Mieletöntä! Tämän päivän Iltasanomat uutisoi, että ”kannattaa asua K-kirjaimella alkavalla paikkakunnalla”, koska jättipotit osuvat usein Kotkaan, Kangasniemelle, Kalajoelle ja Kauhajoelle.
Vau! Käsittämätön mysteeri!
Itse asiassa myös suurin osa suomalaisista sihteereistä asuu k-alkuisilla paikkakunnilla. Samoin suurin osa autistilapsista syntyy k-alkuisille paikkakunnille. Lisäksi on todennäköistä, että hevostilat ovat keskittyneet k-alkuisille paikkakunnille.
Tämä mystinen k-vetovoima johtuu siitä, että suomen kielessä sanat sattuvat alkamaan usein k-kirjaimella. Niinpä myös kaupunkien ja kuntien nimet alkavat k:lla. Kun kurkkaa kuntalistausta, siellä on k-kirjaimilla alkavia kuntia 62 kpl, kun kuntia kaikkiaan on noin 350.
Tätä Iltasanomien toimittajan älynväläystä lukiessa ei voi tajuta, miksi freelancertoimittajien tuntihinta iltapäivälehdille on kalliimpi kuin muille lehdille. Laadusta ei ainakaan ole kyse. Vai johtuuko se siitä, että toimittaja haluaa hieman lisää liksaa siitä, että hän pilaa maineensa kirjoittamalla huuhaajuttuja huonoihin lehtiin?
FB:n puolella huomattiin seuraavaa: H-alkuisiin kuntiin lottovoitto on osunut melkein yhtä usein, 216 kertaa, ja niitä kuntia on tuon linkin listauksen mukaan vain 26 kappaletta.
Hyvä huomio! Tosin lottovoitto kerrotaan joskus taajaman ja joskus kunnan mukaan, joten k- ja h-alkuisia nimiä voi olla niissä hieman eri suhteessa.
Pääpointtini oli kuitenkin se, että on turha ihmetellä, että lottovoitot saattuvat k-alkuisille paikkakunnille. Niitä nimittäin on enemmän, joten niihin pitääkin tulla enemmän voittoja.
Iltasanomien toimittaja on nähtävästi luullut, että kaikkia alkukirjaimia on paikkakuntien nimissä jokseenkin yhtä paljon. Silloin voisi oikeasti ihmetellä, miksi erityisesti k-alkuiset saavat paljon voittoja.
Ääärgh, olen yhtä tyhmä kuin jutun kirjoittanut toimittaja.
Koska Helsingissä on isoin asukasmäärä, se tietenkin nostaa H-alkuisten paikkakuntien voittoja.
Eli alkukirjaimet eivät ole asettuneet tasaisesti paikkakunnille, mutta eivät ole ihmisetkään. 🙂
Tulipa mieleen – kun en ole ko. juttua lukenut – että oliko tilastossa mukana kunta, jossa voittaja asuu vai kunta, jonka veikkauspisteeseen voittokuponki on jätetty?
Veikkaushan aina uutisoi että voittoarpa tai voittokuponki on ostettu tietyltä paikkakunnalta, jos voittaja ei vielä ole tiedossa.
Tuota en ikävä kyllä muista, koska artikkeli ei kiinnostanut jostain syystä niin paljoa. 🙂
En usko, että suurta eroa syntyy kumpaankaan suuntaan.
Ihmettelin tuota juttua lukiessani ihan samaa ja hämmästelin miksei toimittaja ollut tajunnut suhteuttaa voittoja väkilukuihin. Mutta oon jo kauan sitten todennut, että iltapäivälehtien uutisointi lähentelee tasossaan seiskan tutkivaa journalismia, joten en enää pahemmin lueskele niitä. Mutta on ikävä tietää, että on paljon ihmisiä, joiden kahvipöytäkeskustelu tänäänkin koskee sitä, pitäisikö muuttaa Kotkaan… Ja ovat siinä ihan tosissaan.
Samaa tasoa oli joitain vuosia sitten ollut Ilta-Sanomien tai Iltalehden tekemä ”ylinopeustutkimus”, joka vastaansanomattomalla tavalla murskasi kansan harhat hurjastelevista bemarikuskeista.
Kävi nimittäin ilmi, että suurin osa ylinopeuksista tehtiin suhteellisen uusilla Toyota Corolloilla. Harmi vain, että ylinopeustilastoa ei oltu suhteutettu rekisteröityjen autojen määriin. Tämä kun tehtiin, havaittiin, että – yllätys yllätys – luultavimmin ylinopeussakot saa ajaessaan Porschella, Jaguarilla tai Bemarilla.
Ihan mahtavaa. Odotan jo sitä uutista, joka kertoo että K-alkuisilla sukunimillä varustetut ovat todennäköisempiä voittajia kuin jotkut muut lottoajat.
Mikko, onneksi meillä kahdella on isompi voittotodennäköisyys kuin Väänäsillä ja Purhosilla.
Jos tekisin vielä yhden lapsen, antaisin käärölle nimeksi Kukka-Katriina. Sitten lottovoitto on jo täysin varma.