kommentti! Olemme tarkoituksellisesti välttäneet kirjassa "yhdysmerkki"-sanan käyttöä, koska se on ihmisille vieras.
Jos pyydän ihmistä piirtämään yhdysmerkin, suurin osa ei tiedä mistä on kyse. Sen vuoksi puhumme tavuviivasta, väliviivasta tai lyhyestä viivasta.
Tuo yhdysviivaongelma pitäisi kirjoittaa näin: "Vääpelit voimavaraksi- ja Poliisit & palomiehet -yhdistysten kesäpäivät". Siinä siis viiva tulee poikkeuksellisesti kiinni ekaan sanaryhmään, koska se ikään kuin ennakoi tulevan yhdyssanan jälkiosaa.
Aah, parkkipaikka, svetisimien kuningasluokkaa. Siis pysäköintipaikka. Kiitos kivoista esimerkeistä!
Yritin etsiä, enkä nyt tähän hätään löytänyt vastausta seuraavaan asiaan. Miksi sanotaan ”Musiikkia muusikkopojille -hanke”, mutta ”Musiikkia muusikkopojille ja -tytöille –hanke”. Eli miksei tuo pidempi ajatusviiva ole jo tuossa aiemmassa yhdistelmässä?
Käsittääkseni molemmat kirjoitetaan lyhyellä viivalla. Löysitko jostain säännön, jonka mukaan tuossa jälkimmäisessä olisi pitkä viiva?
Itse asiassa kysymys kumpusi siitä, että olen töissä hankkeessa, jonka nimi on juurikin muotoa ”Musiikkia muusikkopojille ja -tytöille –hanke”. Kirjoitin kaksi vuotta molemmat viivat lyhyinä, mutta sitten kielenhuoltajalta tuli ohje, että jälkimmäisen viivan tulee olla pidempi versio. Olen tyytyväisesti sitä muotoa viljellyt nyt vuoden, mutta muista syistä aloin googlettaa yhdysviiva-asioita ja huomasin, ettei missään ole tuollaista ohjetta. Onko minua siis jekutettu tai kielenhuoltaja itse töpännyt aikoinaan?
Tällainen sääntö tuli minulle puskista. Täytyypä selvittää asiaa.
(Btw, hankkeen nimi on niin kankea, että itse olisin nimennyt sen ”Musiikkia nuorille muusikoille -hankkeeksi” tai ”Musiikkia lapsimuusikoille -hankkeeksi”. Mutta tämä ei liity itse asiaan, kunhan hämmästelen.)
Haha, ehkä tuo oli vähän huono esimerkki. Mutta ei se ole mikään salaisuus, oikea nimi on siis: Lukumummi ja -vaari –toiminta (tai –toimintamallista pitää puhua joskus). Minäkin tarkistan kielenhuoltajaltamme, oliko hänen korjauksensa varmasti tarkoitettu noin.
Heipä!
Mikä on siis lopputulos yhdysviivan käytöstä hanke-sanassa/projekti-sanassa?
Aaapua, olen unohtanut selvittää asiaa. Kysyin nyt sitä Hesarin kielioppikeisarilta ja pilkkupäälliköltä Ville Elorannalta.
No niin, vastaus tuli kolmeltakin taholta. Tuohon kokonaisuuteen tulee kaksi lyhyttä viivaa, kuten epäilinkin:
Musiikkia muusikkopojille ja -tytöille -hanke
Lukumummi ja -vaari -toiminta
Vastauksen antoivat oma työparini Antti Mustakallio, Hesarin kielivääpeli Ville Eloranta sekä Twitterin Kielipoliisi.
Kiitos!