Hei mieskaverini, mä rakastan sua

Katleena Kortesuo

Hei sinä mieskaverini,

tämä teksti on sinulle. Tiedät kyllä, että minulla on myös upeita naispuolisia ja muunsukupuolisia kavereita, mutta tässä kirjeessä kyse on sinusta ja muista mieskavereistani.

Sinä olet kanssani samanhenkinen ja samassa elämäntilanteessa – kuten meidän kaikkien kaverit usein ovat. Olet parisuhteessa omalla tahollasi, ja poliittisesti olet ehkä hitusen enemmän oikealla. Sinä naurat helposti, reagoit nopeasti, pidät sarkasmista ja löydät sutjakasti oikeat sanat. Olet luonteeltasi enemmän vastuun kantaja kuin vastuun välttelijä. Näet elämässä enemmän huvittavia asioita kuin ongelmia – mutta silti tartut myös ongelmiin ja ratkaiset niitä. Koppaat nopeasti jostain ajatuksestani tai pohdinnastani kiinni ja viet sitä kanssani eteenpäin.

Sinulla ja muilla mieskavereillani on silti paljon erilaistavia tekijöitä. Ikähaarukkanne on kolmestakympistä kuuteenkymppiin; koulutustasonne liikkuu keskiasteesta korkeakouluun; osa teistä on lapsettomia ja osalla lapset ovat jo muuttaneet kotoa; asuinkuntanne vaihtelevat pienestä taajamasta Helsinkiin; osa on ateisteja ja osa uskonnollisia; tulotaso liikkuu tiukasta opiskelijabudjetista varakkaaseen; osa on humanisteja, osa teknisiltä aloilta; osa on politiikassa mukana ja osa kiertää sen kaukaa; terveysongelmia meillä kaikilla on laidasta laitaan.

Mennäänpä siis asiaan.

Minua sapettaa sinun puolestasi, kun joillakin tahoilla on yksioikoinen ajatus siitä, millainen on oikealta tuleva mies.

Oikeistolaisittain ajatteleva mies. No sehän tarkoittaa seksististä, tunnekylmää ja rahanahnetta tyyppiä. Se pitää naisia objekteina ja haluaa vaimon hoitavan kotityöt. Se ei välitä lapsistaan eikä uskalla itkeä. Se varmaan arvostaa vain rahaa ja valtaa. Se on *aina* lihaasyövä hetero, joka sortaa vähemmistöjä.

Ehkä se on monelle ennakkoluuloiselle yllätys, että juttelen sinun kanssasi samoista asioista kuin muidenkin kavereitteni kanssa. Keskustelemme terveydestä, sairauksista, parisuhteesta, raha-asioista, talousvaikeuksista, tulevaisuudesta, ympäristöstä, saamistamme diagnooseista, lasten kasvatuksesta, seksistä, politiikasta, yhteiskunnasta, harrastuksista, tunteista ja haaveista. Puhumme lukemistamme kirjoista ja katsomistamme ohjelmista. Viihdyn kanssasi, ja ilmeisesti sinäkin viihdyt kanssani, koska olemme tunteneet niin pitkään.

En ole ikinä kohdannut taholtasi naisten vähättelyä tai ilkeilyä – vaikka toki kaverillinen ja välittävä vittuilu kuuluu molemminpuoliseen repertoaariin. Minusta on mahtavaa kettuilla ja nokitella toiselle samankaltaiselle kuin itse olen. Emme silti koskaan loukkaa toisiamme. En ole ikinä törmännyt taholtasi sellaiseen ajatteluun, etten olisi tervetullut tai että olisin vähäarvoisempi. Puhut naisista yksilöinä, et niputtaen.

Emme ehkä aina ehdi tavata kovin usein, mutta sinun kanssasi välissä olleet viikot tai vuodet katoavat. Meitä saattaa yhdistää harrastus, työ tai yrittäjyys ja saatamme asua kaukana toisistamme. Silti pitkän tauon jälkeen halaamme, ja juttu jatkuu siitä, mihin se viimeksi jäi.

Työssäni usein johdan tilanteita ja olen vastuussa, mutta sinun kanssasi voin olla tasavertainen. Jos minua väsyttää, sinä olet tukena. Jos sinua väsyttää, minä olen tukena.

Mikä parasta, kanssasi voin olla täysin oma itseni. Jos olen uupunut, saan näyttää sen. Jos olen riehakkaalla päällä, sinä lähdet mukaan. Tämä pätee myös toiseen suuntaan. Jos sinulla on vaikeaa, minä kuuntelen. Jos sinua mietityttää jokin, minä keskustelen.

Jotkut kehtaavat väittää, että kaltaisesi ovat tunteettomia. Se ei pidä paikkaansa. Kyse on siitä, että sinä haluat jutella peloistasi ja huolistasi rauhassa ja kahden kesken tai pienessä, luotetussa porukassa. Sinun tapanasi ei ole romahtaa maahan ja itkeä, mutta sinä kyllä hyvinkin saatat kertoa ongelmistasi huolten rypyt otsallasi tai vedet silmissäsi. Et sinä ole tunteeton, mutta sinun tunteesi eivät myöskään ole kaikennielevää tilitystä tai epäselvää sekamelskaa. Sinä pohdit ja analysoit tunteitasi ja kerrot niistä ystävillesi.

Ja jos joku yrittää väittää, että sinä olet vastuussa edellisten sukupolvien tai toisten miesten tekemistä virheistä, minä puolustan sinua.

Hei mieskaverini, mä rakastan sua.

1 kommentti

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.