Voittava bisnesstrategia: jos et tiedä mitä tehdä, pysy paikallasi ja matki muita

Juttelin erään EOT:n lukijan kanssa. Kutsutaan häntä vaikkapa Karo Kehittäjäksi. Karo kertoi kehityskeskustelustaan entisen esimiehensä kanssa. Homma meni näin:

Karo: – No hei. Mä oon tota tälleen valmistautunu tänä vuonna. Mun mielestä meidän organisaation pitäisi laajentaa osaamispohjaa. Meidän pitäisi myös tarkistaa näitä henkilökohtaisia osaamisalueita ja vastuita. Mulla esim ei riitä mielekästä tekemistä koko työajalle ja sen vuoksi ajattelin ilmoittaa halukkuuteni koulutukseen. Tässä olisi näitä ehdotuksia. [laittaa esitteitä pöydälle]

Emppu Esimies: [katselee ulos ikkunasta, vilkaisee esitepinoa muttei avaa sitä]

[aikaa kuluu]

Emppu: – Ei se ole kyllä yhtään hyvä ajatus.

Karo [tyrmistyy mutta päättää koota itsensä ja haastaa pomon]: – Voisitko perustella, miksi olet tuota mieltä? Eikös jokainen organisaatio hyödy kouluttautumisesta ja osaamispohjan laajentamisesta?

Emppu: – Eihän me kuule voida tietää, mitä taitoja sitä tulevaisuudessa tarvitaan.

Karo [on hetken aikaa sanaton]: – Aha. OK.

Emppu: – Oliko sulla muuta? Pitää lähteä kotiin.

Karo: – Ei mulla muuta.

* * *

Mutta ei hätää. Onneksi oli välikehityskeskustelu vuoden kuluttua.

Emppu Esimies: – Kuule, mä olen ajatellut sitä sun koulutusasiaa.

Karo [toiveikkaana]: – Niin?

Emppu: – Ei se ole edelleenkään hyvä ajatus.

* * *

Karon ex-pomon asenne on tyypillinen pelkurijohtajan asenne. Pelkurijohtajan tikapuuhermoston logiikka kulkee seuraavasti:

  1. Ei aavistustakaan, mitä tehdä.
  2. Väärä valinta olisi kauhea juttu.
  3. Niinpä ei kannata valita mitään.
  4. Odotan paikallani ja katson, mitä muut tekevät.
  5. Ja sitten matkin muita.

Lienee selvää, että tällä asenteella ei päästä pitkälle. Lopputuloksena on yritys, joka peesaa kilpailijoitaan eikä keksi itse mitään. Tällainen firma ei ikinä pääse siniselle merelle seilaamaan, vaan se päätyy hintakilpailuun ja jatkuvaan perässäjuoksuun pysyäkseen edes jotenkin kehityksessä mukana.

Surkeinta on, että juuri kouluttautuminen, henkilöstön kehittäminen ja uudet oivallukset olisivat keino päästä kurimuksesta pois. Emppu Esimies ei kuitenkaan kykene tekemään päätöstä, koska hän haluaa ensin nähdä, mitä muut tekevät.

Ja onhan väärän valinnan riski aina olemassa. Itsekin olen tehnyt niitä helkutin monta. En silti olisi tässä, jos olisin jättänyt kaikki valinnat tekemättä.

* * *

Karo on sittemmin vaihtanut työpaikkaa. Kaikki varmasti yllättyivät tästä uutisesta.

 

4 kommenttia

  1. Kehittäjä Kippola #1

    Juuri kirjoitin päätöksenteon vaikeudesta blogiin itsekin ja siihen liittyvän meemin:

    Toimittaja haastattelee toimitusjohtajaa

    toimittaja:”Mikä on menestymisesi salaisuus?”
    tj:”Kaksi sanaa.”
    toimittaja:”Ahaa, ja mitkä ne ovat?”
    tj:”Oikeat päätökset.”
    toimittaja:”Mutta kuinka teet oikeita päätöksiä?”
    tj:”Yksi sana.”
    toimittaja:”Ja mikä se on?”
    tj:”Kokemus.”
    toimittaja:”Kuinka saat kokemusta?”
    tj:”Kaksi sanaa.”
    toimittaja:”Mitkä ne ovat?”
    tj:”Väärät päätökset.”

  2. Olli #3

    Jokusen kerran tavattu tuollainen pomo. Pahempi vielä oli se joka ehdotti koulutukseen/kurssille hakemista ja sitten tyrmäsi asian milloin mistäkin syystä.

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.