On yksinkertaisesti väärin olla pitkä, ahkera, tyylikäs tai pitkäjänteinen

Katleena Kortesuo

Helsingin Sanomissa oli poikkeuksellisen perustelematon mielipidekirjoitus rikkauden vääryydestä.

Kirjoittajalta olivat unohtuneet järkiargumentit kokonaan, ja hän eteni tunneperusteisesti. Tunnevetoisuudella ei kuitenkaan voi kehittää yhteiskuntaa – vaikka joskus olisikin sellainen olo, että mun fiilis on oikee ja että sen pitäisi olla valtiollisen päätöksenteon pohja.

Niinpä kertaan nyt muutaman faktan, joka seuraisi, jos rikkaus jotenkin kiellettäisiin. Lisäksi listaan, mitä fakta- ja argumenttivirheitä mielipidekirjoituksessa oli.

  1. Ensinnäkään jos meillä ei olisi rikkaita, meillä ei olisi niitä, jotka maksavat yli puolet isoista tuloistaan valtiolle veroina. Sen sijaan meillä olisi paljon keskituloisia. Veroprosentti pienenisi, jolloin valtio saisi käyttöönsä vähemmän verorahaa teihin, sairaaloihin, kouluihin ja kulttuuritapahtumiin. Yhteiskuntamme infrastruktuuri kutistuisi ja surkastuisi väistämättä. Rikkaan euro on hänelle 40 senttiä ja meille muille 60 senttiä. Jos rikkaita ei olisi, meillä olisi moni asia absoluuttisesti huonommin.
  2. Jos rikkaus jotenkin kiellettäisiin, seuraisi kaksi asiaa:
    a) Rikkaat muuttaisivat ulkomaille, jolloin saamamme verot pienesivät vielä enemmän.
    b) Päämäärätietoisuus, yritteliäisyys ja ponnistelu vähenisivät, kuten kävi kommunismissa: mitä hyötyä tehdä töitä, kun siitä ei saa ansaitsemaansa palkkiota? Ihminen tarvitsee haaveita, niitä utopistisiakin.
  3. Mielipidekirjoituksessa oletetaan, että kaikki talouskavu tehdään luonnon riistämisen avulla. Tämä on kukkua. Digitalous, kiertotalous, cleantech ja tehokkaampi suunnitelmallisuus nimenomaan säästävät luontoa ja silti tuottavat kasvua. Lisäksi kehitystä voi ohjailla, kun verottaa epäekologisia ratkaisuja enemmän kuin puhtaita.
  4. Mielipidekirjoitus viittaa Roomaan, joka muka hajosi siksi, että ”kulttuurin mätäneminen ja loisivan yläluokan elättäminen”. Rooman romahduksen syiksi on kuitenkin listattu ensisijaisesti muita asioita, jotka voi tsekata Wikipediasta. Mielipidekirjoittaja lähinnä poimii sen osasyyn, joka sopii hänen agendaansa parhaiten, ja jättää muut käsittelemättä.

Mielipidekirjoituksen logiikka on samanlainen kuin otsikossani. On yksinkertaisesti väärin olla pitkä, ahkera, tyylikäs tai pitkäjänteinen, koska minä en ole sellainen vaikka haluaisin ja koska jotain haittaa niistä kaikista joskus on.

* * *

Tunnustan suoraan, että kyllä minuakin joskus kadehdittaa jonkun rikkaus. Vähänkö olisi hienoa matkustella suihkujetillä ympäri maailmaa, syödä huippuravintoloissa ja kylpeä samppanjassa.

En silti näe, että tie onneen on a) raha b) rahan saaminen pois rikkailta. Tie onneen on oman elämäntarkoituksen toteuttaminen.

Ilmeisesti joillakuilla elämäntarkoitus on kirjoittaa epäloogisia ja tunnevetoisia mielipidekirjoituksia.

* * *

Edit 15.8.2017 klo 23.55: Kannattaa muuten lukea Arno Kotron osuva kolumni hyvätuloisen ja varakkaan eroista sekä pienituloisen ja köyhän eroista. Tässä postauksessa käytin mielipidekirjoituksen mallin mukaan termiä ”rikas”, mutta yleensä ottaen kannattaa aina haastaa tuollaisen termin käyttäjä: Puhutaanko nyt varakkaista vai suurituloisista vai ison omaisuuden haltijoista? Ja mikä määrittelee rajan, jolloin joku on rikas tai köyhä?

7 kommenttia

  1. Näin juuri. Parhaassa tapauksessa rikkauksia voi käyttää uuden, ekologismman elämän kehittämiseen, ja rikkaiden ansiosta minullakin on työpaikka. Valtion raha ei tule tyhjästä.

  2. ”Mielipidekirjoituksessa oletetaan, että kaikki talouskavu tehdään luonnon riistämisen avulla. Tämä on kukkua. Digitalous, kiertotalous, cleantech ja tehokkaampi suunnitelmallisuus nimenomaan säästävät luontoa ja silti tuottavat kasvua. Lisäksi kehitystä voi ohjailla, kun verottaa epäekologisia ratkaisuja enemmän kuin puhtaita.”

    Niinhän se tehdään. Siellä missä on rahaa, kulutetaan ja liikutaan. Kun ihmisten materiaalinen elintaso nousee, he eivät osta ikimetsää vaan sijoittavat omaan nautintoonsa. Kaikissa selvityksissä materiaalisen elintason nousu on yhteydessä kulutuksen ja kuormituksen kasvuun.

    Jotta maailma pelastuisi, tärkeää on pakottaa ihmiset paikoilleen, estää heidän lisääntymisensä, saada eliniät lyhyemmiksi ja estää kaikenlainen liikkuvuus.

    1. Tuo sinun suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin kieltää ihmisiä unelmoimasta ja estää lapsia kasvamasta pituutta. Pysytään nyt mieluummin toteuttamiskelpoisissa ratkaisuissa.

  3. ”Tuo sinun suunnitelmasi on yhtä realistinen”

    Se on realistinen, jos tarkoituksena on pelastaa pallo ja säästää se tuleville sukupolville. En ymmärrä, kuinka koulutetut ja perusjärkevät ihmiset voivat tarjota ratkaisuksi cleantechiä ja vastaavaa soopaa, jonka tarkoitus on ainoastaan jatkaa hullunmyllyä, joka on saanut maapallon luonnon polvilleen vain muutamissa vuosikymmenissä.

    Kaikkea ei voi elämässä ja maailmassa saada. Talouskasvua ei suurella ihmismäärällä koskaan pystytä toteuttamaan kestävästi, joten jos tahtoo suojella ympäristöä, on luovuttava talouskasvusta.

    En usko, ettet tätä ymmärtäisi. Tahdot vain kieltää asian, koska se ei sovi ideologiaasi.

    Jos katsot tämän jutun karttaa, huomaat, että ilmastoystävällisiä ollaan maissa, jotka ovat köyhiä. Sama koskee ympäristönsuojelua. Köyhyys ja pieni tuhovoima kulkevat käsi kädessä.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005297618.html

    Kulutustarpeiden keksiminen ja luominen ihmisille on hyvin nuori ilmiö. Kun se yhdistyy väestön räjähdysmäiseen kasvuun ja kulutuskulttuurin leviämiseen yhä uusille alueille, ei edessä ole kuin kurjuutta. Ensin siitä kärsii luonto, sitten ihmiset.

    Metsästäminen ja keräily toimivat erinomaisesti, ihmisvoimainen maanviljelyskin joten kuten. Maanviljelyksen jälkeen suunta on ollut huonompaan, ja viime vuosikymmeninä talouden kasvusta on tullut pyhä, kyseenalaistamaton uskonto. Koska usko on sokeaa ja irrationaalista, sillä on toisinaan myös irrationaaliset seuraukset.

    Minä olen vanhentuva vihainen mies, sinä sen verran nuori, että tullet näkemään, kuinka pska lisääntyy ja ympäristö tuhoutuu vuosikymmen toisensa perään riippumatta siitä, mitä poliitikot puhuvat tai miten hienoihin ideologioihin ja sanakäänteisiin talouskasvu puetaan.

    Se johtuu siitä, että totuutta ei tahdota myöntää eikä toimivia keinoja ottaa käyttöön. Yksi toimivista keinoista on demokratiasta luopuminen, koska auttavastikin toimivassa demokratiassa ihmiset pääsevät äänestämään oman nautintonsa ja etunsa puolesta eli tekemään luontoa raiskaavia valintoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=PUwmA3Q0_OE

    1. Nyt argumentointisi menee henkilöön. Sanot minun puhuvan ”ideologiasta”, mutta joku muu voisi sanoa samaa sinusta. Lisäksi otat esille nuoruus-vanhuus-eron.

      Olen ennenkin ehdottanut, että mentäisiin kahville. Olet jo vuosikaupalla lukenut blogiani ja ollut aina eri mieltä, joten olisi kiva tavata joskus nokikkain.

  4. ” Tie onneen on oman elämäntarkoituksen toteuttaminen.”
    Osuit täsmälleen oikeaan!

  5. Pidin viimeisestä eniten: ”Ja mikä määrittelee rajan, jolloin joku on rikas tai köyhä?”

    Se on helppoa. Sehän toimii samoin kuin Lapin kanssa. Jos asuu Kampissa, Lappi alkaa kehä kolmosen kohdalta. Jos Vantaalla, niin Jyväskylästä viimeistää. Itse olen kotoisin Rovaniemeltä, joten osaan sanoa takuuvarmasti, että Lappi alkaa Sodankylästä.

    Ilman käsitteiden määrittelyä ei voi olla keskustelua, ainoastaan mielipidekirjoituksia.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.