Keväällä opukseni Karisman käsikirja tuli ulos, ja nyt Taloussanomat julkaisi karismaa koskevan haastattelun.
Tämähän aina johtaa sekä järkeviin yhteydenottoihin että hourupäiden palautteisiin. Esimerkki jälkimmäisestä sattui juuri.
Puhelimeni näytöllä vilkkuu ”tuntematon numero”.
Minä: Katleena Kortesuo.
Salaperäisesti värisytetty ääni: Täällä on Maija hei. Saanko mä antaa palautetta karismasta?
Minä: No saat ilman muuta. Sanotko vielä sukunimesi?
Salaperäinen ääni: No sanotaan niin, että koko Suomen hyväveliverkosto tuntee mut. Olen sisällä sisäpiiripelissä ja tunnen, miten vallankäyttäjien kerho toimii. Olen siis itse melko karismaattinen, eikö vaan?
Minä: Jahas. No voit ilman muuta antaa palautetta, kunhan muistat, että arvostan enemmän niitä mielipiteitä, jotka annetaan omalla nimellä.
Salaperäinen ääni: No minä annan. KARISMA EI OLE ITSERAKKAUTTA! LENITA AIRISTO EI OLE KARISMAATTINEN, VAAN HÄN ON ITSERAKAS ILKEILIJÄ! JA ALEXANDER STUBB ON LEUHKA – –
Minä: Kiitos oikein paljon. Minun täytyy nyt lopettaa, mutta kiitos palautteesta.
Salaperäinen ääni (täysin rauhoittuneena): Ole hyvä. Hyvää päivänjatkoa.
Voin vaan kuvitella minkälaisia kohtaamisia joko linjojen välityksellä, tai normaalisti kadulla, pienikin julkisuuden lisääntyminen voi tuoda. Toisaalta eipähän varmaan tule tylsää päivää, jos soittajan kaltaisia ilmestyksiä tapahtuu toistuvasti!