Mitä muuta ihminen tekisi perjantai-iltana kuin siemailisi punaviiniä ja kirjoittaisi blogia?
*hienostunut siemaisu asian todentamiseksi*
Punaviinistä tuli mieleen sivistymättömyyteni: joudun nimittäin työn puolesta aina ajoittain tilanteisiin, joissa maalaisuuteni uhkaa paljastua. Bisnesillallisilla on epätoivoisia hetkiä, kun pitää juoda valkoviiniä (pahaa) tai samppanjaa (pahaa). Lisäksi olen joutunut syömään suklaamoussea (pahaa), merileväkääröjä (erittäin pahaa) sekä oliiveja (melko pahaa).
*siemaisu*
Itse asiassa samppanja on sitä kamalampaa, mitä hienompaa se on. Kalleimmat samppanjat ovat kuivia eli äärimmäisen pahan makuisia. Minä olen ihan tyytyväinen makeaan kuohuviiniin: suosittelen Muscador Muscat Rosea, tuotenumero 008825, hinta 6,98 euroa. (Muistan ulkoa.)
*siemaisu ja lasin täyttö*
Onneksi illallisetiketti kuulemma sallii nykyään punaviinin myös kalan tai kanan kanssa. Mutta uskaltaako sitä tilata, jos pöytäseura ei ole kuullut, että viinisuositukset ovat väljentyneet? Mitäs jos ne muut luulevat minua ihan hämeenlinnalaiseksi?
*siemaisu*
Mikä tietenkin sinänsä on ihan oikea luulo.
*pari siemaisua tämän havainnon kunniaksi*
Punaviini on upea juoma, jos sen valitsee oikein. Ei pidä tilata mitään hienoja ranskalaisia litkuja, joissa ei ole kunnon aromia. Valitse sen sijaan eteläamerikkalainen, mausteinen punaviini. Kuten tämä, katsokaas.
*kippis ja kulaus*
Oikea valinta on lämmin, vahva, mieleenjäävä, persoonallinen, monipuolinen, harteikas ja lapsista pitävä. Eiku unohtakaa se viimenen kohta.
*iiiiiso kulaus*
Ai nii, piti puhua noloista tilanteista. Onneksi mä en enää ajaudu niihin, kerta mä oon viisastunu.
*kulaush ja uuden pullon korkkaush*
Miten muuten punaviini lähtee paidasta? Entäshohvasta? Mikä on Omo-infon puhelinnumero? Voishin saman tien teshtata sen asiakaspalvelun laadun.
*klunk-klunk*
Haalooo? Omo-info? Täällä on Katleena Korteshuo. Kuka teitä oikeen valmentaa? Tarttetteko te asiakaspalvelun valmennushta? Miten mä saan tän punaviinin pois – –
*tuut-tuut-tuut-tuut*
*klunk-klunk-klunk-klunk*
Miksh ihmeessä kukaan haluaa juoda lasista, kun pullon suustakin voi juoda ja roishkuu vähemmän paidalle? Tämän keksinnön mä jaan kyllä asiakkaitten kanssa seuraavalla pisneshpäivällisellä.
*klunk-klunk-klunk-klunk*
Mitä mun piti shanoa?
*klunk-klunk-klunk-klunk*
Niin. Sitä että onneksh mä osaan tosiaan nykyään välttää noloja tilanteita. Oishpa hävettävää sammuu kesken kaikeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee
Huolestuneet läheiset miettivät miten lopulle punaviinille kävi? Ehtiikö vielä osingoille?
En tiedä vielä, koska nukun paraikaa krapulaani pois. Tarkistan asian, kun herään neljän aikaan iltapäivällä.
Kyllä minun mielestäni laadukas vuosikertashamppanja on aivan toista luokkaa kuin halpislitkut. Tosin krapulan silläkin saa aikaan. 😮
Aaargh ei, ei oikeaa samppanjaa!*romahtaa maahan*
Epäilen vahvasti, että sinulla on ollut yksinäinen ilta tätä kirjoittaessasi tai sitten ei. Tuossa seitsemännen huikan kohdalla vaihtoehtoina on polttava kaipaus tai sitten joku kutittelee kesken kirjoituksen….
Parrakas, en voi vastata kysymykseesi, koska en muista enää perjantai-illasta mitään.
Hei :). Kiitokset mukavasta blogista. Isäni Parrakas minut houkutteli lukemaan ja olen pitänyt. Kuten huomaa, luen innoissani kaikkia vanhempiakin postauksiasi :)Tähän postaukseen oli pakko kommentoida, että punaviini lähtee sappisaippualla. Itse olen vahingossa yrittänyt tuhota anoppikokelaani keltaisen maton punaviinillä. Suolasta tai pesuyrityksistä ei ollut mitään apua, mutta pari viikkoa vahingon jälkeen kuulimme, että sappisaippua auttaa. Vinkki piti paikkansa eikä mattoon jäänyt mitään jälkeä.Ei muuta kuin ostoksille, sappisaippua kuuluu meidän kaikkien punaviinin ystävien vakiovarusteisiin 🙂
Marjaana, kiitos vinkistä ja tervetuloa blogiini! Ensi kerralla kun teen punaviiniaiheisen postauksen, muistan neuvosi.