Perustimme Ilkan ja Teemun kanssa Suomen ensimmäisen mobiilikustantamon, Punaisen Tyynyn.
Punainen Tyyny on laadukas viihdekirjakustantamo, jonka teokset ilmestyvät vain sähköisinä ja vain mobiililaitteiden ruudulle. Jos sinulla on iPad tai iPhone, voit käydä etsimässä meidät Applen App Storesta.
Kutsun meitä hävyttömästi Harlekiinin-tappajiksi. Perusteluita on muutamia:
- Kirjamme maksavat vain 1,79 euroa kappaleelta, kun taas harlekiinit maksavat kympin huitteilla.
- Kirjakauppamme on kätevästi kuluttajan taskussa, toisin kuin harlekiinien pokkaritelineet tai kankea verkkokauppa.
- Kirjamme ovat ekologisempia kuin harlekiinit, jotka painetaan kuolleille puille.
- Kirjamme ovat parempaa suomea kuin käännöskirjallisuus.
Itse asiassa Punainen Tyyny kilpailee kuluttajien vapaa-ajasta myös peliteollisuuden kanssa. Kun odotat bussia, voit joko pelata muutaman erän änkkäreitä tai lukaista luvun verran kirjaamme.
Entä mitä uutta tarjoamme kirjailijalle?
- Kirjailijalle tilitetään myyntiprovisiot kahdesti vuodessa, ei perinteiseen tapaan kerran vuodessa ja vieläpä myöhässä.
- Kirjailija saa meiltä provisiota jopa 40 %, toisin kuin perinteiset 18–25 %, joita saa muilta kustantamoilta.
Karo Hämäläinen uutisoi meistä ensimmäisenä.
DRM? Formaatit?
Eli saako tekstit Kindleen?
Eipä sillä, että drm tai väärä formaatti Kindleen siirtoa estäisi, mutta drm:n puute ja sopiva tiedostomuoto säästäisi muutaman minuutin puuhastelulta.
Timo, mun käsittääkseni kirjat ovat luettavissa vain iPadilla tai iPhonella ja nimenomaan Punainen Tyyny -sovelluksella. (Vähän niin kuin Angry Birdsissä ostetut erikoislinnut ovat käytettävissä vain Angry Birds -pelissä.)
Kirjat siis ostetaan sovelluksen sisäisinä hankintoina.
Teemme myöhemmin myös Android- ja Windows Phone -sovellukset, jos kysyntää piisaa.
Hieno tempaus.
Toivottavasti tämä rassaa kustannusmarkkinoita uuteen asentoon. Hintataso on varmaan käyttäjä/lukijaystävällinen. Kirjoittajan saama osuuskin on sangen houkutteleva, joten odotusta julkaisujen määrälle ja sitä kautta lukijoiden valinnanvaran kasvuun on.
Sitten joskus, kun laajennatte tietokirjallisuuteenkin, niin esitän jo valmiiksi sille tulevalle kustantamolle nimeä 😉 Rautalankaväännin
Kiitos Matti! Meidänkin mielestämme kustannusala kaipaa hieman mylläystä.
Miksi tuollainen rajoitus? Ei noilla hinnoilla varmaan piratismikaan iso uhka ole (jos joku piratoi jotain noin halpaa, niin ei hän olisi kyllä siitä mitään maksanutkaan, joten menetettyjä kauppoja ei synny). Ja eikös Apple kisko in-app ostoista aika suolaisen osuuden?
Timo, meidän piti vain aloittaa jostakin, ja Apple oli luonteva kokeilualusta.
Yhtenä vaihtoehtona oli myös Elisa Kirja, mutta sen käyttöliittymä on kiduttavampi kuin nuppineula nielussa. Emme myöskään halunneet avata omaa uutta nettisivupohjaista verkkokauppaa, koska liikenteen ajaminen sinne on hidasta ja koska se tie on jo kokeiltu moneen otteeseen.
Minä voin kirjoittaa teille Harlekiineja. Tai siis vastaavia. 😀 😀
No ilman muuta! Käsiksen voi pistää tulemaan osoitteeseen katleena@eioototta.fi.
Käsiksen speksit:
* 60-100 sivua
* 1800-1900 merkkiä sivulla (välilyönteineen)
* pdf-muoto
* fontiksi jokin helppolukuinen kuten Arial, Palatino tai Cambria (ei Comic Sansia, Courieria tai kaunofontteja)
* romanttinen juoni, onnellinen loppu
Ei muuta kuin kirjoittamaan!
Onko kirjoittajan mahdollista julkaista tekstinsä pseudonyymillä (jollei halua ainakaan heti profiloitua kevyiden romanssien kirjoittajana)? Elisa Kirjalla tämä ainakin taitaa olla mahdollista.
Oletteko miettineet genrerajauksia? Harlequinillahan on tarjolla myös paranormaaleja romansseja (eli vampyyrirakastajia sun muita) ja jonkinmoisia eroottisia jännäreitäkin.
Vastaus molempiin kysymyksyysi on kyllä:
1) Voit ilman muuta käyttää pseudonyymiä. Ja vaikka kahta, jos haluat kirjoittaa kahdenlaisia kirjoja.
2) Punaisen tyynyn kriteerit ovat romantiikka ja onnellinen loppu. Kirja voi olla esimerkiksi vampyyritarina, historiallinen epookkiromaani, romanttinen dekkari tai vaikka HLBTI-romaani.
Pdf? Oikeesti?
Varmasti kiva lukea kännykän näytöltä.
Timo, kirjailijat toimittavat käsiksensä meille pdf-muodossa. Ja kun arvioimme käsikirjoituksia, luemme ne läppäriltä, emme kännykältä.
Jos käsikirjoitus menee läpi, se lähtee meillä tuotantoputkeen. Siinä teksti kustannustoimitetaan ja oikoluetaan. Sen jälkeen se viedään mobiilisovellukseen, eikä se siis enää ole pdf-muodossa.
Emme myy asiakkaille pdf-tiedostoja, vaan asiakkaat ostavat ja lukevat kirjat Punainen Tyyny -sovelluksessa. Siinä pystyy tietenkin säätämään pistekokoa ja asettamaan kirjanmerkkejä.
Miksi ihmeessä ainoastaan iTunes? Puolet potentiaalisesta asiaskaskunnastanne (minä mukaan lukien) ei voi kirjoja lukea. EPubin tekeminen ei todellakaan ole ylivoimainen homma jos vakavissaan kustannusmarkkinoilla haluaa läpi lyödä. Ja sen saisi sitten myyntiin yhteen jos toiseenkin e-kirjakauppaan.
Sta, kiitos kysymyksestä!
Meillä ei ole mitään keinoa tavoittaa yhdellä kerralla koko asiakaskuntaa, joten lähdimme Applella liikkeelle. Tällaisissa lanseerauksissa on järkevintä kokeilla markkinoita pienesti kuin isosti.
Se oli meille alusta asti selvää, että epub ja e-kirjakaupat eivät kannata. Niitä on ollut tarjolla jo useamman vuoden, ja se tie on jo kokeiltu. Esimerkiksi omia tietokirjojani – joiden lukijakunta on nimenomaan sähköisesti orientoitunutta – ostetaan vain 2 % sähköisinä ja loput paperisina.
Lisäksi meidän olisi ollut mahdotonta saada kirjojamme näkyviin muissa kirjakaupoissa tarjonnan tulvassa. Järkevämpää oli siis kokeilla jotain aivan uutta.
Seuraavaksi julkaisuohjelmassa ovat Android ja Windows Phone. Kumpaa äänestäisit?
En kumpaakaan, koska en lue puhelimelta… Sinänsä omituista, että ajattelette ePubin ja oman sovelluksen rajaavan toisensa pois, eikä olevan toisiaan täydentäviä. Harmillista. Olisin ollut kiinnostunut kuulumaan lukijakuntaan (katselin jo yhta kirjaa ostoaikeissa), mutten tue vaikeutta, ts. sovelluksia joita pitää ladata erikseen ja jotka ovat laitesidonnaisia.
Kuulostaa ihan realistiselta suunnitelmalta, joten ei kun lycka till. Itsekin olen suunnitellut sähköistä alustaa omille jutuilleni, jotka tosin ovat aika kaukana harlekiinimaailmasta. Kirjoitan monen moisa poikkitieteellistä matematiikan ja fysiikan ympärillä pyörivää. Joten Punaiseen tyynyyn niitä tuskin kannattaa lähettää esiluettavaksi.
Ongelmani on sama kuin minkä varmaan kaikki vähälevikkisen kirjallisuuden tekijät ovat huomanneet. Ei se vähälevikkisyys siitä mihinkään katoa, vaikka kirja laitetaan nettiin ladattavaksi. Eikä kustannukset katoa olemattomiin, vaikka paino-, kuljetus-, varastointi-, ja muut paperisen kirjan kustannukset poistuvat. E-kirjan kustannukset saattavat tehdä e-kirjasta varsinkin omakustantajalle tappiollisemman kuin paperikirjasta.
Kävin juuri vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa. Väkeä oli hirveästi, kuulemma yli 20.000. Pari huomiota havainnoistani.
1. Nimikkeitä on hirmuinen määrä. Jopa minun alaltani. Kun tein ensimmäisen kirjani populaaritieteen alalta 30 vuotta sitten, sitä myytiin lähes 10.000 kappaletta. Viimeistä kirjaani on myyty hyvä jos 300 kappaletta. Merkittävä osa julkaistuista nimikkeistä tuottaa tappiota, myynti ei kata edes painokuluja.
2. Päivien genre oli tietysti mitä oli, mutta siitä huolimatta ei voinut olla huomioitta kävijöiden ikärakennetta. Minä olin selvästi mediaanin nuoremmalla puoliskolla ja minullakin on eläkeläiskortti ollut jo lähes kaksi vuotta. E-kirja on nuoren polven lukualusta, kunhan se saa infrastruktuurinsa kuntoon. E-kirjassa on myös se toivo, että lukeminen ylipäänsä jatkuu, kun meitä paperiseen kirjaan tottuneita sukupolvia ei enää ole.
Kyllä lukeminen ehdottomasti jatkuu. Miksei jatkuisi? E-kirja alkaa tosiaan lyödä itsensä läpi. Itse luen nykyään puolet ja puolet, voisi sanoa. Kirjastosta lainaan paperikirjoja ja joskus ostelen divareista harlekiineja (kyllä, luen purkkaa, ristiinnaulitkaa minut – muuta fiktiota en kyllä juuri luekaan vaan popularisoitua tai kovaa tiedettä), epätoivoissani satunnaisesti jopa kaupasta, jos on hirveä romanssihinku, mutta kalliitahan ne ovat siellä… Ja vanhoissa harlekiineissa on sitä jotakin. Siis hölmöjähän ne ovat, mutta suuresti aliarvostettuja oman aikansa merkkipaaluina, näin ajattelen. Siitä saisi kyllä melkoisesti sosiologista tutkimusta, kun alkaisi käydä läpi esimerkiksi Harlekiinien muuttumista vuosikymmenien aikana ja miten se liittyy yhteiskunnan muutokseen.
Loput lukemistostani löytyykin sitten netistä. Joskus luen ihan nettikirjoja, jos haluan jonkun ulkkiksen kirjaa lukea eikä ole kovin todennäköisestä. että saisin sen Suomesta. Enemmän kuitenkin luen fanfictionia, joka ei toki pääsääntöisesti ihan täyty e-kirjan kriteereitä, mutta sähköisesti toki sekin on tavattava. Enkä yhtään edes häpeä. Fanfiction on aivan upea maailma ja sieltä löytyy häikäisevän hyviä kirjoittajia.
Hyvä kuvaus lukemisen muutoksesta!
Meille muuten harrastajakirjoittajakin voi tarjota käsiksiään. Liian moni hautoo turhaan tekstejään pöytälaatikossa.
E-kirjojen lisääntyminen on kivaa, koska silloin sokkonakin voi saada kirjan luettavaksi nopeammin kuin odottelemalla, että siitä ehkä tehtäisiin joskus äänikirja. Etenkin nyt, kun näkövammaisten kirjaston Celian rahoja vähennetään.
Sanoin ”voi saada”. Näin se on. Punaisen tyynyn sovellus sinänsä tuntuu toimivan iPhonen ruudunluvun (VoiceOver) kanssa ihan kohtalaisesti. tosin alkuun tulleista ohjeista en saanut luettua kuin ensimmäisen sivun. Vaikka sovellus sinänsä toimiikin (ainakin paremmin kuin Elisakirjan softa), ilmeisesti kirjan lukeminen ei onnistu. En vielä ostanut mitään, mutta yritin lukea tarjottua ensimmäistä lukua. Ei onnistunut. Otin välillä VO:n pois päältä ja näpäytin ruutua sen kummemmin tietämättä, mitä siinä kohtaa mahtaa olla, ja sain jo softan sellaiseen tilaan, ettei VO sano ruudulta mitään enkä pääse liikkumaan mihinkään.
Jos saatte tämän yhteensopivuuden toimimaan, asiakaskuntanne laajenisi. Toki näkövammaiset on aika pieni asiakaskunta, mutta kuitenkin. Ja koska iPhone on tällä hetkellä lähes ainoa järkevä puhelinvaihtoehto sokkona, sellainen löytyy lähes kaikkien näkkäreiden taskusta (paitsi toki ihan vanhusten, jotka eivät halua opetella uutta vempainta).
Esimerkiksi iVooks toimii oikein mallikkaasti VoiceOverin kanssa. Suomenkielistäkin kirjallisuutta sieltä toki jonkin verran löytyy…
Ronja, tosi hyvä kun sanoit noista ongelmista.
Mä laitan sulle viestiä FB:ssä, niin sovitaan treffit. Mä haluan nähdä, mitä Voice Over -ruudunluku tekee ja miten me voitaisiin tukea sitä. Kyllä meidän pitää pystyä palvelemaan myös näkövammaisia. Sehän juuri on yksi sähköisen kirjan eduista, että kone pystyy lukemaan tekstiä.
”Kirjamme ovat parempaa suomea kuin käännöskirjallisuus.”
Auts, eihän noin voi sanoa! Ei ainakaan perustelematta!
Vaikka kääntäessä tutkitusti helposti tapahtuu latistumista ja yksinkertaistumista, ei käännös automaattisesti ole huonompaa suomea kuin suoraan suomeksi kirjoitettu teksti. Päinvastaisiin esimerkkeihin itse asiassa törmää jatkuvasti ja enenevissä määrin!
Onnea ja menestystä Punaiselle Tyynylle!
Kiitos Minna!
Tuossa postauksessa viittasinkin nimenomaan Harlekiinin käännöksiin. Ne ovat tosi epätasaisia: joskus kieli toimii, mutta seassa on myös kammottavia ”24-kuinen vauva” -tyyppisiä mokia.
Kannatusmielessä kävin ostamassa kesäluettavaa. Mielenkiintoinen idea ja hinta ei todellakaan hirvitä!
Hei,
Lopettiko Punainen tyyny toimintansa? En löydä sivua mistään, tulin katsomaan, josko olisin löytänyt lisää luettavaa 🙁
Apua, sivumme on tosiaan alhaalla. Hyvä kun sanoit. Teemme tätä sivutoimisesti, joten myönnän suoraan, että Punainen Tyyny jää välillä muiden töiden jalkoihin. Uusia kirjoja tuli vuodenvaihteessa, ja nyt on julkaisuputkessa kaksi tulossa lisää.