Päivän Byrokraatti on tehnyt erinomaisen kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan työehtojen paikallista sopimista, irtisanomissuojan madaltamista ja helpompaa sosiaaliturvaa kaikille. (Tämän aloitteen on muuten jo allekirjoittanut myös fanittamani kansanedustaja, klassinen liberalisti Elina Lepomäki Facebook-päivityksensä mukaan.)
Aloitteen voima on sen kolmiosaisuudessa:
- Helpotetaan työntekijän palkkaamista poistamalla yleissitovuus työsopimuslaista.
- Helpotetaan työntekijän palkkaamista yksinkertaistamalla irtisanomissuojaa ja poistamalla takaisinottovelvoite.
- Luodaan perustulo- tai perustilijärjestelmä.
Kolmiosaisuus takaa sen, että hyödyt jakaantuvat kaikille. Emme nimittäin voi luoda ykkös- ja kakkoskohtaa ilman kolmosta, sillä muuten käsissämme on sama ongelma kuin rapakon takana: vähävarainen ihminen joutuu tekemään kahta työtä voidakseen elättää itsensä. Tällaista ei kukaan halua Suomeen. Niinpä aloitteen kolmoskohta eli perustulo tuo tähän ratkaisun. Ihminen saa osan tuloistaan valtiolta. Se tulo ei pienene, vaikka tekisi töitä perustulon ohessa.
Perustulon tai perustilin hienous on siinäkin, että byrokratia vähenee. Jos opiskelija pitää vauvavälivuoden tai jos työntekijä haluaa osa-aikaeläkkeelle, kaikki ratkaistaan samalla rahalla. Kenenkään ei tarvitse rustailla hakemuksia ja miettiä, onko nyt oikeutettu opintotukeen, kotihoidontukeen, työttömyyskorvaukseen tai kansaneläkkeeseen. Samalla valtion kulut vähenevät, kun byrokratian ja työntekijöiden määrää voidaan karsia.
Allekirjoita sinäkin kansalaisaloite. Suora linkki kansalaisaloitepalveluun on tässä.
Siis, lasketaan uusien työntekijöiden palkkoja, ja helpotetaan vanhojen työntekijöiden irtisanomista jolloin voidaan ottaa halvempia tilalle. Mikä voisi mennä vikaan?
Nyt sulla ei taida olla kokemusta työnantajuudesta. Jos työnantajalla on töissä huipputyyppi, hän ei vaihda sitä tyyppiä ”halvempaan”. Itse en missään nimessä luopuisi assistentistani Super-Siiristä (joskin mä tiedän menettäväni Siirin, kun hän saa kokopäivätyön opettajana). Joku muu ehkä tekisi samaa työtä halvemmalla, mutta mä en uskalla etsiä uutta, ennen kuin on pakko.
Jokainen rekrytointi on yrittäjälle riski. Se, että työntekijä on ”halvempi”, ei tarkoita, että hän olisi parempi, mukavampi, tehokkaampi tai kivempi persoona. Siksi vaihto ”kalliista halpaan” ei useinkaan ole järkevää.
Jos irtisanomista helpotettaisiin, sen tavoitteena ei ole päästä eroon kokeneista tyypeistä tai parempipalkkaisista tyypeistä, vaan niistä harvoista työntekijöistä, jotka ovat laiskoja tai asiattomia. Nykyään jos työntekijä tekee jatkuvasti virheitä tai on jopa työpaikkakiusaaja, työnantajan on kustannettava tälle koulutus, jotta työntekijä parantaisi tapansa. Työntekijää ei pysty kuitenkaan irtisanomaan subjektiivisista syistä kuin äärimmäisen harvoin. Tämä on vääryys, joka pitää korjata.
Keskitytäänpä nyt kuitenkin kolmoskohtaan. Tuossa aloitteessa oleellista on se perustulo tai perustili. Yhdelläkään pitseriayrittäjällä ei ole varaa maksaa tarjoilijalle kummoista palkkaa, ja siksi yrittäjäperhe tekee kaiken itse. Moni yrittäjä pystyisi kuitenkin tarjoamaan hieman matalapalkkaisempaa tarjoilijan työtä, jota tarjoilija pystyisi tekemään perustulon kanssa.
Ja toki meillä voisi olla silti jokin minimipalkkalaki, ettei kukaan joutuisi tekemään töitä vitosen tuntipalkalla.
No totta, ikinä ei ole käynyt vaikka niin että on ulkoistettu porukkaa ja siten siirretty halvemman tessin alle, ei ikinä.
Niijuu, kolmoskohta, samalla kun valtio maksaa palkat, eli tukee yrittäjiä, ni voisko valtio maksaa verot kanssa?
Ja mihin tarvitaan minimipalkkalakia kun tessit on yleissitovia. Samaten sosiaaliturvan tasolla voidaan vaikuttaa siihen mikä on minimipalkka, ei sitä erikseen tarvitse lakiin kirjata. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa että halutaan laskea palkkoja, minimipalkkahan luonnollisesti olisi kiinteä, eikä sitä kovin usein jaksettaisi säätää.
Lopetahan nyt kärjistäminen ja yritä keskustella fiksusti.
Jos jokin työnantaja vaihtaa toimialaa halvemman TES-sopimuksen alle, se on mahdollista jo nyt. Tämä ehdottamani kansalaisaloite ei muuta sen osalta mitään.
Ja huomaathan, että valtio ei maksa palkkoja, vaan perustilin tai perustulon. Se on eri asia kuin palkka.
Minä muuten vastustan julkisia yritystukia. Ne voi karsia pois valtion budjetista saman tien.
Seuraavan kommentin vaadin sinulta omalla nimelläsi, sillä en tykkää keskustella kasvottomien ihmisten kanssa – varsinkaan jos he kärjistävät asioita tahallaan.
Olisin olettanut että itse asia on oleellinen, eikä se kuka sen sanoo, nähtävästi olin sitten väärässä.
Tietenkin puhujalla on väliä. Jos esimerkiksi olet töissä ay-yhdistyksessä tai olet vasemmistoanarkisti, se vaikuttaa motiiveihisi.
Kaksi anonyymiä voi helposti keskustella keskenään, mutta se ei ole tasapuolista, että minä keskustelen omilla kasvoillani ja sinä verhon takaa.
Niin vähän samaa mitä tuolla Facessa sanoin (kahden foorumin loukku).
Mun ja sun yrityksessä tuo mitä sanoit pitää paikkansa. Me halutaan hyviä tyyppejä, ja niille voi maksaa hyvin. Hyvät tyypit on meidän kanssa hyvässä neuvotteluasemassa, koska me ei haluta menettää niitä. Tämä on ominaista asiantuntijayrityksissä missä me toimimme.
Toisaalta on olemassa myös sellaista työtä, jossa työntekijä on aika helposti korvattavissa. Joihinkin hommiin riittää se ok-tyyppi, kunhan ei maksa paljon. Ja sama ottaa muutama enemmän ja antaa niille kaikille muutama tunti, eipähän haittaa sitten jos joku niistä vaikka sairastuu.
Tällaista työtä varten tarvitaan edelleen työelämän pelisäännöt. Nyt niitä tuo pääasiassa TES:it.
Joo, erot ovat ilman muuta isoja toimialojen välillä.
Ongelmana on, että nykyinen TES ei mahdollista sitä, että työtä saisivat myös syrjäytyneet ja kielitaidottomat. Heidät pitäisi saada integroitua yhteiskuntaan, mutta palkkausehdot ovat työnantajalle niin kovia, että erityisryhmät eivät työllisty. Tämä aiheuttaa syrjäytymisen kierteitä ja periytyvää huono-osaisuutta.
Meidän pitäisi pystyä antamaan ihmisille keinoja arvokkaaseen elämään. Tosi monelle Suomessa työ on niin tärkeä osa elämää, että sitä haluttaisiin tehdä vaikka pienemmälläkin palkalla. Nykylaki ei kuitenkaan mahdollista tätä. Kaiken lisäksi työtön ei voi ottaa mitään töitä kannustinloukkujen takia.
Tämä aloite mahdollistaa kaikkien saamisen työnsyrjään kiinni. Tästä tulotasosta sitten ahkerat ja pätevät voivat halujensa mukaan edetä – ja toisaalta sekin olisi ihan OK, jos joku haluaisi elää perustulolla ja tehdä vain silloin tällöin keikan tai pari.
Ihan salettiin muuten vaihtaa. Ehkä sinä et vaihtaisi ja moni pienyrittäjä saattaa toimia samoin – mutta isot yritykset eivät toimi yhtä loogisesti näissä asioissa ja saattavat säästämisen nimissä hyvinkin tehdä ”järjettömiä” ratkaisuja. Olen seurannut näitä sivusta, joten sitä tapahtuu.
Mutta en silti vastusta, jos/kun perustulo on kyllin suuri. Siis sellainen, jolla tulee toimeen ilman, että täytyy tehdä töitä. Mun mielestä nimittäin ei ole sekään oikein, että palkkoja poljettaisiin älyttömän paljon, koska siihen se helposti johtaa, jos yleissitovuus romutetaan.
Perustulo ei voi olla kovin iso, koska siihen ei ole rahaa. Vertaisin sitä suuruudeltaan opintorahaan: senkin ohella on pakko tehdä töitä.
Palkkoihin tarvitaan joka tapauksessa minimiraja, jotta kukaan ei joudu tekemään töitä viitosen tuntipalkalla.
Työnantaja varmaan lähtee siitä olettamuksesta, että työntekijän palkkaaminen maksaa vähemmän kuin hänen työnantajalle tuoma lisäarvo. Useilla aloilla tämän lisäarvon mittaaminen on vaikeaa, mutta periaatteessa näin täytyy olla ainakin yksityisella puolella. Muuten seuraa se, mikä on turhan monen yrityksen kohtalo, konkurssi.
Työttömyyteen on yksilötasolla varmaan lukematon määrä syitä. Osalla ihmisistä se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että heidän henkiset ja fyysiset kykynsä eivät vain riitä tuottamaan työnantajille sitä lisäarvoa, joka on heidän palkkaamisensa edellytys. Voi olla myös niin, että työnantajilla olisi kyllä töitä tarjolla, mutta ei sellaista, josta voisi maksaa riittävää palkkaa.
Seurasin pitkään erään työpaikan keskitason osaamista vaativan työntekijöiden vaihtumista. Tolkulliset työntekijät viipyivät siinä keskimäärin vuoden, koska palkka oli aika pieni, työ rutiininomaista ja mitään etenemisen mahdollisuuksia ei ollut. Lopulta rekrytointi osui Peterin periaatteen mukaiseen henkilöön, joka siis siityi suoraan tehtävään, johon hän ei ollut täysin pätevä. Siinä hän sitten roikkui hyvän irtisanomissuojan ansiosta kunnes työnantaja ulkoisti koko homman.
Yhteiskunnan kokonaisvaltainen etu on, että homma pelaa. Vähän vaatimattominkin kyvyin varustettuja henkilöitä voidaan työllistää mielekkäästi heidän ihmisarvoaan polkematta, mutta toisaalta kukaan työnantaja ei jää epäonnistuneen rekrytoinnin vangiksi.
Olen ollut jo kymmenet vuodet perustulon kannattaja. Se on minusta ainoa järkevä keino toteuttaa edellä esitetyt ongelmat helposti ja kustannustehokkaasti. Kustannukset eivät minusta olisi mitenkään ylittämättömät, koska esim. kaikissa julkisissa työsuhteissa perustulo tietenkin otettaisiin palkan päältä tai alta pois, miten sen kukin haluaa nähdä. Sama koskisi tietysti myös eläkkeitä. Jos siitä joku parempituloinen hyötyy vähän tai toinen kerta kaikkiaan haluaa jäädä kotiin makaamaan, haitta olisi minusta mitätön sen tuomiin etuisuuksiin verrattuna.
Näillä perusteilla kannatan kansalaisaloitetta.
Timo, hyvin puhuttu. Sulla on asiaan perspektiiviä.
Muille lukijoille tiedoksi, että Timo lukee valtavat määrät ja perehtyy asioihin tarkasti. Hän ei kannata yleensä asioita hetken mielijohteesta.
Perustulon tai perustilin ymmärrän se on todennäköisesti parempi kuin nykyinen työttömyyskorvaus. Perustulo on yhtälailla eduskunnan ensinmäisten leikkausten kohteena kun hallitustarvitsee lisää yritystukia esim. Varustamoille.
Yleissitovuuden poistolle ehdoton ei liittojen edustamat työehtosopimukset on niin monivaikutteisia. Yksistään oman alan työehtosopimus 169 sivua.
Jos näitä lähdetään sopimaan paikallisesti voidaan olla satavarmoja että jokaisesta puuttuu jotain olleellista. esim. Joku huomaa eikö mulla olekaan kesälomaa, sairasloma ja että työviikon pituus onkin 40h sijasta 75h. Niihin etuuksin joita työaikalainsäädännöissä mainitaan ei kaikilla työnantajillakaan tunnu olevan selvyyttä. Jos työnantaja jättää palkat maksamatta vaikka olet tehnyt työsi hyvin niin moniko työntekijä uskaltaa vaatiia palkkojaan oikeusteitse. Useimmissa työehtosopimuksissa lähtöpaikat on reilusti alle 10€/ tunti.
Suomenyrittäjien kova tarve saada poistettua yleissitovuus. Vie Suomen auttamatta 100 vuotta ajassa taaksepäin ja lisää eriarvoisuutta joka johtaa kahtiajakautumiseen.
Jos yrityksessä on joku aivoton lääppijä joka ei osaa hommiaan, niin kyllä jokaisella yrityksellä mahdollisuus päästä näistä eroon. Yrityksillä on sama järjestäytymis mahdollisuus kuin työntekijällä. Yritykset ovat usein jopa paremmin verkostoituneita kuin yksityiset henkilöt.
Leo, ikävä kyllä siitä ”aivottomasta lääppijästä” on äärimmäisen vaikea päästä eroon subjektiivisin perustein. Se on ihan sama, miten liittoutuneita työnantajat ovat, mutta laki estää irtisanomisen. Jos työntekijällä ei ole osaamista, hänet pitää kouluttaa työnantajan rahoin. Jos hänen terveytensä ei kestä työtä, työnantajan pitää etsiä hänelle uusi työ organisaatiosta ja kouluttaa hänet siihen. Jos työntekijä kiusaa kollegoitaan, työnantajan pitää kustantaa työnohjausta ja tiimitreenejä. Vain äärimmäisen vakava laiminlyönti tai rikos (esimerkiksi teollisuussalaisuuden vuotaminen) antaa selkeän syyn irtisanomiseen subjektiivisin perustein. Muussa tapauksessa ei auta mikään.
Et myöskään voi olla ”satavarma” siitä, että jotain jää puuttumaan paikallisesta sopimuksesta. Olet itse asiassa aivan metsässä. Sekä yritykset että työntekijät voivat nimittäin hyödyntää valmiita sopimuspohjia, joita etujärjestöt ja julkiset neuvontapalvelut tuottavat. Ei mitään sopimusta tehdä tyhjästä paperista alkaen, vaan saatavilla on runsaasti mallipohjia sekä ilmaiseksi että halvalla.
Haluatko kertoa, allekirjoititko myös aloitteen ”Kumotaan HE 124/2017 vp” ja mitä näkiksiä sinulla on siitä?
Mä en allekirjoittanut sitä, koska en ehtinyt perehtyä kunnolla asiaan.
Mun näppituntuma kuitenkin on, että ”aktiivimalli” ei ole kovin toimiva: se kyykyttää ihmisiä eikä pura kannustinloukkuja.
Olen samaa mieltä aloitteen esiin nostamista ongelmista, mutten ole vakuuttunut ratkaisuista. Perustilistä tai muusta perustulon muodosta olen eniten samoilla linjoilla, koska olen lähipiirin kautta saanut runsaasti kokemusta nykyisten tukien raskaudesta. Pahimmassa tapauksessa hakemus on hakijan aktiivisuudesta huolimatta jäänyt byrokratiakoneistoon jopa kuukausiksi.
Pelkoni kuitenkin on että näillä kahdella muulla mallilla — työsopimuslain yleissitovuuden ja irtisanomissuojan höllentämisellä — aiheutetaan yhtä paljon ongelmia kuin sillä korjataan. Ymmärrän hyvin pienyrittäjän näkökulman asiaan ja olen samaa mieltä, että pienten yritysten on hyvä voida tarjota nykyistä enemmän työpaikkoja. Samalla kuitenkin avataan isoille, taitavan lakiosaston omaaville firmoille ovi työntekijöihin kohdistuvalle väärinkäytölle, kun työntekijät ovat tässä jo ennestään altavastaajan asemassa. On hyvin todennäköistä, että matalaa palkkaa ja heikkoa irtisanomisturvaa hyödynnettäisiin väärin, eikä työntekijällä ole aina pienellä paikkakunnalla mahdollista hakea työnantajaa muualta. Tiedän tapauksen, jossa työharjotteluita ketjutettiin (laittomasti, tiedän) erään yrityksen toimesta niin, ettei heidän tarvinnut maksaa työntekijälle tämän työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Samoin sopimukset suojaavat niitä, jotka eivät muualta tultuaan osaa pyytää parempaa.
Jos lakimuutoksella haetaan parannusta pienituloisimpien kykyyn työllistyä ja työllistää, tuntuu minulle paremmalta vaihtoehdolta turvautua työnantajan verovähennyksiin sekä johonkin jo mainittuun perustulomalliin. Näin voitaisiin säilyttää järkevä minimipalkka avaamatta sitä liialle väärinkäytölle, ja osa-aikatöiden vastaanottaminen olisi työntekijälle yhä kannattavaa.
Samoin lisäisin lakiin pykälän, joka sallii työnantajalle paremmat mahdollisuudet puuttua työntekijän häiriökäyttäytymiseen. Irtisanominen on minulle viimeinen keino, jota sitäkin voitaisiin harkita näytön riittäessä siihen, mutta ennen irtisanomista täytyy minusta yrittää ottaa huomioon myös käytöksen perimmäiset syyt. Koulutuksista voi olla jollekulle aidosti apua, ja monissa tapauksissa taustalla on varmasti myös mielenterveysongelmia. Terveys (ja siitä syntyvä käytös) ei minusta ole oikeus syrjiä työntekijää, vaan ennemmin pitäisi yrittää löytää keinoja, joilla sekä työntekijä että työnantaja saataisiin tyytyväisiksi.
Kiva että kannatat perustuloa tai tiliä.
Se on selvää, että häiriökäyttäytymisen takana on usein mielenterveysongelmia. Sitä mä en kuitenkaan tajua, miksi työnantajan pitää kustantaa näiden ongelmien terapiat ja korjausyritykset. Olisi selkeämpää, että yhteiskunta maksaisi perustulolla tällaiset asiat – ja tietenkin jos sairaus on vakava, yksilön saama yhteiskunnan tuki olisi suurempaa (kuten se nytkin on).
Mitä tulee suuryrityksiin, niin ne tulevat käyttämään joka tapauksessa halpatyömaita ja robotteja. Niiden kanssa ei ole työsopimusongelmia eikä sairauslomia. Rutiinityö poistuu meidän suomalaisten työmuodoista 10-15 vuoden sisällä.
Yhteiskuntamme tulee muuttumaan pienyritysten valtavaksi verkostoksi, ja juuri siihen tämä kansalaisaloite auttaisi.
Allekirjoitin aloitteen tutustuttuani aiheeseen. Isommat yritykset tekevät joka tapauksessa valmiit sopimuspohjat, joista lähdetään rakentamaan sopimusta. Näin ne toimivat jo nytkin, joten mikään ei sinällään muuttuisi. Pienemmille yrityksille tästä olisi selkeä etu, koska sopimusvapaus mahdollistaisi joustavamman tavan hoitaa asioita.
Työntekijälle varsinkin työelämään siirtymässä oleva (opiskelusta tai työttömyydestä) olisi mahdollisuus kilpailla palkalla, kun osaamista ei vielä. Olisikin aika vaikea haastaa kokeneempi hakija työhaastattelussa.
Mikäänhän ei tämän yleissitovuuden poistamisen myötä estäisi liittymästä liittoon ja tekemällä työtä heidän sopimuksilla. Toisaalta liittoon kuulumattomat voisivat sopia vapaammin ehdoista. Tällöin vuosikorotukset jäisivät jälkimmäisiltä pois, mutta voisi yrittää neuvotella palkankorotusta, jolle on itse tehnyt edellytykset.
Erinomainen yhteenveto. Kiitos kun allekirjoitit!