Spoiler alert: Pakohuonearvosteluni eivät sisällä nopeuttavia tietoja, valokuvia huoneista eikä tehtävien ratkaisuja. Arvosteluni eivät siis auta huoneiden ratkomisessa – mutta toki ne väkisinkin kertovat huoneesta jotain yleistä. Postaukset usein esimerkiksi paljastavat, onko huone useampiosainen tai millaista rekvisiittaa siellä on. Jos et halua tietää huoneesta yhtään mitään (siis yhtään mitään), älä lue tätä postausta. Joskus saan huoneet ilmaisena näytteenä, joten kerron aina hintatiedon kohdalla, mitä olen maksanut huoneesta.
* * *
Suuret pakohuoneseikkailumme jatkuvat. Tällä kertaa saimme ilmaiseen kokeiluun Getawayn uuden Näsinneula-huoneen. Olin nimittäin auttanut Getawayta yhden yksittäisen pulman tekemisessä ja olin hankkinut huoneeseen pari [en-saa-kertoa-mitä-esinettä].
Siis arvostelemaan.
20) Getaway Näsinneula, Tampere
- Tarina: Sinut on kutsuttu juhliin Näsinneulaan, mutta jotain omituista tapahtuu. Pääsetkö pois?
- Milloin: Marraskuussa 2017.
- Ryhmä: TRE-HML-ryhmä höystettynä kahdella lapsella (10- ja 12-vuotiaat).
- Tulos: Pääsimme ulos, ja aikaakin jäi yli 14 minuuttia.
- Käytetyt vinkit: Kaksi.
- Vaikeusaste palveluntarjoajan mukaan: Kuulemma läpipääsyprosentti on noin 35, mutta huone on ollut käytössä vasta niin lyhyen aikaa, että luku voi vielä elää. Ennätysaika on 37.08 minuuttia, joka oli tullut ilman vihjeitä.
- Hinta: kuudelta hengeltä listahinta on 120 euroa.
- Tarinan ja pulmien arvosana: 8,5.
- Puitteiden ja visuaalisuuden arvosana: 7.
- Perustelut: Huone oli onneksi moniosainen, mutta kehyskertomus ei ollut aivan niin hauska tai tarinallinen kuin muissa Getawayn huoneissa. Myöskään sisustus ei ollut niin upea ja monimuotoinen kuin Getawaylla yleensä. Huoneessa oli yhteistyökumppaneiden eli Mensan ja Särkänniemen logotuotteita ja esitteitä, mikä teki huoneesta hieman liian sekavan ja mainosmaisen. Plussaa tuli siitä, että lukkoja ei ollut juuri lainkaan. Gadgeteihin oli satsattu tosi hyvin: huoneessa oli useampikin upouusi keksintö, jotka saivat kyllä hymyn huulille. Tällä kertaa ryhmämme adrenaliini-endorfiini-cocktail jäi silti syntymättä; syy saattoi olla siinä, että pulmia oli vähän mutta ne olivat vaikeita. Tekemiseen ei siis tullut sellaista kiireen, riemun ja jatkuvan ratkaisemisen sekoitusta, joka yleensä nousee aina pintaan. (Tai pahempi ajatus on tietenkin kyynistyminen: mitä jos olemme käyneet liian monta huonetta läpi?) Suosittelen silti huonetta testattavaksi. Kuusi henkeä oli hieman liikaa, koska huone toimii taatusti intensiivisemmin 3–4 hengen ryhmälle.
Loppuvuodeksi on varattuna Tampereelta yksi pakohuone ja Helsingistä toinen. Lisäksi menen kokeilemaan myös erään yrityksen liikuteltavaa minipakohuonetta, jota aiotaan käyttää messuilla. Raportoin tietty nekin tuttuun tapaan.
Pakohuonekirjani edistyy mukavasti. Menen loppuvuodesta tarkkailemaan kahta ryhmää, miten he toimivat pakohuoneessa. Toinen porukka on perhe ja toinen on taikureista muodostuva kokenut pakohuonetiimi. Lisäksi Getaway on antanut minulle alustavasti luvan kurkata konehuoneeseen: miltä pakohuone näyttää huoneen ohjaajan silmin monitoreiden kautta?
Matkan varrelle on ilmestynyt myös uusi virstanpylväs: olen luvannut vetää Hämeenlinnassa Kaurialan yläasteella yrittäjyyskurssin, jossa rakennetaan pakohuone oppilaiden käyttöön. Kaikkeen sitä ihminen lähteekin.
Olinkin ajatellut kuinka kauan menee, että Katleenan pakohuone tulee pelattavaksi, kun sen verran tiuhaan on arvosteluja tippunut. Nyt on jo tehty yksittäinen pulma ja luvassa pakohuoneen teossa mentorointi. Tästä ei taida olla pitkä matka siihen, kun pulmia rakastava Katleena avaa omaan pakohuoneensa pelattavaksi.
Hahaa, mun kalenteri ei oikein anna myöten pitää yllä omaa huonetta. Silti aivan taatusti jatkossa mulle tulee pieniä tuloja jostain pakohuoneisiin liittyvästä, jos ei muuten niin vähintään kirjamyynnistä ja pakohuonekonsultoinnista. Mulla on paha tapa tehdä koukuttavista harrastuksista sivutulonlähteitä.
Varmaankin huoneen tarinan ja pulmien luominen olisi sinulle se mielenkiintoisin osuus. Huoneen pyörittämisen jätät sitten jonkun muun vastuulle
Joo, ehdottomasti se tarina ja pulmat ovat mun juttu.
Mähän muuten olen Suomen paskin esimies, joten sääliksi kävisi sitäkin pakohuonetyöntekijää. Jos mä joskus vaihtaisin alaa, mun pitäisi olla osakkaana pakohuonefirmassa, ja joku muu olisi lähiesimies ja käytännön pyörittäjä. Mähän en saa huolehdittua edes itsestäni.
(Ja tää keskustelu on muuten helkutin pelottava. Sä olet ilmeisesti oppinut tuntemaan mua EOT-blogin perusteella, enkä mä edes tiedä, kenen kanssa mä juttelen. 😀 )