Useimmin kysytyt kysymykset Raskaana ei rintamalle -kansalaisaloitteesta

Julkaisimme maanantaina 12.5.2025 tärkeän kansalaisaloitteen Raskaana ei rintamalle. Aloitteen tavoitteena on paikata lainsäädännössä oleva aukko. Emme nimittäin tiedä, miten reserviläisten vauvat hoidetaan, jos Suomi joutuu sotaan. Nykylaki ei määrittele sitä, saako esimerkiksi liikekannallepanosta vapautuksen, jos on raskaana tai jos kotona on pieni vauva tai taapero.

Laki on tällä hetkellä epäselvä, joten sen takia osa naisista eroaa reservistä varmuuden vuoksi. He eivät voi ottaa sitä riskiä, että sotatilan tullen he joutuisivat etsimään hoitajan kaksiviikkoiselle vauvalle kuukausien ajaksi.

Lisäksi osa nuorista naisista ei lähde asepalvelukseen, koska heidän oikeudellinen asemansa on epäselvä, jos he saavat lapsia. Nykyinen lainsäädäntö siis vähentää naisten osallistumista maanpuolustukseen.

Aloitteelle on iso yhteiskunnallinen tilaus. Siihen on tullut jo reilut 2500 allekirjoitusta, mutta moni myös kaipasi lisätietoja. Alla on meille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Olemme poimineet myös joitain pohdintoja julkisista verkkokeskusteluista.

(Huom: Päivitän allekirjoituslukemia ja kysymyslistaa sitä mukaa kun uusia teemoja tulee vastaan. Niinpä postaus ei ole staattinen, vaan se pitenee kysymys kerrallaan. Viimeisin päivitys tehty ma 19.5.205 klo 9.50.)

Entä Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 8 §?

Moni muistuttaa, että meillähän on jo Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Siellä on kahdeksas pykälä, joka mainitsee raskauden. Pykälä menee näin:

Jos asepalveluksessa oleva nainen tulee raskaaksi 30 päivän jälkeen asepalveluksen aloittamisesta, hänen palveluksensa keskeytetään määräajaksi, jollei häntä todeta lääkärintarkastuksessa palveluskelpoiseksi asevelvollisuuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Joukko-osaston komentaja määrää lääkärin lausunnon ja naisen antamien tietojen perusteella asepalveluksen keskeytyksen alkamisajankohdan ja keskeytyksen pituuden. Jos nainen tulee raskaaksi ennen asepalveluksen aloittamista, aluetoimisto tekee päätöksen asepalveluksen aloittamismääräyksen peruuttamisesta.

Raskaana oleva nainen vapautetaan velvollisuudesta osallistua kertausharjoitukseen.

Pykälä koskee siis valitettavasti vain asepalvelusta ja kertausharjoituksia. Se ei koske sota-aikaa eikä liikekannallepanoa. Tämä on tullut monelle yllätyksenä.

(Se on sitten eri asia, kuinka hyödyllinen näin ehdoton laki on. Monella naisella varsinkin alkuraskaus on sellainen, ettei se estä kertaamista millään lailla.)

Mitä sanoo Asevelvollisuuslaki 80 §, 84 § ja 89 §?

Valitettavasti nämäkään pykälät eivät anna toimintaohjeita aloitteen kuvaamiin tilanteisiin.

• Pykälä 80 käsittelee reservin käyttöä suuronnettomuuksissa ja vaaratilanteissa. Se ei ota kantaa sotatilaan tai liikekannallepanoon.
• Pykälä 84 koskee ylimääräistä palvelusta, ei sotatilaa eikä liikekannallepanoa.
• Pykälä 89 käsittelee työnantajan tekemää hakemusta, eli sekään ei liity raskauteen tai vauvan hoitoon.

Meille on ehdotettu montaa eri pykälää, joiden pitäisi ratkaista käsillä oleva ongelma. Valitettavasti jokainen niistä menee kuitenkin hieman ohi tai viittaa eri tilanteisiin. Niinpä aloite on yhä perusteltu.

Eikö kansainvälinen ihmisoikeussopimus jo turvaa hoivan vauvalle?

Meillä on tosiaan olemassa kansainväliset sopimukset jo valmiiksi. Ne eivät kuitenkaan auta akuutissa tilanteessa, kun syntyy epäselvyyttä siitä, kuka lähtee rintamalle.

Yksilö voi toki valittaa päätöksestä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se on hidas reitti. Järkevämpää on saattaa Suomen laki voimaan kansainvälisen oikeuden kanssa, jottei tarvitse käydä globaalilla kierroksella hakemassa oikeutta.

Missä on maalaisjärki? Ei kai kukaan laita raskaana olevaa rintamalle?

Näin voisi toki olettaa, mutta asiaa ei ole määritelty laissa. Tämän takia osa naisista eroaa reservistä varmuuden vuoksi, koska oikeuskäytäntö on epäselvä.

Siksi lakia on korjattava. Tavoitteena on vain saada laki siihen tilaan, jossa ihmiset jo luottavat sen olevan. Teemme siis maalaisjärjestä lakipykälän.

Kaikki olettavat, ettei raskaana olevaa tai vastasynnyttänyttä laiteta rintamalle, mutta todellisuudessa laki ei sano asiasta yhtään mitään. (Ja saahan sinne toki mennä aloitteesta huolimatta. Tämä aloite ei estä eikä kiellä ketään menemästä rintamalle.)

Oletteko kysyneet tätä asiantuntijoilta, ennen kuin teitte aloitteen?

Kyllä olemme. Varmistimme ensin Puolustusvoimien varatuomarilta, sotilaslakimieheltä ja sotilassosiologian professorilta, että laissa todellakin on aukko. He tunnistivat, että oikeuskäytäntö on tältä osin epäselvä.

Tämän jälkeen lakiehdotuksen muotoilussa oli apuna oikeustieteiden maisteri Binga Tupamäki, joka on itsekin aloitteen alulle panijana. Näin varmistimme, että ehdotus on juridisesti toteutettavissa.

Rapauttaako aloitteenne luottamusta suomalaiseen Puolustusvoimien virkamieheen?

Moni ajattelee, että Puolustusvoimien virkamies osaa kyllä huolehtia joukko-osaston toimivuudesta. Jos vauvan vanhempi ei ole henkisessä kunnossa rintamalle, häntä ei sinne laiteta.

Aloite on kuitenkin tehty siksi, jotta tämä käytäntö selkeytyisi myös reserviläisille ja niille nuorille, jotka ovat vasta menossa asepalvelukseen. Jos huolehtiminen vauvan edusta hoituu jo käytännön tasolla, miksei sitä kirjattaisi pykäläksi, joka tuo monelle mielenrauhan?

Lisäksi pitää muistaa, että aina joku yksittäinen virkamies voi tehdä virheellisen päätöksen joko kiireessä tai väsyneenä. Laki turvaisi vauvan oikeudet kaikissa tapauksissa.

Miksi naiset tarvitsevat tällaista erityishuomiota?

Naiset eivät tarvitse minkäänlaista erityishuomiota, mutta vauvat tarvitsevat. Tämä aloite on vauvoja varten.

Aloitteen tavoitteena on turvata pienen vauvan ja taaperon hoito. Hoitajana voi olla aivan hyvin myös isä tai isovanhempi, kunhan vauvalla on joku pysyvä läheinen vierellään aina saatavilla. Hoitolaitos ei ole sama asia, koska siellä ihmiset vaihtuvat ympärillä jatkuvasti.

Tutkimusten mukaan ihmisen elämän kriittisin aika on ensimmäiset 1000 päivää hedelmöittymisestä alkaen. Silloin muodostuvat kiintymyssuhteet, turvallisuudentunne ja perusta tunteiden säätelylle. Jos tänä aikana hoitajat vaihtuvat eikä pysyvyyttä ole, lapsi menee ikään kuin rikki. Vaurio on peruuttamaton.

Aloite liittyy siis naisiin vain raskauden osalta. Muun muassa sikiön kuuloluita pitää suojella, joten raskaana oleva nainen ei voi olla taistelutehtävissä. Lisäksi rintamalla stressihormonien määrä kasvaa jokaisella, ja sikiötä pitää suojella myös siltä. Isän stressihormonit eivät vaikuta sikiöön.

Eikö vain voida poistaa sitä tyhmää naisten asepalvelusta?

Ei voida eikä haluta. Se ei ole ”tyhmä”, vaan tuikitärkeä.

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on ollut voimassa 30 vuotta, ja sen ansiosta meillä on reservissä noin 14 000 naista. Laille on laaja kannatus, ja asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Lisäksi ennustan, että tulemme lähivuosina samaan sukupuolineutraalin asevelvollisuuslain, koska uhkat kasvavat ja ikäluokat pienenevät. Tämä aloite tukee myös laajentuvaa asevelvollisuutta, koska tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän kahden reserviläisvanhemman perheitä.

Miksi aloite koskee vain vauvoja ja taaperoita? Entä ekaluokkalaiset, vammaiset tai vanhukset?

Ihmisen kehityksessä kriittisin vaihe on tuhat päivää hedelmöityksestä, mikä tarkoittaa ikävuosissa noin 2,5-vuotiaaksi asti. Aloitteemme pyrkii suojaamaan tämän kohderyhmän.

Yhteiskuntamme ei valitettavasti voi taata joka ikiselle henkilökohtaista hoitajaa, koska siihen voimavarat eivät riitä. Käytännössä sotatilanteessa yhteiskunta hoitanee vammaiset ja vanhukset hoitolaitoksissa. Päiväkoti- ja kouluikäiset lapset majoitetaan todennäköisesti isovanhemmille ja tuttavaperheisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat selviävät todennäköisesti keskenään.

Hurjaa mutta väistämätöntä silloin, jos ikävin mahdollinen skenaario käy toteen.

Vauva.fi: hidastaako tämä naisten etenemistä Puolustusvoimissa?

Vauva.fi-nettipalstalla oli tällainen pohdinta:

”Naiset sahaavat tällä aloitteella omaa oksaansa. Jos naisille annetaan vapaus olla pois raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, heille tulee myös velvollisuus olla pois sodan ajan joukoista samaan aikaan. Heitä ei koulutettaisi kertausharjoituksissa tällä välin, eivätkä he ylenisi. Todennäköisesti heitä myös alettaisiin kouluttaa sellaisiin tehtäviin joissa heitä ei edes sijoiteta, jos on tiedossa että parin vuoden päästä armeijasta voi tulla vauva ja vapautus tehtävästä. Ei, ei ole mahdollista pitää sijoitusta jos on pois reservistä. Puolustusvoimat ei toimi niin. Ja kertaan vielä, ettet myöskään VOI ylentyä ilman sijoitusta.

Tässä kommentissa on muutama väärä taustaoletus, joka kannattaa oikaista.

1. Tämä aloite ei luo velvollisuutta olla pois sodan ajan joukoista. Se antaa vain mahdollisuuden hakea poissaoloa, jos vauvalle ei löydy pysyvää hoitajaa. Jos siis vauvaa hoitaa esimerkiksi isä, isovanhempi tai kummiperhe, rintamalle voi toki lähteä.
2. Aloitteemme ei ole naisia vastaan eikä naisten puolesta. Se on vauvojen puolesta. Laissa pitää taata mahdollisuus vauvalle ja taaperolle turvalliseen kehitykseen elämänsä ensimmäiset 2–3 vuotta. Hoitajan sukupuolella tai sukulaisuussuhteella ei ole väliä, kunhan hoitaja on pysyvästi läsnä vauvan elämässä.
3. Tämä aloite lisää naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosiota, koska aloite poistaa yhden esteen. Olemme saaneet viestejä useilta nuorilta naisilta, joille lapsen teko on tärkeä haave. He eivät ole uskaltaneet lähteä asepalvelukseen, sillä vanhemmuuden yhdistäminen reserviläisyyteen on tähän asti ollut epäselvää.
4. Kannattaa huomioida myös se, että Puolustusvoimat on työnantaja siinä missä muutkin. Äitiyslomat, hoitovapaat ja vanhempainrahat ovat PV:lle normaalia kauraa, joiden kanssa operoidaan kuten ennenkin. Jokainen vanhempi päättää työnantajasta riippumatta, kuinka pitkän vanhempainvapaan aikoo pitää. Aloite ei tietenkään estä työnantajan tekemää epäeettistä valikointia, mutta se riski on ollut olemassa ennenkin. Aina on ollut esihenkilöitä kaikilla aloilla, joiden mielestä ”nainen on riski”. Aloite ei siis muuta yhtään mitään, koska jo nyt Puolustusvoimissa työskentelevillä naisilla ja miehillä on ollut oikeus vanhempainvapaaseen. Sama on pätenyt myös liikekannallepanoon: siitä on saanut vapautuksen, jos terveydentila tai henkinen tila ei kanna rintamalle asti.

Lisäksi on pakko huomauttaa, että saamamme vastalauseet lähtevät kahdesta täysin päinvastaisesta oletuksesta:

• Joko tämä aloite mullistaa kaiken, jolloin naisen asema romahtaa kivikaudelle.
• Tai sitten mikään ei muutu, koska asiat ovat jo valmiiksi kunnossa juuri aloitteen esittämällä tavalla.

Tosiasiassa aloite sijaitsee lähempänä jälkimmäistä tai-oletusta. Mikään käytäntö ei varsinaisesti muutu, mutta nyt käytäntö ja maalaisjärki kirjataan lakiin. Ei siis syytä huoleen: naisten urat kulkevat kuten ennenkin, mutta aloitteen ansiosta on mahdollista saada enemmän naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja lisää vuosia reservissä oloon.

Voisimmeko mieluummin ajaa rauhaa?

Tämän väitteen esittäjät ovat yleensä kahta tyyppiä:

1. Kremlin trolleja, joiden tavoitteena on heikentää maanpuolustustahtoa.
2. Aidosti kilttejä ja hyväntahtoisia ihmisiä, jotka eivät halua pohtia ikäviä skenaarioita.

Tosiasia silti on, että Suomen maanpuolustuksesta ei vastaa kukaan muu kuin me itse. Siksi meillä on Puolustusvoimat, kun taas Venäjällä on hyökkäysvoimat. Me emme aloita sotaa, mutta meidän on pakko varautua siihen, että Venäjä pyrkii tunkeutumaan itärajan yli.

Samaan aikaan on tosiasia, että meillä on 14 000 reserviläisnaista, joista jokainen on Suomelle tärkeä. Me emme voi menettää heitä reservistä siksi, että lainsäädäntö on epäselvä vauvojen suhteen.

Kaikki me haluamme rauhaa. Oleellisin keino hyökkäyssodan estämiseen on uskottava puolustus.

***

Käy siis allekirjoitamassa aloite Raskaana ei rintamalle. Siitä hyötyvät kaikki.