Meilasin tänään laskun asiakkaalle ja laitoin kirjanpitäjäni Juha-Matin piilokopion saajaksi. Juha-Matilta tuli heti kuittaus:
Täytyy kyllä ihailla tuota yrittäjän aktiivisuutta. Hienoa!
Näin pieni positiivinen ele, ja minä olin ylpeän innoissani.
Edellisen kirjanpitäjäni ainoat positiiviset kommentit viiden vuoden yhteistyön aikana olivat "Hei" ja "Kiitos".
Jokainen meistä tarvitsee toisen ihmisen tsemppausta. Toki itsekin voi yrittää kehua itseään itselleen, mutta toisilta saatu kannustava palaute on paljon tehokkaampaa.
Yrittäjällä ei ole esimiestä, joka tsemppaisi. Niinpä kehut on saatava muualta: perheeltä, asiakkailta ja yrittäjäkollegoilta.
Kehu siis yrittäjä päivässä. Pistät hyvän liikkeelle.
Tavallisimmin yrittäjä tsemppaa lajitoveriaan helpommin kuin muut. Ellei kirjanpitäjäsi ole yrittäjä, hän on hyvä poikkeus.
Kiitos hyvästä blogikokonaisuudesta, tai useammastakin!
Kiitos kivasta palautteesta!
Arvasit oikein – Juha-Matti on itsekin yrittäjä. Hän muuten jo kiitti minua tästä postauksesta. 🙂
”Kissa kiitoksella elää”, myös yrittäjä tarvitsee muuta elääkseen ja voidakseen hyvin.
Joskus jopa käy niin että asiakas kiittää ihan erikseen ja aidosti, se lämmittää pitkään.
Kiitos sinulle Katleena blogista joka saa hyvälle tuulelle mutta myös antaa ajattelemisen aihetta.
Lämmin kiitos positiivisesta palautteesta! Yksi syy bloggaamiseeni on muuten välitön palaute. Olen kiitollinen jokaisesta kommentista, koska tiedän, että kommentin jättäminen on pieni vaivannäkö sekin.
Keskimäärin arkipäivässä blogissani käy 500-600 lukijaa, ja kommentin jättäjiä on 3-6. Siis alle prosentti kommentoi. Todennäköisesti tämä prosentti on se porukka, joka muistaa kiittää muitakin yrittäjiä. 🙂
Eikun kyllä jotkut meistä, jotka hyvin harvoin kommentoivat blogiasi, muistavat kiittää myös yrittäjiä. Ja yleensä kaikkia, jotka hoitavat työnsä hyvin. Mutta tämä yrittäjyys-näkökulma on hyvä, pidän mielessä. Ja kommentoin taas joskus blogiasikin 😉
AijaP, muistan hyvällä kommenttejasi. 🙂 Ei aktiivilukijan tarvitse joka kerta kirjoittaa – pääasia on, että avaa suunsa aina silloin tällöin.
Suurin osahan blogien lukijoista ei kommentoi koskaan eikä missään. Sekin on toki OK, mutta kyllä me bloggaajat sulamme kommenttien edessä. Te kommentoijat olette niitä, jotka saatte bloggaajan jatkamaan työtään.
Itsellekin, silloin kun bloggasin, kommentit olivat tärkeitä. Eikä kai blogi ilman kommentointia voisi ollakaan sosiaalista mediaa. Vuorovaikutus on oleellista. Kommentit antavat kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, ja se jos mikä on tärkeää.
Totta. Paremmin ei voisi sanoa.