Otsikosta huolimatta en ole lopettamassa bloggausta vielä pitkään aikaan; olenhan vasta päässyt vauhtiin.
Päädyin kuitenkin tällä viikolla surffaillessani kuolleisiin blogeihin. Ne ovat jollain tapaa surullisia, nuukahtaneita verkonpainoja.
Esimerkiksi Kuuluttaja on kirjoittanut loistavia tekstejä, mutta blogia on päivitetty viimeksi 1.4.2008, ja sitä ennen 4.8.2007. Minnehän Kuuluttaja on mennyt?
Myös Mitvit on kirjoittanut viimeksi 14.7.2008, ja hän myös vihjaa tekstissään tuolloisiin vaikeuksiinsa. Lukijoiden tuoreimmat kommentit ovat maaliskuulta 2009, ja niissä lukijat kaipaavat sinnikkäästi Mitvitiä takaisin.
Hesarin Kuukausiliite teki bloggaajista artikkelisarjan jo vuonna 2005, ja nyt olisi mainio hetki tehdä uusi. Aiheeksi kaipaisin lopetettuja blogeja. Mitä tapahtui kirjoittajille? Loppuivatko aiheet tai aika? Vai tapahtuiko jotain traagisempaa?
Haluan itse lopettaa blogini aikanaan niin, että kerron siitä lukijoille. Niinpä laadin jo valmiiksi lopetuspostauksen, jonka ajastin ilmestymään vuonna 2010. Aina kun teen uuden postauksen, siirrän ajastinta päivällä tai parilla eteenpäin. (Saattaa olla, että joudun siirtämään lopetuspostausta eteenpäin vuosikausia, jos kirjoitusintoa riittää.)
Jos kuitenkaan jostain syystä en pääsisi enää päivittämään blogia, ajastettu postaus ilmestyy aikanaan muutaman kuukauden viiveellä kertomaan, että tämä blogi on kuollut.
En pystynyt loppupostaukseeni ennakoimaan blogin loppumisen syytä, joten tyydyin arvailuihin. Saa nähdä, mikä niistä pitää paikkansa.
Katsopa Darren Rowsen eli Probloggerin artikkelisarjaa aiheesta!
Kiitos vinkistä! Problogger oli antoisaa luettavaa, ja se poiki hyviä ajatuksia.
Nyt on pakko kysyä, että vieläkö siirrät lopetuspostausta muutaman päivän kerrallaan eteenpäin?
Maija, en enää. Sen sijaan jos minulle tapahtuu jotain, luotetut ihmiset käyvät kertomassa tilanteesta täällä. Automatisoitu postaus on siis vaihtunut ihmisille suunnattuun tehtävänantoon. 🙂