Julkaisimme maanantaina tärkeän kansalaisaloitteen Raskaana ei rintamalle. Aloitteen tavoitteena on paikata lainsäädännössä oleva aukko. Nykylaki ei määrittele sitä, voiko liikekannallepanosta saada vapautuksen, jos on raskaana tai jos kotona on pieni vauva tai taapero.
Laki on tällä hetkellä epäselvä, joten sen takia osa naisista eroaa reservistä varmuuden vuoksi. He eivät voi ottaa sitä riskiä, että sotatilan tullen he joutuisivat etsimään hoitajan imetysikäiselle vauvalle kuukausien ajaksi.
Aloitteeseen on nyt tullut reilut 1000 allekirjoitusta, mutta moni myös kaipasi lisätietoja. Ohessa meille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Päivitän listaa sitä mukaa kun uusia kysymyksiä tulee vastaan.
Entä Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 8 §?
Moni muistuttaa, että meillähän on jo Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Siellä on kahdeksas pykälä, joka mainitsee raskauden. Pykälä menee näin:
Jos asepalveluksessa oleva nainen tulee raskaaksi 30 päivän jälkeen asepalveluksen aloittamisesta, hänen palveluksensa keskeytetään määräajaksi, jollei häntä todeta lääkärintarkastuksessa palveluskelpoiseksi asevelvollisuuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Joukko-osaston komentaja määrää lääkärin lausunnon ja naisen antamien tietojen perusteella asepalveluksen keskeytyksen alkamisajankohdan ja keskeytyksen pituuden. Jos nainen tulee raskaaksi ennen asepalveluksen aloittamista, aluetoimisto tekee päätöksen asepalveluksen aloittamismääräyksen peruuttamisesta.
Raskaana oleva nainen vapautetaan velvollisuudesta osallistua kertausharjoitukseen.
Pykälä koskee siis valitettavasti vain asepalvelusta ja kertausharjoituksia. Se ei koske sota-aikaa eikä liikekannallepanoa. Tämä on tullut monelle yllätyksenä.
Entä Asevelvollisuuslaki 80 §, 84 § ja 89 §?
Valitettavasti nämäkään pykälät eivät anna toimintaohjeita aloitteen kuvaamiin tilanteisiin.
- Pykälä 80 käsittelee reservin käyttöä suuronnettomuuksissa ja vaaratilanteissa. Se ei ota kantaa sotatilaan tai liikekannallepanoon.
- Pykälä 84 koskee ylimääräistä palvelusta, ei sotatilaa eikä liikekannallepanoa.
- Pykälä 89 käsittelee työnantajan tekemää hakemusta, eli sekään ei liity raskauteen tai vauvan hoitoon.
Meille on ehdotettu montaa eri pykälää, joiden pitäisi ratkaista käsillä oleva ongelma. Valitettavasti jokainen niistä menee kuitenkin hieman ohi tai viittaa eri tilanteisiin. Niinpä aloite on yhä perusteltu.
Eikö kansainvälinen ihmisoikeussopimus turvaa hoivan vauvalle?
Meillä on tosiaan olemassa kansainväliset sopimukset jo valmiiksi. Ne eivät kuitenkaan auta akuutissa tilanteessa, kun syntyy epäselvyyttä siitä, kuka lähtee rintamalle.
Yksilö voi toki valittaa päätöksestä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se on hidas reitti. Järkevämpää on saattaa Suomen laki voimaan kansainvälisen oikeuden kanssa, jottei tarvitse käydä globaalilla kierroksella hakemassa oikeutta.
Missä on maalaisjärki? Eihän kukaan laita raskaana oleva rintamalle.
Näin voisi toki olettaa, mutta asiaa ei ole määritelty laissa. Tämän takia osa naisista eroaa reservistä varmuuden vuoksi, koska oikeuskäytäntö on epäselvä.
Siksi lakia on korjattava. Tavoitteena on vain saada laki siihen tilaan, jossa ihmiset jo luottavat sen olevan. Teemme siis maalaisjärjestä lakipykälän.
Kaikki olettavat, ettei raskaana olevaa tai vastasynnyttänyttä laiteta rintamalle, mutta todellisuudessa laki ei sano asiasta yhtään mitään.
Oletteko kysyneet tätä asiantuntijoilta, ennen kuin teitte aloitteen?
Kyllä olemme. Varmistimme ensin Puolustusvoimien varatuomarilta, sotilaslakimieheltä ja sotilassosiologian professorilta, että laissa todellakin on aukko. he tunnistivat, että oikeuskäytäntö on tältä osin epäselvä.
Tämän jälkeen lakiehdotuksen muotoilussa oli apuna oikeustieteiden maisteri Binga Tupamäki, joka on itsekin aloitteen alulle panijana. Näin varmistimme, että ehdotus on juridisesti toteutettavissa.
Voisimmeko mieluummin ajaa rauhaa?
Tämän väitteen esittäjät ovat yleensä kahta tyyppiä:
- Kremlin trolleja, joiden tavoitteena on heikentää maanpuolustustahtoa.
- Aidosti kilttejä ja hyväntahtoisia ihmisiä, jotka eivät halua pohtia ikäviä skenaarioita.
Tosiasia silti on, että Suomen maanpuolustuksesta ei vastaa kukaan muu kuin me itse. Siksi meillä on Puolustusvoimat, kun taas Venäjällä on hyökkäysvoimat. Me emme aloita sotaa, mutta meidän on pakko varautua siihen, että Venäjä pyrkii tunkeutumaan itärajan yli.
Samaan aikaan on tosiasia, että meillä on 14 000 reserviläisnaista, joista jokainen on Suomelle tärkeä. Me emme voi menettää heitä reservistä siksi, että lainsäädäntö on epäselvä vauvojen suhteen.
Kaikki me haluamme rauhaa. Oleellisin keino hyökkäyssodan estämiseen on uskottava puolustus.
***
Käy siis allekirjoitamassa aloite Raskaana ei rintamalle. Siitä hyötyvät kaikki.