Tervehdys, tässä on Sanna Ukkolan taustatoimittaja Katleena. Haluaisitko tulla suoraan lähetykseen Koronaliveen?

Edit 26.8.2022 klo 12.08: Kannattaa huomata, että tämä teksti on jo 2,5 vuotta vanha. Olin Sannan taustatoimittajana alihankkijan roolissa kahden kuukauden ajan keväällä 2020. Sen jälkeen olin myös Marja Sannikan taustatoimittajana Ylellä kuukauden verran syksyllä 2020.

Taustatoimittajana oleminen oli superhieno kokemus, ja opin Sannalta ja Marjalta paljon. En ole kuitenkaan sen jälkeen tehnyt keikkaa taustatoimittajana, koska muut asiakastyöt vievät aikani.

***

Ukkolan Sanna aloitti AlfaTV:llä uuden Koronalive-ohjelman. Koronalive on suora lähetys, ja siinä haastatellaan joka arkipäivä klo 16–17 ministereitä, kansanedustajia, järjestövaikuttajia ja asiantuntijoita. Ohjelma pyörii ainakin kevään ajan, ja jatkosta päätetään koronatilanteen perusteella. (Itse luotan siihen, että syksyllä koronatilanne on jo rauhoittunut niin, ettei päivittäistä ajankohtaisohjelmaa tarvita.)

Joka pahuksen arkipäivä pitää siis pystyä tuottamaan tunnin verran ajankohtaissisältöjä. Sanna päivitteli urakan laajuutta, joten tyrkytin itseni hänelle taustatoimittajaksi. Käytännössä firmani laskuttaa AlfaTV:tä, joka maksaa minulle kertakorvauksen per lähetys.

Mitä se taustatoimittaja sitten tekee?

• Sopii lähetysten teemat ja kartoittaa sopivat vieraat yhdessä Sannan kanssa.
• Buukkaa vieraita sovitun pohjalta.
• Taustahaastattelee vieraita.
• Kirjoittaa haastattelupohjien ensimmäisiä versioita.
• Ohjeistaa vieraat studion käytäntöihin.
• Pitää AlfaTV:n viestinnän ja kanavajohdon ajan tasalla sovituista vieraista ja aiheista.
• Tiivistää somenostoja ja sitaatteja Sannalle (tosin tätä en tee joka kerta, koska en aina pysty olemaan ruudun ääressä lähetyksen aikaan).

Olen käytännössä siis Sannan assari. Helkutin kivaa puuhaa. Oppimiskäyrä on kohti koillista, koska en ollut aikaisemmin tiennyt tv-ohjelman taustatyöstä mitään.

Suoraan syvään päähän

Päädyin taustatoimittajaksi kahden päivän varoajalla. Aloitin maanantaina 6.4., ja keskiviikkona oli ensimmäinen suora lähetys. Sanna ehti briiffata minut puolessa tunnissa.

En tiennyt, miten ammattimainen taustatoimittaja toimii, joten kehitin oman tekniikkani. Oikeasti minulla ei ole aavistustakaan, kuinka muut tämän handlaavat.

Lähdimme joka tapauksessa operoimaan kolmella Google Drive -dokumentilla:

1. Tekstimuotoinen ideadokkari, jonne kootaan kiinnostavia aiheita, nimiä, järjestöjä ja linkkejä. Sieltä pystymme poimimaan lupaavia nimiä lähetyksiin.
2. Tekstimuotoinen lähetyslistadokkari, jonne kootaan aikajärjestyksessä sovitut aiheet ja haastateltavat sekä tehdyt taustahaastattelut. Tässä dokumentissa on paljon taustatietoa ja lisäinformaatiota. Sinne linkitetään myös pohjat eli haastattelussa käytettävät paperit, joissa ovat nimet, tittelit, spiikit ja kysymykset.
3. Taulukkomuotoinen lähetyskooste, jonne kootaan tiivistetysti päivämäärät, vieraat, otsikot ja slottijaot. Sinne myös kuittaan, kun ohjeistus on lähtenyt haastateltaville.

 

Mitä kaikkea on tullut opittua?

Haastateltavien pitää muodostaa tasapainoinen yhdistelmä. Ajankohtaisohjelmassa on tärkeää saada oikea kombo ihmisiä studioon. Puolueista on oltava tasapainoinen otanta – ei toki aina yhdessä lähetyksessä, mutta esimerkiksi viikon aikana. Vastaavasti jos paikalle pyydetään jokin etujärjestö, studioon pitää ottaa vastakkaisen mielipiteen edustaja yhtä aikaa tai vähintään samalla viikolla. (Tänään esimerkiksi lauteilla olivat STTK:n Antti Palola ja Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen.)

Sama sääntö koskee asiantuntijamielipiteitä. Jos studioon tulee maskien puolustaja, sinne pitää kutsua myös maskien vastustaja. Tasapainoa on sekin, että jos ohjelman alussa haastattelussa on kaksi poliitikkoa, niin seuraavat haastateltavat ovatkin järjestöistä tai vaikkapa hoitoalalta.

Lähetyksessä pitää olla hyvä jännite. Jännite tulee toki äskeisestä vastakkaisten näkökulmien olemassaolosta, mutta lähetyksen kulkua pitää miettiä muutenkin. Kannattaako tunnetuin haastateltava sijoittaa alkuun vai loppuun? Kannattaako aloittaa Suomea koskevalla teemalla vai kansainvälisellä? Voiko ohjelmassa olla neljä 12 minuutin haastattelua, vai pitäisikö syventyä edes yhteen aiheeseen 24 minuuttia? Millainen haastateltava toimii studiossa parhaiten yksin, ja kuka taas vaatii parin?

Pohjiin pitää tehdä lyhyet virkkeet ja helpot lauseet. Pohjat ovat siis se paperikasa, joka toimittajalla on kädessään haastattelussa. Kaikki spiikit ja kysymykset pitää muotoilla pohjiin niin, että tv:n katsoja hahmottaa ne kuultuna välittömästi. Olen seurannut, miten Sanna muokkaa pohjiani. Yleensä pitkät yhdyssanat saavat lähteä, ja virkkeet lyhenevät entisestään. (Enkä minäkään koskaan ole kirjoittanut vaikeaa kieltä, mutta televisiossa pitää olla superselkeää kieltä.) Sanna toivoo pohjat capslockeilla, joten kirjoitan niin sanotusti talla pohjassa.

Pitää osata yhtä aikaa suunnitella ja reagoida. Yritän buukata nimiä pitkälle etukäteen, mutta harva tyyppi on sellainen, joka kantaa studiossa ”milloin tahansa”. Tällaisia ovat lähinnä ministerit, eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja julkisuuden henkilöt. Sen sijaan useimmat haastateltavat ovat väistämättä aikaan sidottuja. Esimerkiksi huomenna studioon on tulossa OAJ:n edustaja Nina Lahtinen, koska OAJ on juuri julkaissut kantansa siitä, että koulut pitäisi pitää kiinni kevätlukukauden loppuun asti. Lisäksi paraikaa odotellaan hallituksen päätöstä koulujen jatkosta.

Lähetyksiä pitää siis pystyä toisaalta ennakoimaan etukäteen, mutta toisaalta ajankohtaisiin teemoihin pitää osata reagoida nopeasti.

Joudun kertomaan ihmisille myös tylsiä viestejä. ”Valitettavasti joudumme siirtämään haastatteluasi, koska ohjelman sisällöt menivät uusiksi” ja ”valitettavasti aihe ei ole enää ajankohtainen, joten joudumme peruuttamaan haastattelusi”. Taustatoimittajan pitää osata sorkkia ihmisten kalentereita niin, ettei heille jää tylsä fiilis siitä, että juttukeikka siirtyi tai peruuntui.

Tiivis tahti ja etäpalaverit. Teen kaiken Hämeenlinnasta käsin, joten Whatsapp paukkuu ja puhelin soi joka hetki. Työ on hektistä sanan oikeassa merkityksessä. Tilanne elää tunneittain, eikä koskaan ole ”valmista”. Koko ajan on valmisteltavana seuraava lähetys, seuraava päivä, seuraava viikko. Edes viikonloppu ei hiljene, koska silloinkin säädämme usein maanantaita.

Kun kaksi henkeä tekee viikossa viisi tuntia ajankohtaisohjelman suoraa lähetystä – siis käsikirjoittaa, haastattelee, buukkaa, toimittaa, somettaa ja juontaa, se vaatii ihan helkutin paljon venymistä. Tällaista tahtia ei kestäisi kuukausikaupalla, mutta hyvän työparin kanssa tämä on kivaa. Kyllä yhden kevään tekee vaikka päällään seisten.

Taustahaastatteluista oppii paljon. En ollut tajunnut tätä etukäteen, mutta taustahaastattelut ovat tietenkin kiinnostavin osa työtä. Olen päässyt keskustelemaan kansanedustajien ja järjestöjohtajien kanssa. Olen kuullut sairaanhoitajilta, millaista arki on sairaaloissa, ja olen oppinut perusteluita erilaisille koronastrategioille. Olen myös kuullut luottamuksellista tietoa, jota ei ole haluttu sanoa suorassa lähetyksessä, mutta joka on kerrottu minulle taustoittavana tietona haastattelua varten. Tällaiset tiedot ovat yhtä aikaa valtava kunnia ja luottamuksen osoitus – ja samalla silmiä avaava tekijä monessa keskusteluteemassa.

Kännykkä täynnä nimiä ja numeroita. Ei sekään huono juttu ole, että verkostoituu uusien ihmisten kanssa. Tyypillisestihän kontaktini ovat 95-prosenttisesti liike-elämästä ja 5-prosenttisesti politiikasta ja järjestöistä, mutta nyt suhdeluku on toisinpäin.

Mitä seuraavaksi?

Koronalive loppuu jossain vaiheessa, tai ainakin tahti hidastuu. Epidemia ei onneksi kestä ikuisesti. Minäkään en pysty olemaan taustatoimittajana kovin kauaa, koska pian täytyy taas rientää koulutuskentille.

Kaksi asiaa on silti selvää:

1. Haluan oman tv-ohjelman. Nyt kun olen päässyt seuraamaan tv-alan taustatyötä ja oppinut siitä paljon, kyltymätön mieleni alkaa heti haluta isompaa kakkua.
2. Koronasta täytyy tehdä tietokirja. Olen nyt aitiopaikalla katsomassa, mitä kaikkea koronan suhteen tapahtuu ja mistä keskustellaan. Olen koonnut aikajanaa, haastatteluita ja linkkejä yli oman tarpeen. Tämä kevät ansaitsee oman kirjansa.