(Tiedän. Olen lomalla, mutta silti on kiva blogata.)
Olen tehnyt tietokirjoja vuodesta 1997. Vasta nyt olen oppinut jotain kirjan kannen suunnittelusta.
1) Valitse pehmeät kannet.
Pehmeät kannet ovat halvemmat, kevyemmät ja ekologisemmat. Kovakantinen kirja ei ole enää arvokas statussymboli, vaan se on pelkkä huonosti suunniteltu työkalu, jossa on unohdettu käyttömukavuus.
2) Tee erottuva kansi.
Kirjan kannen pitää erottua nettikirjakaupan sivuilta, jossa on vierekkäin 20 pienenpientä kansikuvaa.
Kannen on erotuttava myös kirjakaupan hyllyssä, vaikka ympärillä on kymmenittäin kilpailevia teoksia.
3) Älä päätä oman mieltymyksesi tai "hyvän maun" mukaan.
Unohda "oma maku" ja "hyvä maku". Ajattele sen sijaan kohderyhmää ja kirjan pääteesiä. Mikä yllättää kohderyhmän? Mikä kiinnostaa heitä? Mikä kenties ärsyttää heitä? Millainen kansi sopii pääteesiin?
Joskus tarkoituksellisen huono tai tyylitön kansi voi olla hitti. Parantaisen Jarilla on tästä parikin esimerkkiä, jotka eivät ole sattumalta syntyneitä vaan tietoisesti rakennettuja.
4) Tee kansi heti.
Kirjan nimi ja kansi pitää päättää heti, kun kustannussopimus on allekirjoitettu ja sisältösuunnitelma on valmis. Käsikirjoitus voi olla vasta aluillaan – sitä ei tarvita kannen suunnitteluun.
Kun julkaiset kannet heti, pääset saman tien markkinoimaan kirjaasi ja keräämään ennakkotilauksia.
5) Ratsasta sillä, mikä on tunnetuinta.
Jos olet tunnettu, sukunimesi pitää näkyä kirjan kannessa isommalla kuin tavallisesti.
Jos taas kasvosi ovat kaikille tutut, ainoa vaihtoehto kanteen on tietenkin oma pärstäsi. Mikäli tekisin kirjan Tuksun kanssa, haluaisin hänen kasvokuvansa kirjamme kanteen. Minua ei siihen potrettiin tarvittaisi lainkaan.
Jos kirja on hyvin esimarkkinoitu tai jos sen nimessä on ajankohtainen termi, kannessa pitää olla kirjan nimi poikkeuksellisen isolla.
* * *
Aion pitää nämä asiat mielessäni tästä eteenpäin jokaisessa opuksessani.
Paraikaa suunnittelemme Tekstiä ruudulla -kirjan toista, uudistettua painosta. Olen nyt saanut viisi eri vedosta uudesta kannesta, ja vielä pitää viilata.
Vanha kansihan näytti lähinnä 1980-luvun tilastotieteen oppikirjalta. Uh.
Ei oo totta! JOS tekisit kirjan Tuksusta, niin parempi olis pistää silti oma pärstäsi 🙂 Ainakin olisi kauniimpi kansikuva ja parempi myyntikin varmasti!
Olen itse asiassa aikonut pyytää Tuksua jonkin kirjani kanteen. Jos hän ei mahdottomia summia pyydä, niin hän komeilee tietokirjan kannessa viimeistään ensi keväänä. Myynti on taattu.
Saattaa olla, että myynti on taattu, mutta maine mennyt 🙂 Tai sitten ei!
Uusin kirjani on painossa. Huomaan tehneeni sen noudattaen tiukasti Katleenan ohjeita 1-5. Laitan Katleenalle arvostelukappaleen kirjan ilmestyttyä, niin ehkä saamme arvion siitä, oliko tosiaan näin. Jos oli, niin sen täytyy johtua siitä, että olin Katleenan isän kanssa perättäisillä luokilla Oriveden Yhteiskoulussa. Nykyään ihan muista jutuista tunnetussa.
Onnea uudelle kirjalle! Otan tosi mieluusti arvostelukappaleen vastaan.
Ilmiselvästi Oriveden yhteiskoulu on tuottanut aikanaan niin mallikelpoisia kansalaisia, että nämä upeat ominaisuudet periytyvät vielä seuraavaankin sukupolveen. 😀