EOT-blogi on ollut lähiaikoina hiljainen, koska makoilemme perheen kanssa Teneriffalla joulukuun kaksi ensimmäistä viikkoa.
Olemme marinoineet itseämme sangriassa ja ananasmehussa, ja tavoitteenamme on grillata itsemme ruskeiksi ja pinnalta rapeiksi.
Eräs hauska episodi sattui eilen, kun tanskalaiset apartementos-naapurimme lähtivät kotiin. He kiikuttivat pihaamme kaiken ylimääräisen, jota he eivät jaksaneet raahata lentokoneeseen. Pihaamme ilmestyi ilmapatjoja, hiekkaleluja, kynttilöitä, viiniä – ja lastenrattaat.
Perhe oli siis ostanut uudet rattaat, käyttänyt niitä viikon ja sen jälkeen hylännyt ne meille.
Mekin ajattelimme seuraavalla lomalla ostaa Ferrarin. Kun olemme ajelleet sillä pari viikkoa, todennäköisesti kyllästymme siihen ja jätämme sen seuraaville.
On niin iso vaiva raahata autoa koti-Suomeen.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2750
Hehee, et ole ainoa, joka minulle huomauttaa tuosta ”lähiaikoina”-sanan käytöstä. Käytän sitä kuitenkin huoletta merkitsemään mennyttä aikaa, koska sana on yksiselitteinen lauseyhteydessään. (Olen usein kielioppiasioissa aika rento, sillä moni kielioppisääntö on mielestäni aikansa elänyt. Suvaitsen muun muassa ”alkaa tekemään” -rakenteen.)
Taistelu lähiajoista on varmaan jo päättynyt kapinallisten voittoon. Suren sitä. Kieli muuttuu ja siihen on sopeuduttava, tekee mieli tai sitten ei. Ei tee mieli, mutta pakko on. Perustelusi kuitenkin ontuu. Samoin voisin perustella:
”Yhdys sanat ovat tarpeettomia, jos merkitys selkii yksi selitteisesti lause yhteydessä.”
Hahaa, perustelusi ei toimi, sillä on lukuisia tilanteita, joissa yhdyssanavirhe aiheuttaa väärinkäsityksen. Sen sijaan lähiaikoina-sanalle joudut varta vasten keksimään jonkin poikkeustilanteen, jossa voisi tulla väärinkäsitys.
Älä ajattele kielen muuttumista köyhtymisenä, ajattele sitä rikastumisena.
Tästä teemasta täytyykin postata. Kiitos vinkistä!
Kyllä todelliset yhdyssanojen väärinkäsityksetkin ovat äärimmäisen harvinaisia. Enemmän ongelma on siinä, että väärin kirjoitettujen yhdyssanojen lukeminen vaatii lukijalta ylimääräistä prosessointia, mikä tekee lukemisesta työlästä ja siten ikävää. Aivan samalla tavalla tuo lähiaikoina-sanan epätavallinen käyttö johtaa tilanteeseen, jossa lukija hämmentyy hetkeksi ja joutuu palaamaan pari sanaa taaksepäin. Tietysti jos valtaosa ei hämäänny, niin sitten on hyväksyttävää tehdä tuollaisia ratkaisuja. Mutta miten osoitat tai muuten olet varma, että valtaosalla ei mene paria ylimääräistä hetkeä lauseen tulkintaan?
Tästä asiasta ei ole tehty tutkimusta puoleen eikä toiseen. Meillä ei siis ole minkäänlaisia tutkimustuloksia siitä, että X % ihmisistä pysähtyy tai ei pysähdy tulkitsemaan sanan merkitystä.
Niinpä perustelen lähiaikoina-sanan käyttöäni seuraavasti:
1) Kotuksen artikkeli on vuodelta 1997. Se ei ole kovin ajantasainen. (Joskaan ajantasaisia eivät aina ole Kielitoimiston suosituksetkaan.)
2) Lähiaikoina-sanan käyttö menneen ajan ilmaisuna on yleistynyt. Tämän toteaa myös Kielitoimisto. Niinpä on yhä vähemmän niitä ihmisiä, joiden kielikorvaan se särähtää. – Harmillista, että sinun korvaasi se särähti.
3) Meillä on myös sanat ”lähimenneisyydessä” ja ”lähihistoriassa”. Niinpä lähiaikoina-sana jatkaa tätä samaa linjaa.
4) Olen työssäni analysoinut vuosien aikana arviolta 10 000 erilaista tekstiä. (Määrä voi olla hieman alakanttiin.) En ole *koskaan* nähnyt tilannetta, jossa lähiaikoina-sana olisi aiheuttanut väärinkäsityksen. Sen sijaan aitoihin yhdyssanaväärinkäsityksiin törmään jatkuvasti.
5) Kieltä voi kehittää myös tietoisesti. Valitsen usein sanoja ja ilmaisuja, joiden näen olevan osa uudistuvaa kieltä. Monet lukijat aivan varmasti tuskailevat aina silloin tällöin sanavalintojeni vuoksi. Tuskailusta huolimatta olen sitä mieltä, että kieltä pitää voida uudistaa – kunhan sen tekee perustellen ja tietoisesti.
Perusteluissani on siksi se jos-sana. En ajattele muuttumista
köyhtymisenä, vaan muuttumisena. Monet tätini muuttivat 60-luvulla Ruotsiin. He ymmärtävät huonosti nykysuomea, niin paljon sanasto on muuttunut 50 vuodessa.
Ehkäpä vuonna 2062 yhdyssanat kirjoitetaan yhteen vain, kun se on välttämätöntä.
Itse en usko, että yhdyssanasäännöt muuttuvat kovin pian. Ne nimittäin ovat aika usein perusteltuja ymmärtämisen kannalta.
Toki moni kirjoittaa yhdyssanoja väärin, mutta he myös törmäävät muita useammin väärinkäsityksiin.
Sittenpä voit aikanaan koristaa myös esimerkiksi tämän sivun ylälaidan kuvalla Katleenasta ja Ferrarista, muistoksi 🙂 Tuosta ”kertakäyttökulutuksesta” löytyy valitettavasti esimerkkejä kotimaastakin liikaa. Kaikkea pitää saada, välillä vain siksi koska muillakin on, ja kun huomataan ettei tavaralla tehdäkään mitään, se heitetään pois. Tuossa tapauksessa rattailla oli takanaan sentään viikko kovaa käyttöä.
Älä ota kesäkissaa. Ota kesäferrari. 😀
Onneksi rattaat päätyivät hotellin omistukseen. Henkilökunta lupasi lainata niitä seuraaville lapsiperheille.
Nykyään monille lentoyhtiöille pitää maksaa erikseen jokaisesta ruumaan menevästä laukusta. Halpojen matkarattaiden ostaminen lomapaikassa saattaa taloudelliselta kannalta olla ihan kannattavaa, etenkin jos vielä laskee vaivan säästön bonuspuolelle.
Totta puhut. Käytäntö on tosin luontoa harmillisesti kuluttava.
En ole kyllä varma, onko rattaiden kuljettaminen lentokoneen ruumassa edestakaisin sen ympäristöystävällisempää, ainakaan merkittävästi.
Tanskalaiset on ihania! Meidän apartementoksen naapurissa Kanarialla asui myös tanskalaisia. Ne lähti kotiin viikkoa ennen meitä ja lahjoittivat myös meille tavaraa (lähinnä juoma ja ruokapuolta), mm. erilaisia limppareita, valkoista rommia jne. Huipputyyppejä muutenkin.
Matkatoimistoilla pitäisi olla varauslomakkeessa tällainen kohta:
[ ] Haluan naapurikseni tanskalaisia.
Siitä voisi sitten maksaa halutessaan ekstraa.