Mitä #suomiareena-juoksemisesta jäi käteen?

Twitterissä Jani esitti hyvän kysymyksen Suomi-areenasta:

@katleena Jos peräänkuuluttais tuloksia, kun nykymaailmassa ollaan, niin mitä jää viikosta käteen? @leenarantanen @Parkkisenniemi @gynsy

— Jani Turku (@JaniTurku) 14. heinäkuuta 2016

Lupasin koota hyödyt yhteen, joskin teen sen tosi yksisilmäisesti aktiivisen kansalaisen ja yksityisyrittäjän näkökulmasta. Vastaava lista pitäisi toki pyytää myös poliitikolta, järjestövaikuttajalta, markkinointikojun pitäjältä ja vaikka esiintyjältä.

1) Aivot täynnä

Suomi-areenalla ovat esillä kaikki ne mielenkiintoiset ilmiöt, jotka ovat meneillään juuri nyt ja tulevaisuudessa. Tällä viikolla tajusin muun muassa, mihin kaikkeen robotit pystyvät, millainen on vuoden 2017 eläkeuudistus ja mikä hanke on Pikkuyrittäjät.

(Toki minua aktiivisempi tyyppi olisi varmasti nähnyt tämän kaiken mediasta jo etukäteen, mutta aikani ei ole riittänyt kaikkien aiheiden seuraamiseen.)

Lisäksi Suomi-areenalla sai ruodittavaksi puolueiden ulostuloja. Seurasin muun muassa Ville Niinistön linjapuheen ja tsekkasin Kokoomuksen työ- ja yrittäjyyspaketin 24 teesiä.

2) Tutut nimet

Suomi-areenalla kaikki ovat rentoja. Täällä on äärimmäisen matala kynnys kontaktoida vaikuttajia ja saarnata heille niitä asioita, jotka koen tärkeiksi.

Matala lähestymiskynnys toimii myös toisin päin. Eräskin puoluejohtaja huomautti minulle kuivahkon sarkastisesti, että olen arvostellut hänen esiintymistaitojaan televisiossa. Myönsin tämän tekoni avoimesti.

Erityisen kivaa on tavata sellaisia työtuttuja, joiden kanssa ei ikinä ehdi istua alas ja vaihtaa kuulumisia. Söin tuttujen kanssa Steinerillä kolmet salaattilounaat, joista kahdet ahdoin itseeni tunnin välein.

3) Vieraat nimet

Kivuus sikseen, mutta verkostoituminen on tärkeää myös bisnekselle. Loin kontakteja potentiaalisiin isoihin asiakkaisiin, joiden uskon ostavan koulutuksia tai konsultointia tulevana syksynä tai ensi keväänä. (Nämä tulokset voin toki vahvistaa vasta vuoden päästä.)

Erityisen hyödyllisenä pidän sitä, että tapasin sellaisiakin ihmisiä, jotka *eivät* sovi yhteistyökumppaneiksi. On aina hyvä tietää, keiden ajattelumaailma ja menetelmät ovat sellaisia, jotka eivät istu yhteen oman toimintatavan kanssa.

4) Good head hunting

Haluamme Antin kanssa löytää jatkuvasti uutta väkeä Retoriikan kesäkouluun puhujiksi. Löysin pari potentiaalista nimeä, joilla voisi olla meille kiinnostavaa annettavaa.

5) Yhteiskunnallinen valaistuminen

Koin taas monta ahaa-hetkeä. Ai tälläkin lailla voi ajatella? Ai tuo sanoi noin? Kas, tuota pointtia en ollut ajatellutkaan.

Suomi-areena rikkoo kuplia ja laajentaa omaa ajattelua.

Samalla riemuitsin jälleen kerran suomalaisesta yhteiskunnasta. Täällä kuka tahansa voi moikata pääministeriä terassilla, ottaa yleisömikin ja haastaa puoluejohtajaa, pysäyttää kunnanjohtajan kadulla ja näpsäistä yhteiskuvan järjestövaikuttajan kanssa.

Maailmassa ei ole kovin monta maata, jossa tällainen onnistuisi.