Terkkuja tiedustelun opintojen parista! Teemme paraikaa ryhmätyötä Hizbollahista ja sen rahoituksesta.
Ryhmätyön sivuprojektina lähdin miettimään, mitkä ovat terrorismin kivijalat. Mitkä ovat ne elementit, joiden varaan terroristijärjestö tai militaristinen vigilanttiryhmä nojaa toimintansa?
Näin sammutat tulen
Käytän terrorismin vertauskuvana tulta ja palamista. Tuli vaatii syttyäkseen kolme elementtiä: hapen, palavan aineen ja riittävän lämpötilan. Nämä voi esittää Vennin diagrammilla.
Jos haluaa sammuttaa tulen, riittää kun yksi näistä elementeistä otetaan pois. Tämän takia arkemme on pitkälti lämmön hallintaa. Happea ja palavaa ainetta on kaikkialla, joten paloturvallisuus on monesti lämmön kontrollointia.
Älä jätä kynttilää palamaan yksin. Älä jätä hellan levyä päälle. Älä jätä suurennuslasia aurinkoon. Älä jätä kuumentuvaa konetta käymään yksin ilman riittävää ilmanvaihtoa. Älä jätä nuotiota vartioimatta.
Jos tuli kaikesta huolimatta syttyy väärään paikkaan, pyrimme viemään siltä pois hapen, lämpötilan tai palavan aineen. Ämpärillinen vettä syrjäyttää nuotiosta hapen ja viilentää lämpötilaa. Samoin tekee tulitikun puhaltaminen sammuksiin. Palokunta purkaa palavaa taloa ja kaataa palavaa metsää, koska tulipalolta pitää viedä pois palava aine.
Mitkä ovat terrorismin toimintaedellytykset?
Lähdin pohtimaan vastaavaa kuvaa terrorismin suhteen. Mitkä ovat ne elementit, joihin terroristinen järjestö tai aseistettu vigilanttiliike nojaa?
Lähdeaineistomme perusteella kehitin seuraavan mallin. Väitän, että terrorismi tarvitsee seuraavat neljä kivijalkaa.
Kuva on valitettavasti englanniksi, koska artikkelistamme on tulossa englanninkielinen. Nopeasti suomennettuna terroristiorganisaatio vaatii seuraavat elementit:
- rahoitus ja taloudellinen tuki
- väkivaltaan valmiit joukot
- ideologia ja olemassaolon tarkoitus
- vahvat johtajat.
Jos nämä neljä toteutuvat, terroristiorganisaatiolla on kaikki toimintaedellytykset. (Lähteet kuviolleni ovat tämän postauksen lopussa.)
Olisiko tarjolla viidettä elementtiä?
Aineistostamme löytyi viideskin terroristeja hyödyttävä elementti: kansan tuki tai tietty kannattajapohja. Se ei silti ole välttämättömyys, vaan vain terroristien lisäetu. Historia nimittäin todistaa, että terroristijärjestöllä ei välttämättä tarvitse olla kansan tukea. Kansa voi olla terrorin kohde, eikä aseellinen järjestö aina tarvitse kannattajapohjaa.
Kannattajien tuottamat hyödyt näkyvät silti kuvioni ensimmäisessä ja toisessa ympyrässä: tukijat voivat rahoittaa terroristiryhmää ja lähettää perheensä nuoria sotimaan terroristien joukkoihin. Kannatus ja suosio siis poikivat rahaa ja erityisesti taistelijoita, mutta ne eivät sinänsä ole toiminnan edellytys.
Näin sammutat terrorismin
Terrorismia ei ole helppo sammuttaa. Kaikki ympyrät nimittäin toteutuvat melko helposti.
- Rahaa virtaa diktatuureilta ja niiltä tahoilta, jotka haluavat kaataa yhteiskunnan. Myös jotkut diasporassa olevat yksilöt rahoittavat entisessä kotimaassaan toimivia terroristeja. Lisäksi Hizbollahilla on tuottava rikoskoneisto: se tienaa muun muassa salakuljetuksella ja huumekaupalla.
- Väkivaltaan valmiita yksilöitä löytyy valitettavasti aina. Joissain maissa heitä kasvatetaan pienestä pitäen toimimaan aseellisesti.
- Myöskään ideologia ei kuole helpolla. Kommunistisia terroristijärjestöjä on olemassa vielä tänäkin päivänä esimerkiksi Intiassa. Myös islamistinen terrorismi on pitkäikäistä.
- Sen sijaan johtajissa on terrorismin heikko lenkki. Jos johtajia eliminoidaan jatkuvasti, järjestön toiminta vaikeutuu.
Israel näyttää tekevän juuri tätä Libanonissa. Se on eliminoinut Hizbollahin johtajia yksi kerrallaan, koska se on tehokkain keino murtaa tai vähintään hidastaa terroristijärjestöä.
Kun johtaja kuolee, syntyy hetkeksi valtatyhjiö. Israel tietenkin toivoo, että tämä tyhjiö kestäisi pitkään. Uutta johtajaa voi nimittäin olla vaikea löytää, koska pesti saattaa olla kuolemaksi.
Tutkimus silti osoittaa, että terroristijärjestön johtajan tappaminen ei ole mikään pomminvarma keino. (Tirsk, minkä metaforan keksinkään.) Mitä vanhempi järjestö, sitä herkemmin se toipuu johtajan menetyksestä. Tietyissä tapauksissa kuitenkin johtajan eliminointi lisää todennäköisyyttä sille, että järjestö hiipuu tai murtuu.
Tämä on samalla syy siihen, miksei sama metodi pure kovin hyvin demokraattiseen valtioon. Meillä on vakiintuneet käytännöt ja sijaisjärjestelyt sille, mitä tehdä jos presidentti tai pääministeri kuolee. Demokratiassa ei synny veristä valtakamppailua, ja demokratia jatkaa olemistaan, vaikka sen riveistä poistaisi yhden johtajan. Demokraattisen valtion johtajan paikka ei ole lainkaan niin hengenvaarallinen pesti kuin diktaattorin tai terroristijohtajan positio.
***
Mitä tästä opimme?
Terroristijärjestön johtajan tappaminen on tehokkain tapa tuhota järjestö. Silti sekään ei ole takuuvarma keino.
Lisäksi minua huvittaa ympyräkuvion ajatus siitä, että jos terroristijärjestöstä poistaa väkivallan, syntyy uskonto. Jos uskonnolta edelleen poistaa rahat, syntyy kultti. Sama toimii myös toiseen suuntaan: lisää kulttiin rahoitus, saat uskonnon. Lisää uskontoon väkivalta, saat terroristiorganisaation.
Lähdelista kiinnostuneille
Abouzeid, M., Halwani, D. A., Mokdad, A. H. and Habib, R. R. (2021) A Generation at Risk: The Impacts of Lebanon’s Escalating Humanitarian Crisis on Children. Frontiers in Public Health, Vol. 9 – 2021.
Al-Aloosy, M. (2023) Insurgency, Proxy, and Dependence: How Hezbollah’s Ideology Prevails Over its Interest in its Relationship with Iran. International Journal, 78(1–2), 24–40.
Azizi, H. and Barnes-Dacey, J. (2024) Beyond proxies: Iran’s deeper strategy in Syria and Lebanon. European Council on Foreign Relations.
Karakoç, E., Özcan, M. and Alkan Özcan, S. (2022) Beyond Identity: What Explains Hezbollah’s Popularity among Non-Shi‘a Lebanese? Politics and Religion, 15(1), pp. 85–113. doi:10.1017/S1755048321000018.
Khan, A. & Zhaoying, H. (2020) Iran-Hezbollah Alliance Reconsidered: What Contributes to the Survival of State-Proxy Alliance? Journal of Asian security and international affairs, 7(1), pp. 101–123. doi:10.1177/2347797020906654
Roche, M. C. and Robbins, M. (2024) What the Lebanese People Really Think of Hezbollah. Foreign Affairs.
Osa artikkeleista saattaa olla maksumuurin tai yliopiston kirjautumisen takana.
Vähän tuo kyllä ontuu. Uskontoihin ja etenkin niiden levittämiseen on vuosisatoja kytkeytynyt väkivalta. Kultit pyörivät hyvin pitkälle myös rahan ympärillä. Ja kaikki inhimillinen tekeminen sisältää aina jonkinlaisen implisiittisen ideologian.
Kiitos kommentista! Puran hieman auki vastaväitteitäsi:
1) ”Uskontoihin ja etenkin niiden levittämiseen on vuosisatoja kytkeytynyt väkivalta”
Juuri näin: se voi kytkeytyä, mutta se ei kuulu uskontoon. Siksi ne eivät sijaitse täysin samassa ympyrässä.
Kuvasit kommentissasi uskonnollisen terrorismin: kun uskontoon lisää väkivallan, siitä tulee terrorismia. (Vrt. ristiretket, noitavainot ja islamistiset terrori-iskut.) Silti uskontoon ei lähtökohtaisesti kuulu väkivalta. Muutenhan sikhit, lestadiolaiset ja jehovat hakkaisivat ihmisiä porukalla.
Jos uskontoon kuuluisi terrorismi, silloin iskujen tekijöiksi ilmoittautuisi kirkko, uskonyhteisö tai seurakunta itse. Mutta näin ei ole, vaan terrori-iskuja tekevät terroriryhmät, jotka ovat lisänneet vain omaan uskontoonsa väkivallan.
2) ”Kultit pyörivät hyvin pitkälle myös rahan ympärillä”
Ilman muuta kultti yrittää kerätä rahaa, jotta se vakiintuisi uskonnoksi. (Tai käänteisesti sanottuna: jokainen uskonto alkaa kulttina, kunnes kannattajia ja rahaa on tarpeeksi. Vasta silloin on muodostunut uskonto.)
3) ”kaikki inhimillinen tekeminen sisältää aina jonkinlaisen implisiittisen ideologian”
Tismalleen. Jokaisella voi olla ideologia. Silti jos siihen ei kytkeydy rahaa, väkivaltaa eikä johtajuutta, se on vain ideologia. Ideologiasta ei ole mitään haittaa, paitsi jos se kasvaa kolmen muun tekijän avulla terrorismiksi.
Hei Katleena,
Kannattaisi ensin opiskella Islamin ideologia kunnolla ennenkuin lähtee ”taiteilemaan” ja ”ymmärtämään” terroristiorganisaatiota tai niihin liittyviä asioita.
Islamin oppi (johon mm Hamas, Hezbollah, Iran, al qaeda, ISIS ja sadat muut) on se, johon islamistiset organisaatiot ja valtiot perustuvat. Islam on se peruskivi, josta kaikki alkaa.
Me täällä olemme opiskelleet islamia varsin syvällisesti noin 35 vuotta. Montako vuotta teillä on takana islamin opiskelua? Luuletteko, että islam on uskonto, jossa vain rukoillaan? Vihje: islam on noin 30 % uskonto ja 70% jotain muuta kuin uskonto.
Jos et ensin opiskele mitä Islam pitää sisällään (ja se ei ole muuten helppo rasti) niin astut harhaan. Ja pahasti astutkin.
Terveisiä täältä dar al-harbista, joka joskus tunnettiin myös nimellä Eurooppa.
Kiitos kommentista! Tässä pari oikaisua:
1) Huomaathan, että en ole sanonut mitään siitä, kuinka paljon ihmisiä sijaitsee missäkin ympyrässä.
Jos siis haluat, voit sijoittaa mielessäsi 30 % muslimeista lohkoon ”uskonto ilman väkivaltaa” ja 70 % muslimeista lohkoon ”terroristit”. Väitteesi ei siis kumoa kaavioni todenperäisyyttä, koska kaavioni ei ota mitään kantaa ihmisten lukumääriin.
Kannattaa silti muistaa, että on olemassa miljoonittain uskovia ja uskovaisia, joiden toimintaan ei kuulu väkivalta ja terrorismi. Sen vuoksi olisi loogisesti mahdotonta vetää yhtäläisyysmerkit kaikkien uskontojen ja terrorismin välille. Kytkös niillä toki on, mutta ne eivät ole sama asia.
2) Huomaathan senkin, että kaavio kuvaa mitä tahansa terroristiryhmittymää, eikä se liity vain muslimiterrorismiin. Kaavioon voi sijoittaa vaikkapa Intiassa toimivat maoistit, joiden väkivalta pohjautuu maolaiseen kommunismiin.
Sen vuoksi olisi mahdotonta kytkeä uskonto ja terrorismi täysin saman ympyrän alle.
PS. En tiedä, keihin viittaat ilmauksilla ”me täällä” ja ”montako vuotta teillä on takana”. En siis osaa vastata väitteisiisi, koska en ymmärrä, mihin ryhmiin viittaat me/te-ajattelullasi.
Hei tässä ehkä aluksi hämmentävältä kuullostava komentti. Mutta se johtaa hyvin jännien kysymysten äärelle terrorisminkin näkökulmasta.
Mutta hae kirjastosta Aatos Erkon, hesarin omistajan elämänkerta nimeltään aatos erkko yksityinen valtionmies. Ja lue luku 35, alkaa sivulta 163.
Hän mainitsee että hän kuuluu sellaiseen maailman eliittiin joka on kaikkien kaiken valtiollisen hierarkian yläpuolella ja ulottumattomissa. Ja tämä eliitti ”harmonisesti johtaa maailman tulevaisuutta”
Moikka Katleena 😊
Mietin joskus tuota Hizbollahia (tai tuttavallisemmin Hessuja, joita johti Nasse-setä) Suomen kautta.
Entäs jos Neuvostoliitto olisi aikanaan miehittänyt suomesta ison osan? Tänne olisi varmasti muodostunut vastarintaliike, johon jo varauduttiinkin asekätkennällä ja kouluttamalla. Johtajiakin tällä touhulla taisi olla. Todennäköisesti tätä vastarintaa olisi tuettu rahoituksella ulkomailta ja ideologia varmasti olisi löytynyt miehittäjän poistamisesta.
Olisiko tällöin kyse ollut terroristiorganisaatiosta vai rohkeista suomalaisista jotka vastustavat miehitystä?
Jee, moikka Akseli!
Tämähän on aina määrittelykysymys: yhden maan tekemä laillinen ulkomaantiedustelu on toisen maan mielestä laitonta vakoilua 😀
Mä rajaan kaavioni sillä perusteella, onko kyseessä yleisesti tunnustettu demokraattinen valtio vai Venäjän kaltainen diktatuuri. Venäjän toiminnan voi nykyisellään sijoittaa suoraan kaavion keskelle, koska kyse on sekä omiin kansalaisiin että naapurimaihin kohdistuvasta terrorismista. Siinä ei noudateta demokratiaa eikä sodankäynnin kv-lakeja.
Terrorismin oleellinen määritelmä on sivullisiin kohdistuvat ennakoimattomat fyysiset iskut. Jos Neuvostoliitto olisi vallannut osan Suomea, mä veikkaan että suomalaisten sissiarmeijoiden iskut olisivat kohdistuneet sotilaskohteisiin, ei siviileihin. Siksi mä väitän, että suomalaisten vastarinta ei olisi ollut terrorismia.
Hyviä huomioita Aleksi ja Katleena ja tästä tullaankin vanhaan perustotuuteen (itselleni) terrorismin määrittelyssä, eli että jämäkin, loogisin ja silti arvoperustaisin terrrorismin määritelmä määrittelee sen ensisijaisesti toimintataktiikaksi (sivullisiin kohdistetut iskut mm. pelon lietsomiseksi ja tietyn tavoitteen saavuttamiseksi) kuin mihinkään tiettyyn organisaatiorakenteeseen (esim. demokratia tai ei-demokratia), ideologiaan, rahoitusmalliin jne. sidotuksi. Siinähän ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, että millä tahansa organisoidulla toiminnalla on suuremmassa mittakaavassa toteutettuna usein taustalla vahva liike-idea, johtaja ja paljon pätäkkätä.
Pidän ympyröistäsi, jotka ovat hyödyllisiä erityisesti ratkaisuihin liittyvien tulokulmien hahmottelussa. Fiksua pohdintaa!
Ehkä kehittelisin mallia vielä siten, ettei mikä tahansa valtio tai organisaatio (demokraattinen tahi ei, jolla vahva johtaja, rahoitus, väkivaltakoneisto ja toimintaideologia) mahtuisi terroristiorganisaation lavean määritelmäsi sisään. Kekkosen Suomi, Kennedyn Yhdysvallat, Vatikaani, jne.
Mäkin sijoitan terroristiorganisaation kohdalle minkä tahansa diktatuurin, jossa ei enää noudateta demokratiaa. En nyt ihan Kekkosta, Kennedyä tai Vatikaania kuvioon heittäisi, mutta Venäjä ja Pohjois-Korea kuuluvat sinne helposti.