En ole prenikoiden perään. Olen jopa naureskellut, kun itsenäisyyspäivänä linnan juhlissa joillain ihmisillä on kolme kiloa metallia rinnuksilla.

Sain juuri yllätyspuhelun Hämeen Partiopiirin johtajalta. Minulle on myönnetty Suomen Partiolaisten hopeinen ansiomitali.

Puhelun jälkeen pääsi itku. Olen tosi otettu. Kiitollinen ja yllättynyt. Ylpeäkin.

Luulin ihan tosissani, että en välitä ansiomerkeistä, mutta se on kukkua. Kyllä minä selvästikin välitän.

Enpähän enää naureskele linnan juhlien vieraille.

7 kommenttia

  1. Onnea ansiomitalin johdosta! Olen partiokuvioissa oppinut, että siellä ei mitaleita jaeta solkenaan mutta kun jaetaan, jaetaan todella ansioista ja syystä. Syytäkin siis olla ylpeä.

    1. Kiitokset! 🙂 Olen vieläkin innoissani asiasta.
      Mitali luovutetaan Tampereella kevätparaatissa toukokuun lopussa. Jännää.

      1. Muistan pienenä kun olin paraateissa, ja näitä ansiomerkkejä jaettiin, se oli todella juhlallista. Ja pieni ihminen katsoi merkkiensaajia ylöspäin ja tunnelma oli ihanasti semmoinen ”nämä ovat tehneet hyvää työtä ja tähän kannattaa teidän pientenkin pyrkiä” 🙂 Vaikka oma partioura jäi lyhyeksi, pidän edelleenkin partiota aivan mielettömän upeana juttuna. Onneksi puolet jälkikasvusta ovat edenneet tällä uralla jo ohi kriittisten lopettamispisteiden.

  2. Onnea mitallin johdosta.

    Tunteeni ovat aikalailla samanlaiset. Sain täällä Ukrainassa YK.n mitallin henkilökohtaisista ansioistani lasten oikeusten puolesta. Minäkin luulin ennen ettei ne mitallit mitenkään minuun vaikuta – mutta kyllä vaikuttaa.

    Seuraan blogiasi mielenkiinnolla. Lähes 40v tekee tehtävänsä ja minun suomen kielen taitoni heikkenee.
    Mukavaa päivän jatkoa.

    Mirjam

    1. Vau, saamasi mitali on upea osoitus siitä, kuinka arvokasta työtä teet. Onneksi olkoon!
      Me ihmiset saatamme tosiaan väittää, ettei arvomerkeillä ole mitään väliä, mutta kyllä niillä on. Erityisen arvokkaita ovat merkit, joita ei myönnetä kenelle tahansa ja joiden edustaman asian puolesta on itse tehnyt töitä.

    1. Kiitos itsellesi – taisi sulla olla näpit aika isosti pelissä. 🙂

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.